Tampere satsaa asukkaiden hyvinvointiin

Tamperetta ja sen melko tuoretta talousjohtajaa yhdistävät rohkea tekeminen ja kehittämisen palo. Kesän lopussa työt Tampereella aloittanut Mikko Koskela kuvailee, että hänellä on tapa katsoa asioita uusin silmin.

– Ainakin alkuun kaupungin organisaatiossa on tervehditty ilolla tuomiani uusia ajatuksia ja pientä haastamistakin joissakin asioissa, Koskela hymyilee.

Kehitysideoille on tarvetta, sillä kuntataloudessa eletään synkkiä aikoja. Kuntien verotulot vähenevät, koska työttömyyttä on paljon. Joissakin kunnissa on jo päädytty tekemään ikäviä ratkaisuja: aloittamaan muutosneuvottelut, nostamaan veroprosenttia tai lakkauttamaan joitakin palveluja.

– Toivotaan, että suhdanne kääntyisi paremmaksi ja verotulojen kehitys pirteämmäksi, jotta palveluja ei jouduttaisi karsimaan. Valitettavasti vielä ei näy merkittävää muutosta parempaan – korkeintaan pienenpieni piristymisvaihe, kun rakentaminen on alkanut elpyä isommissa kaupungeissa, Mikko Koskela toteaa.

Miten talousjohtajan kantti kestää, jos työpöydälle tulee todella ikäviä päätöksiä?

– Olen ollut valmistelemassa useita keskikokoisten kaupunkien talousohjelmia. Niihin on sisältynyt yksiköiden lakkauttamisia ja henkilöstövoimavarojen tehostamista. Mutta tämä on työtämme. Virkahenkilökunnan velvollisuus on tehdä vastuullisia ehdotuksia, joilla talous saataisiin kestävällä tavalla tasapainoon. Poliitikkojen tehtävä on päättää, mitä toimenpiteitä halutaan painottaa. Kunnallisessa demokratiassa on tärkeää, että tämä malli toteutuu: virkahenkilökunta esittää ja politiikka päättää, Mikko Koskela sanoo.

TE-uudistus toi kustannuksia

Kaupunginvaltuuston taloussuunnitelma vuosille 2025–2028 on 178,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tänä vuonna tulos on jäämässä 39,6 miljoonaa euroa miinukselle. Se johtuu paitsi verotulojen vähenemisestä myös isoista investoinneista ja rakenteellisista muutoksista.

Tämän vuoden alussa vastuu työllisyyspalveluista siirtyi kunnille. Tampereen seudulla muodostettiin 16 kunnan kokoinen työllisyysalue, jonka isäntäkunta on Tampere. Entinen TE-alueiden henkilöstö ja seudun muiden kuntien työllisyyspalvelujen väki on nyt Tampereen kaupungin henkilöstöä.

– Työllistymisen lisäksi kunnilla on motivaatiota hoitaa asiaa ripeästi myös talouden takia: kuntien maksuvastuu työttömyysturvan kustannuksista on kasvanut.

Tampereen työllisyysalueen kokonaiskulut ovat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä kaupungin osuus on lähes 50 miljoonaa.

– Valtion TE-uudistusta varten laskennallisesti ajattelema valtionosuus ei riitä rahoittamaan uudistusta, sillä todellisuudessa Tampereen valtionosuudet kasvavat tänä vuonna yhteensä vain 30 miljoonaa, Koskela kertoo.

Isoja investointeja tehdään asukkaille

Kaupungin nettoinvestoinnit nelivuotiskaudella 2025–2028 ovat yli miljardin. Noin puoli miljardia menee talonrakennushankkeisiin.

Tänä vuonna koulujen ja päiväkotien korjaamiseen ja uusien rakentamiseen on tarkoitus käyttää 85 miljoonaa. Suurimmat rakennushankkeet ovat Lyseon lukion remontti, Ahvenisjärven koulun uudisrakennus ja Kissanmaan koulun perusparannus.

Paljon rahaa menee myös infrahankkeisiin: esimerkiksi uusien katujen ja kevyenliikenteenväylien rakentamiseen kuluu 18,5 miljoonaa, perusparantamiseen reilut 10 miljoonaa.

Isoja investointeja on tehtävä, jotta kaupunkilaisten arki sujuu. Tampereen väkiluku on kasvanut vuodessa noin 5 300 asukkaan verran.

Koskela kertoo, että Tampereella on tiivis malli talouden prosessien ohjaamiseen palvelualueilla. Joka palvelualueella on oma talouspäällikkö, ja kaupungin talousyksikössä työskentelee noin 10 controllerin tiimi.

– Meillä talousyksikössä on kovia talouden ammattilaisia, jotka ovat myös erinomaisia verkostoitujia. Kaupunki työllistää lähes 8 500 ihmistä. Niin ison kokonaisuuden johtaminen talouden näkökulmasta edellyttää vahvaa yhdessä tekemisen henkeä, Koskela sanoo.

Hyvinvointia vahvistamassa 

Sote-palvelujen mukana lähti iso pala kuntien tehtäväkentästä. Asukkaiden hyvinvointia kunta silti tukee edelleen monin tavoin.

Lasten liikunnan pilotti jatkuu varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokoja ei Tampereella kasvateta tänä vuonna, ja pienryhmiä perustetaan lisää. Se takaa koululaisille tukea ja yksilöllistä huomiota koulupäivien aikana. Vähävaraisiin perheisiin kiinnitetään erityistä huomiota kasvatus- ja opetussektorilla.

Tehokasta hyvinvointityötä ovat yli 65-vuotiaiden maksuttomat uimahallikäynnit: viime vuonna seniorien uintimäärät tuplaantuivat. Myös monipuoliset kulttuuripalvelut vahvistavat tamperelaisten hyvinvointia.

Sote-kiinteistöjen kohtalo on vielä osittain auki, mutta osa myydään – siitä kunnan kassaan tulee kaivattua rahaa. Tipotien sosiaali- ja terveysasema on parhaillaan myynnissä, ja tarjouksia otetaan vastaan 4.2.2025 saakka.