Valtuusto päättää, kaupunkilainen nauttii työn tuloksista

Historiantutkija, emeritusprofessori Pertti Haapala kertoi omassa juhlaesitelmässään, että moderni politiikka syntyi nimenomaan kunnissa. 1870-luvulla alkoi kehityskulku, jonka lopputulos oli niin sanottu pohjoismainen hyvinvointi- ja oikeusvaltio, johon kuluu demokraattinen päätöksenteko yhteiskunnassa.

– Kunnallisvalta on Suomessa edelleen demokratian juuri, yhteiskuntamme vakauden ja luottamuksen tukipilari. Jos se murtuu, moni asia on huonosti, Haapala korosti.

Aluksi äänivallan ulkopuolelle jäivät vaimot ja muut perheenjäsenet, piiat ja rengit, ja köyhät. Omaisuutta perinyt naisleski sai äänestää. Yksilön äänimäärän ratkaisivat tulot ja maksetut verot.

– Sitä pidettiin silloin oikeudenmukaisena: se, joka maksaa, myös päättää. Kunta sai asettaa äänimäärälle katon, ja sitä Tampereellakin käytettiin, jotta Finlaysonin omistaja Wilhelm von Nottbeck ei päättäisi yksin kaikesta.

Eikä hän valtuustoa johtanutkaan, kunhan kävi sanomassa mikä yhtiölle sopi ja mikä ei, Haapala kertoi.

Valtuutetut joutuivat vangeiksi

Valtuuston toiminta on katkennut vain muutaman kerran. Joulukuussa 1917 palkankorotuksia vaatineen ulkotyöväen lähetystö saapui valtuuston kokoukseen ja otti valtuuston vangikseen, koska ei saanut vaatimuksiaan läpi.

Vankiepisodi kesti seuraavaan aamuun saakka. Työväen järjestyskaarti vapautti valtuuston, mutta laskutti valtuustoa palvelusta.

Neljä päivää myöhemmin valtuuston istunto päättyi sekasortoon ja väkivaltaan, kun ulkotyöväen palkankorotusasiaa käsiteltiin.

Valtuuston nykyinen puheenjohtaja Ilmari Nurminen totesi puheessaan, että Tampereen kaupunginvaltuuston historiassa on ollut repiviä ja vaikeitakin ajanjaksoja.

– Esimerkiksi sisällissota oli valtaisa, koko kansakuntaa koetellut onnettomuus. Sen tärkein opetus on, että on tehtävä kaikkemme, jottei vastaavaa enää koskaan voisi tapahtua.

Keväällä 1918 valtuusto ei kokoontunut kahteen ja puoleen kuukauteen. Ensimmäisessä kokouksessa sisällissodan jälkeen valtuusto joutui käsittelemään esimerkiksi ruumiiden keräämistä kaduilta, kaatuneiden hautaamista ja kaupungin virastojen sodassa kärsimien vahinkojen korjaamista.

– Toimiva paikallisvalta on kriisiaikoina ollut ratkaiseva yhteiskunnan kestävyyden tekijä. Se oli myös kuuluisan aseveliakselin idea talvi- ja jatkosodan jälkeen, Haapala puolestaan totesi.

Päätökset näkyvät parempana arkena

Tampereella on 150 vuoden aikana tehty paljon päätöksiä, jotka näkyvät kaupunkilaisten arjessa. Valtuusto on ollut keskeisessä roolissa kaupungin kehittämisessä ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Yksi valtuuston ensimmäisiä isoja päätöksiä oli laajentaa kaupunkia kosken itäpuolelle. Kyttälän alue lunastettiin Hatanpään kartanolta ja liitettiin kaupunkiin 1877.

Syksyllä 1885 valtuusto päätti vaivaistalon rakentamisesta Koukkuniemeen. Hanke toteutettiin Gustaf Fredrik Ahlgrénin testamenttivaroilla, ja se oli kaupungin ensimmäisiä merkittäviä tekoja köyhäinhoidon kehittämiseksi.

Suomen ensimmäinen työväenopisto perustettiin Tampereelle keväällä 1898. Poikien ammattikoulu puolestaan päätettiin perustaa vuonna 1909 ja tyttöjen ammattikoulu 1925. Poikien ja tyttöjen ammattikoulut ovat nykyisen Tredun edeltäjiä.

Suomen ensimmäinen jäähalli avattiin tammikuussa 1965, ja ensimmäinen ottelu Tampere vastaan muu Suomi päättyi 4–4. Hervannan kaupunginosan suunnittelu alkoi samana vuonna. 

Pormestarimalli ja tilaaja-tuottaja-malli otettiin käyttöön vuonna 2007. Uudempia merkittäviä päätöksiä ovat rantatunnelin, ratikan ja Nokia Arenan rakentaminen.

Kaupunkilaiset pääsevät mukaan merkkihetkiin

Vaikka asioista päätetään valtuustosalissa, ne valmistellaan ja pohjustetaan paljon laajemmin. Tampere on kehittänyt kuntalaisten osallisuutta muun muassa osallistavan budjetoinnin avulla. Osallisuus kuuluu toimintaan järjestelmällisesti eri puolilla kaupunkiorganisaatiota.

– Yhteen tuominen on yksi osa osallisuuden vahvistamista. Kun kaupunki tuntuu omalta, siitä haluaa pitää huolta. Ottaa omaksi, pohti puheessaan valtuutettu, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, joka toi juhlavaltuustoon valtiovallan tervehdyksen.

Ilmari Nurminen korosti, että juhlan hetkellä katsotaan menneen lisäksi tulevaisuuteen, yhdessä.

– Tampere on tunnettu rohkeasta tekemisestä, vahvasta yhteisöllisyydestä ja kulttuuriperinnöstä. Valtuuston työ on ollut keskeistä näiden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa, Nurminen sanoi.