Tampereen yliopiston elämystalouden työelämäprofessori Miika Lipiäinen: elämykset ovat yhteisöjen ja kulttuurin rakennusvoima ja liima
Tampereen yliopistoon viime syksynä perustettu elämystalouden työelämäprofessuuri kuuluu maailman ensimmäisiin. Työelämäprofessori Miika Lipiäisen mukaan talouden kehityksessä on ollut selkeä suunta käyttäjälähtöisestä tavaroiden taloudesta kohti asiakaslähtöistä palvelutaloutta, jonka jälkeen olemme elämystalouden äärellä.
– Elämystaloudessa asiakas nähdään vieraana. Elämykset eivät rajoitu vain kuluttajabisnekseen, vaan ne voivat olla läsnä kaikilla liiketoiminnan ja organisaatioiden tasoilla. Ihmiset kokevat elämyksiä osana päivittäistä toimintaansa ja arkisia tilanteita, esimerkiksi messutapahtuma voi olla hyvinkin elämyksellinen, Lipiäinen pohtii.
Lipiäisen mukaan tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa elämysten tutkimuksen eturintamassa sekä tehdä tiedeyhteisön ja kansainväliset raja-aidat ylittävää tutkimusta. Tavoitteena on kehittää vuosittain toteutettava elämysbarometri, jossa tarkastellaan miten ja mitä elämyksiä suomalaiset kokevat omikseen. Barometrin tulokset otetaan käyttöön eri tahojen tiiviin dialogin ja yhteistyön kautta. Barometrin avulla on tarkoitus nostaa kansallisen tason keskusteluun kysymys siitä, millä tavalla Suomi on elämyksellinen maa ja miten voisimme nostaa elämyksellisyyden merkitystä entisestään.
Elämystalouden tutkimuksen keskiössä on muun muassa vieraanvaraisuus ja turismi, tapahtumat, pelit, kolmas sektori sekä kaupunkien rooli elämystaloudessa.
Elämykset kaupunkien elinvoiman raaka-aineena
Elämystalous nousi esille viime syksynä muun muassa Tampereen yliopiston Johtajuussympoosiumissa Elämystalous – elämykset toiminnan käyttövoimana -teemalla. Puheenvuorossaan Lipiäinen nimesi elämystalouden tärkeäksi osaksi kaupunkien elinvoimaa, suorastaan sen raaka-aineeksi.
– Näen kaupungin paikkana, jonne ihmiset tulevat toteuttamaan itseään ja hyödyntämään yhteisön tarjoamia mahdollisuuksia.Yhteisöt syntyvät, kun ihmiset tekevät ja kokevat asioita yhdessä. Tämä luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja muistijälkiä, jotka vahvistavat yhteisön sidettä, Lipiäinen toteaa.
Elämykset nousivat johtajuussympoosiumissa esille myös tapahtumatuotannon ja kaupunkien näkökulmasta. Vuoropuhelua elämystaloudesta käytiin Lipiäisen lisäksi kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäen Tampereen kaupungilta sekä Live Nationin toimitusjohtaja Tomi Saarisen välillä. Datan hyödyntäminen ja avoin dialogi tutkimuksen, kaupunkien ja luovan alan tekijöiden välillä korostui keskustelussa.
Elämystalous vaatii yhteistyötä oppilaitosten, kaupunkien ja luovan alan toimijoiden välillä
Anna-Kaisa Heinämäki nostaa esiin elämystalouden työllistävän vaikutuksen. Luovat alat tuottivat 3,1 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2021.
– Kaupungit tarvitaan mukaan elämystalouden tukemiseen, sillä kaupungit ohjaavat elinkeinopolitiikallaan aluetalouden rakenteita. Lisäksi elämykset usein syntyvät kaupunkitilassa, kaupunkien rakentamina tai mahdollistamina, Heinämäki tuo esiin.
Tomi Saarinen korostaa tapahtumien ja live-elämysten merkitystä striimausten aikakaudella, sekä korostaa yhteistyön merkitystä.
– Toivottavasti tulemme näkemään yhä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten, kaupunkien ja tapahtumatoimijoiden kesken, Saarinen toivoo.
Tutkimustyö ja yhteistyö käynnistyvät keväällä
Lipiäinen kertoo professuurinsa ensimmäisen syyslukukauden sujuneen erityisesti verkoston rakentamisen parissa.
– Olen saanut valtavan suuren tuen ja kiinnostuksen elämystalouden toimijoilta. Kansainvälistyminen on meille tärkeää, ja olen vieraillut muun muassa Oxfordissa, Tokiossa ja Kiotossa, ja saanut yhteistyötahoja mukaan tutkimusohjelmaan, Lipiäinen kertoo.
Lipiäisen mukaan tutkimus ja yhteistyö käynnistyvät nyt kevään tullessa.
– Keväällä syksyn mittaan alkanut yhteistyö ja verkostoissa tekeminen konkretisoituu. Meillä alkaa niin väitöskirjatutkimusta, väitöskirjan tekijöiden rekrytointi sekä kandidaatti- ja maisteritason opiskelijoiden lisääminen projektiin. Lisäksi TAMKin elämystalouden ylemmän ammattikorkeakouluohjelman ensimmäinen haku alkaa maaliskuussa, ja ohjelma pyörähtää käyntiin ensi syksynä. Nyt keväällä keskitytään myös tutkimusohjelman ja teemojen konkretisoitiin sekä yritysten sitouttamiseen tutkimushankkeisiin, Lipiäinen summaa.
– Elämystalouden professuuri on ainutlaatuinen mahdollisuus koota yhteen alan tutkimusta, kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä kaupunkikehitystä. Tampereen kaupunki on tiiviisti mukana tässä, jotta voimme antaa tutkimushankkeille osaltamme parhaimman mahdollisen alustan ja verkostot. Samalla saamme ainutlaatuista tieteellistä viitekehystä kaupungin elämystalouden elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Elämystalous on yksi strategisen elinkeinopolitiikkamme pääteemoista, Heinämäki toteaa.
