Bussikuskit ovat tyytyväisiä työhönsä ja kehuvat tamperelaisia asiakkaita
Bussikuskit Piia Juuso ja Jarkko Salonen edustavat kuljettajina eri sukupolvea, mutta kummallakin on varsin yhtenäinen näkemys työnsä hyvistä ja huonoista puolista. Hyviä on paljon, huonoja paljon niukemmin.
– Paras puoli ovat asiakkaat ja työtoverit. Tamperelaiset asiakkaat ovat pääasiassa hyvinkin mukavia, olemme täällä siitä onnellisessa asemassa. Rentoa sakkia. Työpaikka on myös turvattu ja työajat sopivat. TKL:ssä mennään myös aina ehdottomasti turvallisuus edellä, kaksikko toteaa.
Kumpikin on mielissään myös työn itsenäisyydestä. Esihenkilöiltä saa tarvittaessa apua, mutta muuten työt hoidetaan työvuorolistan mukaan omatoimisesti. Työvuoron aikana maisematkin vaihtuvat mukavasti.
Huonoista puolista molemmille tulevat mieleen liukkaat talvikelit.
– Vaikka kuinka olisi varautunut, niin silti se yllättää, kuinka ajoissa pysäkille pysähtymiseen pitää varautua, Juuso kuvailee.
– Joskus pitää katsoa, voiko pysäkille ylipäätään edes mennä. Toisaalta liukkaus tuo mukavaa haastetta ajamiseen, Salonen tuumii.
Rauhallisuus on valttia
Sattumoisin molemmilla ammatti kulkee suvussa: Juuson isä on TKL:n kuljettaja, ja Salosella sekä isoveli että kaksi setää ovat olleet samalla alalla.
– Aloitin jo 16-vuotiaana työskentelyn ravintoloissa erikoisluvalla. Luulin nähneeni jo siellä kaiken, mutta tässä ammatissa huomaan olleeni väärässä, Salonen naurahtaa.
Hän paitsi ajaa itse, myös ohjaa uusia kuljettajia. Heille Salonen korostaa rauhallisuutta.
– Kuuntelen itse klassista musiikkia ajaessani, se rauhoittaa menoa sopivasti. Kun ajat rauhallisesti, asiat sujuvat, hän korostaa.
Rauhallista ajotapaa suosii myös Juuso. Uutena kuskina hän kertoo usein ihmetelleensä, miten pieneltä auto tuntuu ajaessa.
– Ratin takana sen kokoa ei huomaa, mutta ulkopuolella ihmettelee, että onko se tuollainen, jota mä oikeasti ajan ja tuollaisista paikoistako olen sillä mennyt, hän nauraa.
Aurinkolasit eivät ole tyyliseikka
Juuso ja Salonen paljastavat työstään seikkoja, joita matkustajat eivät aina tule ajatelleeksi. Aurinkolasien käyttö on yksi niistä.
– Pilviselläkin säällä laseista on hyötyä, sillä ne vähentävät silmien rasittumista. Aurinkoisella säällä ne ovat tietysti välttämättömät, Salonen kertoo.
Juuso puolestaan sanoo aluksi vältelleensä lasien käyttöä, koska piti sitä epäkohteliaana autoon astuvia asiakkaita kohtaan. Pian hän kuitenkin huomasi, että ilman niitä ei käytännössä tule toimeen.
Kuskit myös käyttävät näköaistiaan jopa tiedostamattomasti. Taustapeilissä näkyvä liike tai sivulta lähestyvä hahmo rekisteröityy automaattisesti, ja jalka saattaa etsiytyä jarrupolkimelle kuljettajan heti edes tajuamatta miksi.
Ja jos kuski näyttää yrmyltä, hän todennäköisesti ei haudo synkkiä ajatuksia, vaan on yksinkertaisesti vain työhönsä keskittynyt.
Kuljettajaa kannattaa moikata
Tampereella kuulee aina silloin tällöin pohdintaa siitä, pitääkö kuljettajaa tervehtiä autosta pois lähtiessä. Juuson ja Salosen mielipide on selvä.
– Kyllä lähtiessä moikkaaminen ilahduttaa meitä kovasti. Siitä tulee hyvä mieli, he vakuuttavat.
He ymmärtävät sen sijaan sen, jos asiakas ei huomaa tervehtiä autoon noustessaan. Tämä voi olla väsynyt, keskittyä musiikin kuunteluun tai vain omissa ajatuksissaan.
Hankaluuksia asiakkaiden kanssa tulee todella vähän. Salonen mainitsee kuulleensa joistakin tapauksista, joissa aggressiivinen matkustaja on käynyt jopa kuljettajaan käsiksi, mutta nämä ovat harvinaisia poikkeuksia. Yleensä hankalat tilanteet ratkeavat puhumalla.
Sen sijaan kumpikin törmää nykyään jatkuvasti tilanteisiin, joissa busseissa poltetaan sähkötupakkaa. Se on kiellettyä ja johtaa bussista poistamiseen.
– Tapa on yleistynyt kahden viime vuoden aikana erityisesti koululaisten keskuudessa. Ehkä he eivät tule ajatelleeksi, että se on haitallista ja kiellettyä siinä, missä tavallinenkin tupakka, Juuso ja Salonen pohtivat.
Toiveitakin matkustajille on esittää. Selkeä käden nostaminen pysäkillä auttaa kuljettajaa havaitsemaan kyytiläisen. Ja pimeällä myös jalankulkijoiden on välttämätöntä tehdä itsensä näkyväksi muille liikenteessä oleville. Eli heijastinta kannattaa ehdottomasti käyttää.
Yhtiöittäminen ei huoleta
Ratikan tulo ei juurikaan bussinkuljettajien työhön vaikuttanut. Rakennusaikana bussit joutuivat ajamaan ahtaissa katutiloissa, mutta sen jälkeen elo on sujunut normaalisti. Toki raitiovaunut pitää ottaa huomioon sellaisilla linjoilla, jotka kulkevat samoja reittejä.
– Pysäkiltä lähtiessä pitää olla tarkkana, ettei ratikka ole tulossa takaa.
Vuodenvaihteessa odottava yhtiöittäminenkään ei aiheuta kuljettajissa huolta. Silloin TKL muuttuu viimeisestä kaupungin omistamasta liikelaitoksesta kaupungin omistamaksi yhtiöksi. Työntekijät siirtyvät samalla kaupungilta uuden yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
– Ei meidän kannaltamme käytännössä muutu mikään. Työ on edelleen samaa, samoin työehdot. Emme näe siinä mitään ongelmia, he vakuuttavat.
