Songlines -luentosarja Siidassa ja Vapriikissa 22.1.-19.2.
Luennot välitetään etäyhteydellä museoiden välillä. Ennen luentoja klo 17 Vapriikissa opastettu kierros Songlines-näyttelyyn pääsylipun lunastaneille.
Vapriikissa Tampereella maaliskuun 2025 loppuun asti esillä oleva Songlines – Australian seitsemän sisarta -näyttely kertoo Australian keskisen aavikon alkuperäiskansojen historiasta ja nykyisyydestä taiteen ja perinteisten käsitöiden uudelleenajattelemisen välityksellä. Kansojenvanhimpien kuratoiman näyttelyn on tuottanut Australian kansallismuseo, ja Saamelaismuseo Siida on toiminut tärkeänä yhteistyökumppanina sen toteuttamisessa Vapriikkiin.
Seitsemän sisaren tarina on yksi Australian tunnetuimmista suullisen perimätiedon kertomuksista eli niin kutsutuista laululinjoista (songlines). Laululinjat ovat Australian syntykertomuksia, jotka muodostavat eräänlaisen tarinan muotoon piirretyn kartan maastosta. Ne kertovat, miten uniajan esi-isät loivat kunkin pinnanmuodon, opettivat käyttämään tietyn alueen antimia ja antoivat yhteisöille tapoja, lakeja ja käyttäytymissääntöjä. Näyttelyissä aavikon taidekeskusten taiteilijat toistavat teoksissaan omaan maahansa liittyvän Seitsemän sisaren tarinan.
Saamelaismuseo Siidan ja Vapriikin yhteisessä luentosarjassa perehdytään Songlines-näyttelyn Australiaa ja Saamenmaata yhdistäviin alkuperäiskansateemoihin, kuten kulttuurin säilyttämiseen, taiteen ja käsityön merkitykseen yhteisöjen elinvoiman vahvistamisessa, tähtitaivaan tarinoihin ja esinekokoelmien palauttamiseen.
Luennot keskiviikkoisin klo 18:
22.1. FT Maj Meriluoto, näyttelypäällikkö, museokeskus Vapriikki: Australian seitsemän sisarta Tampereella – alkuperäisväestön kokoama näyttely kertoo maailman vanhinta tarinaa
Luennolla perehdytään Seitsemän sisaren kiehtovaan tarinaan ja sen merkitykseen Australian aboriginaalien keskeisenä luomiskertomuksena. Samalla tutustutaan yhteisöllisen taiteen kulttuuria ja perinnettä elävöittävään voimaan ja Australian keskisen aavikon ihmisiin, kulttuuriin ja ympäristöön.
29.1. Tutkijatohtori Inker-Anni Linkola-Aikio ja tutkijatohtori Amna Qureshi, Lapin yliopisto: Alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden kertomukset välittävät kulttuuriperintöä digiaikana – esimerkkejä Australiasta ja Saamenmaalta
Esitys käsittelee alkuperäiskansataiteilijoiden ja duojáreiden taide-ajattelun siirtämistä yhteisössään kertomusten avulla. Lisäksi nostetaan esiin alkuperäiskansan kulttuuriperinnön digitoinnin eettisiä kysymyksiä. Esityksessä näytetään filmi Australian alkuperäiskansojen taidetyöpajasta Cedunasta. Esitys pohjautuu Promoting Sustainable Practices in Digitising Indigenous Cultural Heritage (TRUST) ja Arctic Indigenous Design Archives -hankkeiden aikana tehtyyn tutkimukseen.
5.2. Saamenkäsityöalan lehtori ja duojár Anniina Turunen: Duodji kokoelmissa osana taiteellista työskentelyä
"Minulle duodji [käsityö] on ensisijaisesti kommunikaatiota. Duodji kantaa viestejä menneiltä sukupolvilta tuleville sukupolville, ja jokainen jättää siihen merkkejä. Duodjissa tärkeää on hiljainen tieto, jonka voi aistia kehollaan ja mielellään. Ilman tätä tietoa menneet sukupolvet ovat hiljaa."
12.2. Puheenjohtaja Juhani Harjunharja, Ohcejoga Utsjoen Ursa ry: Andaraksesta arktiseen aikavaellukseen – saamelaisen kansanperinteen taivaankansi
Esitys pohjautuu teemaan ”Nieida kärek (Seulaset) 100 vuotta”. Andaras Kitti oli poromies Utsjoelta ja yksi kolmesta saamelaisesta tähtitaivasta tutkineesta henkilöstä 1800-1900-lukujen tietämissä. Hän oli yksi keskeisimmistä Samuli Paulaharjun kansatieteellisen tutkimuksen asiantuntijalähteistä saamelaisalueella. Kitti toi esiin Plejadien eli Seulasten saamenkielisen nimen Nieida kärek. Lisäksi luennolla esitellään sekä tähtien että muiden tähtikuvioiden ja talvisen taivaan saamelaisen kansanperinteen mukaisia tarinoita.
19.2. FT Eeva-Kristiina Nylander: Provenienssitutkimus, repatriaatio ja rematriaatio esimerkkeinä dekolonialismista ja indigenisaatiosta museomaailmassa
Luennolla käsitellään museokokoelmien kolonialististen rakenteiden purkamista ja alkuperäiskansaistamista. Prosessia tarkastellaan Berliinissä sijaitsevan Eurooppalaisten Kulttuurien Museossa käynnissä olevan projektin kautta. Museon saamelaiskokoelmat ulottavat juurensa 1600-luvulle, ja ne ovat tällä hetkellä moninäkökulmaisen provenienssitutkimuksen kohteena. Tutkimusta tekevät saamelaiset duojárit eli käsityöläiset ja museon provenienssitutkijat.
Lisätiedot:
Vapriikkiin liittyen: Näyttelypäällikkö Maj Meriluoto, maj.meriluoto(at)tampere.fi, 040 732 3745
Saamelaismuseo Siidaan liittyen: Yhteisötyövastaava Pia Nikula, pia.nikula(at)samimuseum.fi, 040 621 2663
