Metsämaisema koulurepussa – taidekokoelma piristää Tampereen tilojen arkea

Värikästä, abstraktia ja kasvua kuvaavaa taidetta

Iloa ja piristystä arkeen. Tämä on tavallisin taidetoive, joka kaupungin tilojen käyttäjältä tulee museoamanuenssi Sanni Leimiolle.

Tilojen päivittäiset käyttäjät saavat esittää toiveensa, millaisia teoksia haluavat rakennuksen seinille. Leimio pyrkii täyttämään toiveet höystettynä omalla asiantuntemuksellaan.

Tavoitteena on valita kaupungin kokoelmista paikkaan ja käyttäjille sopivaa kuvataidetta, josta on enemmän kuin hetkellistä silmäniloa. Taide kestää monta katselukertaa, ja jopa vuosien jälkeen siitä voi löytää jotakin uutta.

Yleensä toiveet täyttyvät niin hyvin, että taiteen katsojat saavat enemmän kuin toivoivat. Joskus sopivan teoksen löytymiseen täytyy nähdä enemmän vaivaa.

”Ei tämmöistä. Ei mitään mustavalkoista eikä synkkää. Taulujen pitää olla värikkäitä.”

Välillä Leimio saa ehdotuksistaan suoraa palautetta, välillä on osattava tulkita rivien välistä.

Leimio käy aina tiloissa, joihin taidetta toivotaan. Hän ottaa tyhjistä seinistä valokuvia ja tekee digitaalisen suunnittelupalvelun avulla havainnekuvia, joissa on tauluja tai veistoksia niille suunnitelluissa tiloissa. Tilojen käyttäjien edustajan antama palaute havainnekuvasta auttaa etenemään työssä.

Myös päiväkoteihin etsitään esimerkiksi leikkiin, lapsuuteen, kasvuun ja kehitykseen liittyvää taidetta. Niissä täytyy ottaa huomioon katsojina lasten lisäksi työntekijät sekä lapsiaan tuovat ja hakevat vanhemmat.

Aikuisten työpaikoille toivotaan melko usein abstraktia taidetta. Joskus halutaan tietyn taiteilijan, tyylisuunnan tai aikakauden työ.

Kokoelman 6000 teoksesta yli puolet esillä

Tampereen kaupungin kokoelmien 6000 teoksesta noin 3300 on julkisissa tiloissa ihailtavina. Kokoelmaveistoksia on yli 550. Niiden joukoissa seisovat myös julkiset veistokset, kuten Hämeensillan patsaat.

Taidetta säilytetään Tampereen museoiden kokoelmakeskuksessa Ruskossa. Tuhannet teokset lepäävät pystyasennossa. Sanni Leimio käy säilytystilassa varmistamassa, että tietokoneen ruudulla tehty valinta on oikea.

Kun Leimio selaa kokoelmaa läpi joko tietokoneella tai säilytystilassa, hän ilahtuu, jos törmää aiemmin jossakin näyttelyssä näkemäänsä työhön. Kokoelmateoksia lähetetään lainaksi kotimaisiin taidemuseoihin ja kansainvälisiin näyttelyihin.

Tampereen taidemuseon näyttelyissäkin saattaa törmätä otoksiin kaupungin kokoelmista. Esimerkiksi keväällä tamperelaistaitelija Tuula Lehtisen näyttelyssä taidemuseossa oli muutama työ kaupungin omien tilojen seiniltä.

Lentokoneet ja pian myös Kasitonnit ovat kirjaston tavaramerkki

Kaukajärven kirjaston johtaja Ulla Mustila kuvailee työpaikkaansa lasten kirjastoksi. Samassa rakennuksessa sijaitsevan päiväkodin ja viereisen koulun lapset käyvät siellä niin runsain joukoin.

Lapset huomaavat Petri Kiviniemen tekemät lentokoneet välittömästi kirjastoon tullessaan. Vaikka ne ovat korkealla, heidänkin vinkkelistään koneet näkee hyvin.

– Punaiset lentokoneet ovat meidän tavaramerkkimme. Niitä tulee vilkuiltua usein, sanoo Mustila.

Mustila iloitsee tänä vuonna saaduista Anssi Kasitonnin veistoksista, joita hän toivoi kirjastoon.

Kaukajärvelle suunnitellaan uutta koulua, ja rakennukseen muuttaa myös kirjasto. Kirjaston henkilöstö haluaisi nykyisten taideteosten siirtyvän tuleviin tiloihin.

Läheltäkulkijoita, aurinkoa ja ovia pitää vältellä

Teosten turvallisuutta pohditaan aina. Joskus teokset saatetaan suojata. Suojauksessa käytetään yleensä akryylia, joka suojaa teosta esimerkiksi UV-säteilyltä, iskuilta ja lialta.

Aurinko ei saa paistaa ikkunasta suoraan työhön. Teoksia ei voi ripustaa paikkoihin, joissa kuljetaan aivan seinän vierestä. Aukeavan oven takana olisi mukavasti tyhjää tilaa, mutta siellä teokset eivät ole turvassa. Teoksesta ei saa myöskään olla käyttäjälle vaivaa tai haittaa.

Jos teos vaurioituu, museosta yritetään ehtiä mahdollisimman pian paikalle tarkistamaan tilanne. Sanni Leimio kertoo tuoreen esimerkin: kun tiistaina tuli tieto kehyksen vaurioitumisesta, heti keskiviikkona museomestari kävi hakemassa teoksen pois.

Museomestarit myös huoltavat ja vievät hyväkuntoiset teokset uuteen sijoituspaikkaansa. Joskus he myös kehystävät työt.

– Tämä on kaupungin tiloissa työskenteleville hieno palvelu. Vain ripustus heidän pitää hoidattaa itse, Leimio sanoo.

Alueen henki haluttiin säilyttää Pispalan koulussa

Tampereella rakennetaan paljon uutta ja peruskorjataan vanhaa. Remonttien ajaksi sijoitusteokset viedään kokoelmakeskukseen tai väistötiloihin, kuten parhaillaan peruskorjattavana olevan kaupungintalon työt. Leimio toimii yhteyshenkilönä muuttajien ja teoksia kuljettavien museomestareiden välillä.

Rakennuksen iän ja taiteen ei välttämättä tarvitse olla suoraan linjassa. Teoshankintoja tehdessä pyritään silti säilyttämään oman alueen henki. Tästä on hyvä esimerkki Pispalan uusi koulu.

Pispalassa sekä oppilaskunta että henkilöstö saivat osallistua taiteen valintaan. Koululle tilattiin kuvataiteilija Jenni Yppärilältä maalauksen ja kuvanveiston elementtejä yhdistävä teos, jossa on kuvattuna rakennuksia eri puolilta Pispalaa. Elokuussa valmistunut lopputulos onkin koululle mieleinen.

Tärkeintä on saada teokset katsottaviksi

Museoamanuenssi Sanni Leimio kokee olevansa kuin välittäjä toiveiden ja kokoelman sisällön välillä. Uutena sijaistyöntekijänä joka päivä tulee vastaan jotakin uutta. Leimio sijaistaa tuhansia toiveita vastaanottanutta Tiina Kuivalaista.

Kokoelmateoksista mieluisimpien joukkoon kuuluvat Joseph Alasen Kalevala-aiheiset jugendhenkiset teokset ja monet Kimmo Kaivannon grafiikat, maalaukset ja veistokset, etenkin tunnettuine "Kaivannon sinisine" sävyineen.

Kaupungin kokoelman teoksia on edelleen myös Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköissä Tampereella, koska sijoitustoiminnan ideana on saada taidetta esille kaupunkilaisten käyttämiin tiloihin.

– Henkilökohtaisena kärkenäni on kokoelman saavutettavuus, se, että taide on mahdollisimman monen käyttäjäryhmän arjessa esillä, Leimio kertoo.

Kokoelmat kertovat paitsi Tampereen myös Pirkanmaan taiteen tarinaa. Aivan uusia hankintoja ohjaa kokoelmapoliittinen ohjelma, jossa on määritelty aluevastuu: kokoelmaan hankitaan teoksia, joilla on tekijänsä, aiheensa tai synty- tai omistushistoriansa kautta jokin yhteys Tampereeseen tai Pirkanmaahan. Joskus voidaan hankkia uutta taidetta juuri tiettyyn rakennukseen.

Kaupungin kokoelman kartuttamisessa mietitään sijoitettavuutta. Eniten taidetta menee päiväkoteihin ja oppilaitoksiin. Kirjaston tai uimahallin seinälle tarvitaan erilaista taidetta, samoin käytäville tai työhuoneisiin.

Taiteessa yleistyvät esimerkiksi äänimaisemat ja koskettamisen mahdollisuudet. Ehkä kaupungin kokoelmassa on lähivuosina saatavana lisää iloa muillekin kuin näköaistille.