Yhteistyöllä vahvemmin – Näin Tampereella edistetään työllistymistä

TyöPaikka-palvelussa on haluttu vastata alati muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, luoda uusia työllisyyden ratkaisuja ja saavuttaa entistä vaikuttavampia lopputuloksia työnantajien ja työnhakijoiden yhteensopivuudella eli kohtaannolla. Kuuden kuukauden mittaisen kehitysvaiheen aikana työnhakijat ovat työllistyneet niin avoimille työmarkkinoille, oppisopimuksiin kuin työkokeiluihinkin.

– Innovaatiokumppanuus on osa Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelujen tulevaisuuden palveluhankintojen ja kumppanuustoiminnan uudistamisohjelmaa, jolla tavoitellaan palveluekosysteemisen toiminnan suuntaamista entistä vahvemmin yhteiseen suuntaan ja tavoitteisiin, kertoo työllisyyspalvelujen johtaja Sari Oksanen Tampereen kaupungilta.

Asiakaslähtöisyys ja osallistaminen ovat olleet valmennuksen ytimessä. Jokaisen työnhakijan tarpeet ja toiveet on kartoitettu ja palvelua on muokattu yksilöllisesti niiden mukaan. Tämä on sisältänyt yksilöllistä työhönvalmennusta ja työssä pysymisen tukea. Asiakkaat ovat voineet osallistua työnhakupajoihin, joissa he ovat hakeneet töitä pienryhmissä valmentajien avulla. Samalla pienryhmät ovat tarjonneet asiakkaille vertaistukea.

Live-säätiön työhönvalmentajat Jenni Sillantaka ja Päivi Sormunen kertovat, että vahva yhteistyö kaupungin OMA-valmentajien kanssa on vähentänyt päällekkäistä työtä, tehostanut asiakasohjausta ja nopeuttanut asiakkaiden työllistymistä. Toimiva valmennussuhde on ratkaisevan tärkeää asiakkaiden työllistymiselle.

– Valmennus perustuu luottamukseen ja avoimuuteen asiakkaan ja valmentajan välillä – vain sen avulla pääsemme toivottuun lopputulokseen.

Baronan uravalmentaja Elina Oinonen uskoo, että projektin opit tulevat tulevaisuudessa käyttöön.

– Olemme oppineet paljon asiakkaidemme toiveista ja tarpeista erityisesti vaikeasti työllistyvien osalta, Oinonen sanoo.

Työnantajalähtöinen yritysyhteistyö auttaa työtä ja tekijää kohtaamaan

Ensikontakteja yrityksiin on luonut myyntineuvottelija, jolla on osaamista yritysmaailmasta ja ihmisten osaamisen myymisestä. Valmentajat tekivät työnantajalähtöistä yritysyhteistyötä ja kävivät yrityksissä tutustumassa työtehtäviin.

– Valmentajat ovat yhdistäneet asiakkaan osaamista työtehtäviin ja esitelleet työnhakijoiden luvalla yrityksille sopivia ehdokkaita. Näin olemme auttaneet sopivaa työtä ja tekijää kohtaamaan, kertoo työllistymispalveluiden päällikkö Jenni Heinineva Live-säätiöstä.

Tekijöiden välittämisen lisäksi yrityksille on välitetty tietoa työllistämisen tukimuodoista ja järjestetty tapahtumia rekrytointien mahdollistamiseksi. Esimerkkinä työnantajalähtöisestä yritysyhteistyöstä on syksyllä järjestetty Speed dating -tapahtuma, jossa työnhakijoilla ja työnantajilla oli mahdollisuus kohdata toisensa ja sopia jatkotapaamisista.

Yritysyhteistyössä havaittiin myös päällekkäisyyksiä. Pilottivaiheen aikana huomattiin, että kumppanuuden osapuolet lähestyivät samoja yrityksiä. Yksi oivallus olikin, että tulevaisuudessa työnjaosta ja yritysyhteistyön koordinoinnista on sovittava tarkemmin, jotta palvellaan työnhakija- ja työnantaja-asiakkaita mahdollisimman tehokkaasti. Huomattiin, että työnantajat eivät olleet vielä valmiita vastaanottamaan työhönvalmentajien tarjoamaa valmennusta. Jatkossa valmennuksen hyötyjä on markkinoitava aktiivisemmin.

Vaikuttavuuspalvelujen palvelujohtaja Jasmi Qvick Baronalta kertoo, että he ovat saaneet arvokasta palautetta yrityksiltä siitä, mitä he toivovat työllistämispalveluilta tulevaisuudessa.

– Aiomme hyödyntää tätä kehitystyössämme. Kokemus on innostanut meitä ajattelemaan entistä rohkeammin ja luovemmin, Qvick iloitsee.

Yhteiskehittäminen vaatii selkeää työnjakoa ja ydintavoitteen kirkastamista

Innovaatiokumppanuuden aikana huomattiin, että yhdessä tekeminen antaa uusia näkökulmia työttömyyden haasteisiin, ja auttaa kehittämään ratkaisuja nopeaan ja kestävään työllistämiseen. Vankemmalla yhteisymmärryksellä ja vahvalla perustalla on hyvä jatkaa yhteiskehittämistä ja -innovointia yhteisen työllistymistavoitteen saavuttamiseksi.

Pilotin aikana huomattiin, että yhteiskehittäminen vaatii jatkuvia projekteja, sekä roolien ja vastuiden selkeää määrittelyä. Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että kaikille on alusta alkaen selvää, kuka kantaa vastuun mistäkin kokonaisuudesta. On hyvä kirkastaa säännöllisesti sekä ydintavoite että tärkeimmät toimet tavoitteen saavuttamiseksi. Innovoinnille on myös varattava aikaa arjen työn lisäksi. Opittavaa on siinäkin, miten kehittämistyötä tehdään niin, että se on taloudellisesti tehokasta ja tukee liiketoimintaa.

Live-säätiön työllisyys- ja kasvupalvelujohtaja Amanda Tammivirta kertoo, että innovaatiokumppanuustyöskentely on erinomainen tapa ratkoa yhteistä kohtaannon ongelmaa.

– TyöPaikka-palvelun kehittämisvaihe on osoittanut, että laadukas valmennus, vaikuttavuusperusteisuus sekä ekosysteeminen yhteistyö kunnan, elinkeinoelämän ja palveluntuottajien kanssa tuottaa tuloksia.

Baronan julkisen sektorin ratkaisuista vastaava johtaja Laura Åvall Baronalta toteaa, että innovaatioyhteistyö on ollut tärkeä oppimatka. Hän uskoo, että tulevaisuuden työllisyyspalveluita rakennetaan vaikuttavimmin yhteistyöverkostoissa.

– Ymmärryksemme vaikuttavuusperusteisista palveluista, asiakkaiden toiveista ja tarpeista sekä kohtaannon kehittämisestä on lisääntynyt valtavasti. Yhteistyö on mahdollistanut erilaisten vahvuuksien yhdistämisen asiakkaan työllistymisen eteen.