Hiihto, luistelu ja talviretkeily ovat matalan kynnyksen lähiliikuntaa

Tampere on täynnä kivoja vaihtoehtoja talviliikunnasta tykkäävälle. Noin viisi vuotta sitten avautunut Sorsapuiston tekojäärata vetää harrastajia pilvin pimein, ja retkeilyreiteillä on niin paljon kulkijoita, että polut pysyvät lumiseenkin aikaan auki.
Kaksi kypäräpäistä henkilöä istuu ulkona penkillä ja vaihtaa luistimia.
Tarja Järvinen ja Sirkka Kuitunen löysivät lapsuuden suosikkilajinsa uudelleen muutama vuosi sitten. Nyt he käyvät aktiivisesti sekä Tesoman jäähallissa että ulkojäillä. – Ilman kypärää en enää tulisi jäälle lainkaan, Tarja Järvinen sanoo.

Tampere sai Suomen liikkuvin kunta -palkinnon Urheilugaalassa tammikuun puolivälissä. Liikuntapäällikkö Mikko Heinonen iloitsee palkinnosta. Se kertoo, että Tampereella on tehty paljon liikuntamahdollisuuksien eteen.

Yksi huippuesimerkki on Sorsapuisto. Isompi tekojää on pääasiassa luistelijoita varten, ja kaukalon puolella voi ottaa mailat ja kiekot käyttöön.

– Luistelemaan voi mennä yleisinä aukioloaikoina vapaasti. Kävijöitä on parhaimpina päivinä tuhansia, Heinonen kertoo.

Etualalla seisova pelaaja on syöttämässä kiekkoa maalin lähellä seisovalle toiselle pelaajalle.
Laukauksia kaukalon puolella harjoittelivat Jussi Nieminen ja Eevi Vuoristo.

Parhaillaan Sorsapuiston kentän yhteyteen rakennetaan uutta huoltorakennusta, johon tulee luistelijoille pukuhuoneet, vessat ja pieni kahvilatila.

Sorsapuiston lisäksi Tampereella on kolme tekojäätä: Lielahti, Ahvenisjärvi ja Koulukatu. Kaupungin liikuntapalvelut vastaa tekojäistä, kaukaloista ja muutamasta isommasta jäästä. Tampereen Infra hoitaa pienemmät puistokentät hyvään kuntoon. Kaupungissa on yhteensä noin 150 jääkenttää.

Ladut ovat entistä turvallisempia

Hiihto on suositumpaa kuin koskaan, ja Tampereella on peräti 85 kilometriä valaistua latuverkostoa. Hiihtäjien lempikohde on Kauppi–Niihama-reitti. Leppoisalla ladulla ei ole kovin jyrkkiä mäkiä, ja Niihaman Majalla on mukava pitää tauko.

– Loppiaisena meitä hiihtäjiä oli siellä lähes katkeamaton jono. Kauppi–Niihama-reitin varrella on laskuri, ja sen ohi mentiin loppiaismaanantaina 4 556 kertaa, Heinonen kertoo.

Latuverkostoa on kunnostettu ahkerasti 10 viime vuoden aikana. Latuja on levennetty ja opasteita parannettu, joten hiihtäminen on entistä turvallisempaa. Ensi vuonna uusitaan loputkin valaistujen latujen opasteet.

Valaistujen latujen lisäksi puistoissa eri puolilla kaupunkia on valaisemattomia perinteisen latuja. Reaaliaikainen listaus laduista löytyy kaupungin verkkosivuilta. 

Pipopäinen henkilö seisoo hymyilevänä kentän reunassa lumisessa maisemassa.
– Pyrimme siihen, että liikuntapaikat olisivat helposti savutettavissa ja niitä olisi eri puolilla kaupunkia. Tekojäätä ei pystytä tekemään joka kaupunginosaan, mutta puistokenttiä on paljon, liikuntapäällikkö Mikko Heinonen sanoo.

Mikko Heinonen toivoo näkevänsä laduilla ja jäillä etenkin lapsia vanhempineen.

– Ei kannata ajatella, että suksiin ja sauvoihin totuttelevan lapsen kanssa olisi vain tiellä. Kyllä muut hiihtäjät ymmärtävät ja väistävät. Latuja tehdään ihan kaikille. Ei kukaan opi hiihtämään, jos ei koskaan aloita.

Liikuntapaikkojen suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon nuortenkin mieltymykset.

– Haluamme tehdä paikkoja, joihin myös nuorten on helppo tulla. Sorsapuiston jäät ovat hyvä esimerkki: tänne tullakseen ei tarvitse kuulua seuraan, vaan jäät ovat vapaassa käytössä.

Tykkilumi ei maksa paljon

Tampereen kaupungin liikuntapalveluilla on noin 30 työntekijää vastaamassa jäiden kunnosta ja 10 latujen. Valaistujen latujen ja tekojäiden hoito onnistuu seitsemänä päivänä viikossa. Puistokenttien ja -latujen kunnostustoiveisiin ei pystytä reagoimaan ihan yhtä nopeasti.

Sääennusteita seurataan tarkkaan, ja työsuunnitelmia viilataan niiden mukaan. Seilaavat lämpötilat vaikuttavat eniten luonnonjäähän.

– Ilmastonmuutoksen ja vähälumisten talvien vuoksi tarvitaan enemmän niin sanottuja tehtyjä olosuhteita eli tekojäitä ja tykkilumilatuja. Tykkilumen teko ei onneksi ole iso kustannus suhteutettuna käyttäjien määrään. Vesi otetaan Näsijärvestä, joten materiaali on ilmaista. Kunnossapito työllistää, koska lyhyellä tykkilumiladulla voi olla valtava määrä hiihtäjiä.

Muut talviset retkeilypaikat ovat pääasiassa Ekokumppanien vastuulla. Ekokumppanit on osa Tampereen kaupunkikonsernia. Sillä on kaupungin kanssa palvelusopimus retkeilyn palveluiden kehittämisestä.

Ekokumppanien ympäristönhoitajat huolehtivat, että nuotiopaikoilla riittää polttopuita, penkit ja pitkospuut ovat käyttökunnossa ja käymälät pysyvät siisteinä.

Ekokumppanit vastaa myös retkiluistelubaanoista Näsijärvellä ja Tohlopissa sekä talviajan kävelyreiteistä Kaukajärvellä. Käytännön työn tekevät yksityiset yrittäjät.

– Mahdollisuudet matalan kynnyksen lähiliikuntaan talvellakin ovat parantuneet huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Vielä vuoden 2017 alussa kaupungilla ei ollut yhtään virallista nuotiopaikkaa. Nyt niitä on 28, ja polttopuukulutuksen mukaan niillä vierailee vuosittain 200 000 ihmistä, kertoo retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä Ekokumppaneilta.

Hervantajärven reiteille pääsee kätevästi ratikalla

Talvisin eniten retkeilijöitä käy Hervantajärven reiteillä. Myös Kintulammi, Makkarajärvi ja Suolijärven rantareitti ovat suosittuja ympäri vuoden.

– Hervantajärvi on helposti saavutettavissa ratikalla. Siellä kävely on todellista matalan kynnyksen liikuntaa, Mäkelä toteaa.

Kävelyreiteillä ei ole varsinaista talvikunnossapitoa, mutta esimerkiksi Hervantajärven polut ovat niin kovassa käytössä, että ne pysyvät auki.

– Kaupunki on hienosti satsannut sekä perinteisen liikunnan palveluihin että luontoliikkumisen palveluihin. Yhdessä me tätä työtä teemme.

Valaistujen latujen sekä luistelukenttien ja kaukaloiden päivittäisen kunnon sekä talviuintipaikkojen tarkemmat tiedot voi tarkistaa olosuhdepalvelusta osoitteesta ulkoliikunta.tampere.fi
 

Kaksi vauhdikasta luistelijaa on toinen jalka ojennettuna luistelemassa vastakkain kasvot toisiinsa päin.
Emilia Timonen ja Yasmin Smith harrastavat muodostelmaluistelua.

Talviuintipaikat, joissa on sauna:

  • Kaukajärvi
  • Rauhaniemi
  • Suolijärvi
  • Suomensaari
  • Tohloppi

Talviuintipaikat ilman saunaa:

  • Kaukajärven Riihiniemi
  • Mältinranta
  • Peltolammi

Tyypillisesti uintipaikkoja ylläpitävät kaupunki ja seurat tai yhdistykset yhteistyössä. Seurat/yhdistykset vastaavat käytännön toiminnasta.
 

Teksti: Anu Kylvén
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa