Tiedostamalla rakenteellista rasismia vastaan

Rasismissa kyse on yhteiskunnallisesta valta-asemasta, jossa jotakin ihmisryhmää pidetään muita alempiarvoisena esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, kulttuurin tai uskonnon perusteella.

– On surullista, että vuonna 2025 puhumme yhä roduista ja rasismista, toteaa projektisuunnittelija Ilaria Tucci Tampereen kaupungin Welcoming city -kehitysohjelmasta.

– Rotu on sosiaalinen konstruktio, sillä koko ihmiskunta on yhtä ja samaa rotua. On outoa, että jaamme ihmisiä eli omaa rotuamme alaryhmiin, joissa joillakin on enemmän arvoa kuin toisilla, Tucci jatkaa.

Rasismia voi olla ihmisten ja ihmisryhmien välillä. Tällaisen rasismin lisäksi yhteiskunnassa, organisaatioissa ja niiden toiminnassa voi olla myös piilevää tai avointa rakenteellista rasismia.

Rakenteellinen rasismi muodostuu usein tiedostamattomista ajatusmalleista, joissa länsimaisuus ja valkoihoisuus ovat yhteiskunnan rakennetta määrittäviä normeja.

– Rasismin purkamiseksi meidän on tutkittava, missä ja miten rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää tapahtuu yhteiskunnassamme. Meidän on tarkasteltava ihmisten arkea ja opeteltava tarvittaessa tuomaan esiin epäkohtia, Ilaria Tucci sanoo.

Kaikki rasismi ei ole samanlaista

Suomessa etninen tausta on yksi merkittävä rasismia lisäävä tekijä. Riskiryhmässä ovat erityisesti ne, jotka mielletään heidän ominaisuuksiensa – kuten nimen, ihonvärin tai uskonnon – vuoksi muiksi kuin valkoisiksi ihmisiksi.

Näiden niin sanottujen POC-ihmisten (People of Colour) kokema rasismi poikkeaa mustien (Black) ja alkuperäiskansaan kuuluvien (Indigenous) ihmisten kokemasta rasismista.

Suomessa BIPOC-väestöön kuuluvat vanhastaan muun muassa romanit ja saamelaiset, joita on pitkään kohdeltu eri tavalla kuin muita rasististen stereotypioiden vuoksi.

Lakien mukaan Suomessa ei saa syrjiä ketään. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että Suomessa on selvää rakenteellista rasismia. 

Esimerkiksi työnhaussa ne, joilla on juuret ulkomailla, ovat täydellisestä suomen kielen taidostaan ja ammatillisesta pätevyydestään huolimatta heikommassa asemassa kuin suomalaiset. Heitä ei kutsuta yhtä usein työhaastatteluihin. Jos työpaikkaan on kaksi yhtä hyvää hakijaa, saa työpaikan todennäköisemmin se, jolla on suomenkielinen nimi. 

Myös asuntomarkkinoilla tyypillisestä suomalaisesta nimestä poikkeava nimi voi vaikuttaa vuokra-asunnon saantiin. Rakenteellista rasismia voi esiintyä myös kouluissa, joissa maahanmuuttajataustaisia nuoria voidaan ohjata suorittaville aloille riippumatta heidän omista kiinnostuksen kohteistaan.

Ymmärrystä lisäämällä rakenteellinen rasismi vähenee

Tampereen kaupunki on sitoutunut edistämään ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. 

– Rasismin vastainen viikko on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan oman organisaatiomme tilaa. Onko Tampereen kaupunki ja sen toiminta yhdenvertaisuuslain mukaista? pohtii yhdenvertaisuuskoordinaattori Mikko Ala-Kapee. 

Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa (2023) on määritelty toimenpiteitä, joilla edistetään yhdenvertaisuutta.

– Niitä tekemällä olemme edenneet hyvään suuntaan. Olemme koonneet verkkosivuille asukkaille tietoa siitä, mitä pitää tehdä, jos kokee tulleensa syrjityksi. Syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi on kaupungin eri tiloissa ja palveluissa luotu turvallisemman tilan periaatteet. Syrjintään puuttumisen toimintamalli on valmisteilla, Ala-Kapee summaa.

Päätöksenteossa ja kaupungin hallinnossa voitaisiin kuitenkin toimia yhä vahvemmin rakenteellisen rasismin torjumiseksi.

Joka kymmenennen tamperelaisen juuret ovat ulkomailla. Asukkaiden monikulttuurisuus ja monimuotoisuus ei kuitenkaan näy samassa suhteessa kaupungin päättäjissä, työntekijöissä ja hallinnossa.

– Esimerkiksi uutta henkilöstöä palkatessa anonyymi rekrytointi mahdollistaa sen, että kaikki pätevät hakijat ovat keskenään samalla viivalla riippumatta heidän etnisestä taustastaan. Työpaikkailmoituksissa yksiköt voisivat ilmaista arvostavansa työntekijöiden erilaisia taustoja ja kannustaa aliedustetuista ryhmistä tulevia ihmisiä hakemaan avoimiin työpaikkoihin, toteaa Ala-Kapee.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on myös yksi keino, jolla voidaan vähentää rakenteellisen syrjinnän riskiä. Ennen merkittävien päätöksen tekemistä pitää kuulla kaikkia niitä asukasryhmiä, joita päätös koskee – myös kaupungin kansainvälisiä asukkaita. Kuulemisen yhteydessä asukkaat voivat kertoa, miten valmisteilla oleva päätös vaikuttaa heidän arkeensa. 

Yksi merkittävä rakenteellisen vallan väline on kieli ja sanat. Etnisiin ryhmiin tai kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvista suomalaisista käytetään virallisissakin yhteyksissä termejä ”vieraskielinen” tai ”ulkomaalaistaustainen”. Niihin sisältyy sisäänrakennettu merkitys siitä, ettei kuuluisi Suomeen: henkilö on vieras ja ulkopuolinen.

– Meidän pitäisi yhdessä löytää paremmin kuvaavia sanoja monikulttuurisille asukkaille. Tamperelainen voi oikein hyvin puhua monia kieliä tai omata kansainvälisen taustan, toteaa yhdenvertaisuuskoordinaattori Mikko Ala-Kapee.

Rakenteellisen rasismin vähentäminen lähtee siitä, että osaamme tunnistaa sen.

– Koulutuksilla ja rasismista puhumalla lisäämme ihmisten ymmärrystä ja vaikutamme myönteisesti yhdenvertaisuuteen. Yhdessä saamme vähitellen rakennettua tehokkaat rasismin vastaiset käytännöt, päättää projektisuunnittelija Ilaria Tucci.