Tampere panostaa lasten ja nuorten taidekasvatukseen
Tampereen oma kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari täyttää ensi vuonna jo kaksikymmentä vuotta. Taidekaari on suunnitelmallinen, etenevä kokonaisuus, jonka keskiössä on aina lapsen ja nuoren oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Muiden kuin lapsen tai nuoren itsensä kiinnostus tai kiinnostuksen puute eivät siis pääse vaikuttamaan hänen kulttuurikokemukseensa.
Vuosittain Taidekaari tavoittaa 25 000 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä olevaa lasta ja nuorta.
– Taidekasvatus auttaa ihmisenä kasvamisessa: se tukee kriittisen ajattelun oppimista ja tutustuttaa omaan kulttuuriperintöön, mikä puolestaan auttaa ymmärtämään itseä ja muita sekä hahmottamaan omaa paikkaa maailmassa. Taidekasvatus tukee itsetunnon kehitystä ja vahvistaa osallisuuden tunnetta. Luonnollisesti luovan ajattelemisen taito tai innovointikykykään eivät synny tyhjiössä. Taidekasvatuksella on iso merkitys ja Tampereella on syytä ylpeyteen, muistuttaa johtava lastenkulttuurikoordinaattori Piia Karkkola.
– Kulttuuri ja taide ovat osa jokaisen arkea. Kulttuurikasvatusohjelman kautta lapset ja nuoret kokevat ja osallistuvat eri tavoilla taiteen ja kulttuurin tekemiseen itse. Lastenkulttuuri ja taidekasvatus ovat osaltaan rakentamassa hyvinvoivaa Tamperetta, Suomea ja maailmaa, Karkkola kuvailee.
Taidekasvatus nivotaan muuhun opetukseen
Taidekaari kuuluu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan, joten toiminta tapahtuu koulu- ja päiväkotipäivän sisällä.
Esimerkiksi museossa käydään Taidekaaren oppaan johdolla. Näyttelyn teemoihin palataan sen jälkeen omassa koulussa tai päiväkodissa ammattilaisen vetämässä työpajassa. Niissä lapset saavat itse tehdä taidetta, kuten draamaa, sanataidetta, kuvataidetta, tanssia tai jotain kädentaitoja vaativaa.
– Tampere on luovien ihmisten kaupunki, jonka vetovoimasta suuri osa kumpuaa sen omaleimaisesta taide- ja kulttuurielämästä. Luonnollisesti täällä lastenkulttuurissa toivomme, että kulttuurikasvatus nähdään jatkossakin Tampereella tärkeänä ja panostettavana asiana, niin kuin se on ollut tähän saakka, Karkkola toteaa.
Sorin Sirkus opettaa taidetta pienestä pitäen
Tampereella toimii useita eri taiteenalojen oppilaitoksia, joilla on Tampereen kaupungin myöntämä taiteen perusopetuksen opetuslupa, opetushallituksen laatimien opetussuunnitelmien perusteiden mukaan. Valita voi tanssia, kuvataidetta, musiikkia, teatteritaidetta, käsityötä, sanataidetta ja sirkusta. Osa oppilaitoksista tarjoaa sekä yleisen että laajan oppimäärän taiteen perusopinnot, osa vain jommankumman.
Yksi näistä laitoksista on vuonna 1985 perustettu Sorin Sirkus, jo kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnettu instituutio. Sen sirkuskoulu on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän opinnot, jotka molemmat suoritetaan seitsemässä vuodessa.
Opettaja Jarmo Humalajärvi esittelee sirkuksen tiloja Nekalassa. Humalajärvi on sirkusopettaja ja nuorisotyöntekijä. Hänen opetuskenttänsä Sorilla on laaja-alainen.
– Opetan kaikkea, paitsi ilma-akrobatiaa, hän naurahtaa.
Humalajärvi kertoo, että Sorin Sirkuksessa taiteen perusopetus aloitetaan seitsemänvuotiaana. Se on 85-prosenttisesti taidekasvatusta.
– Olemme ensisijaisesti nuorisosirkus, mutta sirkusta voi harrastaa meillä koko elämän ajan. Vauvasirkuksen voi aloittaa, kun lapsi osaa kannatella päätään, varhaisiän sirkuksen nelivuotiaana ja seniorisirkuksella ei ole ylärajaa.
Myös Sorin Sirkus kuuluu Taidekaaren kulttuurikohteisiin, ja siihen pääsevät tutustumaan kaikki Tampereen neljäsluokkalaiset. Työpajat pidetään kuitenkin tavallisesta poiketen sirkuksella, ja kevään lopulla neljäsluokkalaiset pääsevät katsomaan heille räätälöidyn esityksen.
Yhteisöllisyys auttaa opintoruuhkassa
Pian paikalle saapuu myös yksi oppilaista, Kaneli Kaukko. 17-vuotias Kaukko on harrastanut sirkusta kuusi vuotta, siitä asti, kun perhe muutti Tampereelle. Telinevoimistelu- ja tanssitaustaiselle Kaukolle sirkuskoulu oli luonteva valinta, ja hänen erikoisalansa ovat pyramidit ja pari- ja ryhmäakrobatia.
Nyt hän tavoittelee paikkaa esiintyvät-ryhmässä. Se on Sorin Sirkuksen lippulaiva, jonka jäsenet sirkustirehtööri valitsee. Siihen voi hakea taiteen perusopetuksen lopputyön tehtyään, ja yleensä siitä erotaan reilu kaksikymppisenä.
– En tavoittele kuitenkaan sirkusuraa. Olen kuitenkin valmis sitoutumaan ryhmään ja tiedän, että se vaatii kovaa työtä.
Sirkuksen ja muiden opintojen yhdistäminen on Kaukon mukaan välillä stressaavaa, mutta silloin esiin nousee Sorin Sirkuksen yksi tärkeä ulottuvuus eli sosiaalisuus ja yhteisöllisyys. Muita kannustetaan ja autetaan läksyissä, ja vertaistukea on aina saatavilla.
– Monet täällä suorittavat myös lukion neljässä vuodessa Norssin lukion sirkuslinjalla samalla kun opiskelevat Sorilla.
Kaukko on opintojensa ohella myös kymmenhenkisen nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja. Neuvosto antaa kehitysehdotuksia ja suunnittelee myös toimintaa.
Itseohjautuvaa opetusta
Sorin oppilaat ovat siis varsin itseohjautuvia, mikä näkyy opetuksessakin. Alussa opettajat luonnollisesti ohjaavat enemmän, mutta edistyessään oppilaat voivat vaikuttaa opintoihinsa enemmän. Neljäntenä vuonna he valitsevat itse sirkuslajit, joita haluavat painottaa, ja kuudennesta vuodesta lähtien keskittyvät niihin.
– Sen jälkeen me opettajat lähinnä pyrimme siihen, että he harjoittelevat turvallisesti ja tehokkaasti, Humalajärvi toteaa.
Hänestä mielestään parasta työssä ovat oppilaat ja heidän kehityksensä seuraaminen pienestä pitäen.
– Oppilailta saa paljon hyviä ideoita ja inspiraatiota opettamiseen.
Kaukon mielestä parasta ovat treenaaminen ja kaverit.
– Hyvää on myös se, että voimme tehdä aika vapaasti sitä, mitä itse haluamme. Tutun porukan kanssa tiedämme toistemme vahvuudet ja mitä toinen osaa. Ja vanhemmat oppilaat auttavat aina nuorempia, hän muistuttaa.
