Yhdessä enemmän – Tampere ja Pakolaisnuorten tuki ry tukevat pakolaistaustaisia nuoria
Tampereen kaupungin ja viiden muun Suomen suurimman kaupungin yhteinen "Tervetuloa kotiin" -tunnuslause toivottaa maahanmuuttotaustaiset tulijat tervetulleiksi rakentamaan elämäänsä uudessa kotikaupungissaan. Kodin tunnun löytäminen on yksilöllistä, mutta sen mahdollistaminen on tärkeää. Pakolaistaustaiset nuoret eivät ole poikkeus – myös he haluavat kuulua joukkoon ja tuntea itsensä osaksi yhteiskuntaa.
Tampere tukee Pakolaisnuorten Tuki ry:n toimintaa kumppanuusavustuksella
Tampereen kaupunki myöntää vuosittain kumppanuusavustuksia kaupungin kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiville yhteisöille. Vuonna 2025 Pakolaisnuorten Tuki ry sai toimintaansa avustusta 232 000 euroa. Tampereella toimiva sosiaalialan järjestö tukee pakolaistaustaisia nuoria ja heidän vanhempiaan kotoutumisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kaupungin kumppanuusavustuksella rahoitetaan Kölvin ja Novan kohtaamispaikkatoiminnan kotouttava erityisnuorisotyö.
Kohtaamispaikat tukemassa kotoutumista
Pakolaisnuorten Tuki ry tarjoaa pakolaistaustaisille nuorille turvallisia kohtaamispaikkoja ja tukea kotoutumiseen sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä otteella. Kölvi-toiminta on suunnattu 12–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille, ja siihen sisältyy harraste- ja virkistystoiminnan lisäksi erilaisia tukimuotoja, kuten kieli- ja läksyapu, yksilöllinen tuki, pienryhmätoiminta ja vertaistuki.
Nova-toiminta taas tukee samanikäisiä pakolaistaustaisia tyttöjä ja nuoria naisia heidän omista lähtökohdistaan käsin. Nova-toiminnassa korostuu rinnalla kulkeva, osallistava ja jalkautuva työote. Se tarjoaa turvallisia tiloja kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa tytöt voivat järjestää omaa toimintaa ja saada tukea läksyihin, työnhakuun ja kotoutumisen haasteisiin.
– Pakolaistaustaiset nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat kannustusta, luontevaa suomenkielistä yhteisöä ja turvallisen pohjan kotoutumiselle. Alkupiste ei voi olla syrjivä, koska silloin emme anna nuoren omalle toimijuudelle tilaa vahvistua. Nämä nuoret kyllä kotoutuvat itse, jos onnistumme toivottamaan heidät tervetulleiksi, sanoo Pakolaisnuorten Tuki ry:n toiminnanjohtaja Meri Kianto.
Syrjinnän vaikutus ja nuorten tukeminen
Nuorten yhteisöön kuulumisen tunne voi syntyä koulussa, oppilaitoksessa tai työpaikalla, mutta joskus se on vaikea löytää. Syrjintä ja rasismi voivat estää nuoria tuntemasta yhteenkuuluvuutta, ja työelämässä koettu syrjintä pahentaa maahanmuuttotaustaisten nuorten mielenterveysongelmia.
Negatiiviset oletukset voivat sisäistyä osaksi identiteettiä. Siksi on tärkeää, että nuorten ympärillä on ammattilaisia, jotka tukevat heitä ja vahvistavat myönteistä minäkuvaa. Pakolaisnuorten Tuki ry:n toiminnan vaikuttavuutta mitataankin systemaattisesti. Vuoden 2024 kävijäkyselyt osoittavat vaikuttavia tuloksia:
Kölvi-toiminnan nuorista 81 % kokee koulunkäynnin jatkumisen olleen Kölvin ansiota, 87 % kokee suomen kielen taitonsa parantuneen ja 89 % on tutustunut suomalaiseen kulttuuriin Kölvin kautta. Lisäksi 95 % kokee itsetuntonsa vahvistuneen toiminnan myötä.
Nova-toimintaan osallistuneista tytöistä ja nuorista naisista 93 % on saanut pohtia tulevaisuuttaan ja asettaa tavoitteita, ja 90 % on saanut tukea ammatti- ja koulutusmahdollisuuksiensa kartoittamiseen.
Pakolaisnuorten tukeminen ei ole vain yksilöllistä tukea – se on myös yhteisön rakentamista, jossa nuoret voivat kasvaa ja vahvistua turvallisessa ympäristössä.
Tampereen tuki kotouttavalle työlle
Pakolaisnuorten Tuki ry:ssä työskentelee 16 ammattilaista, ja osa toiminnan rahoituksesta tulee Tampereen kaupungilta. Myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA rahoittaa Kölvin kohtaamispaikkaa, mutta kaupungin avustama erityisnuorisotyö on välttämätöntä.
– Virallinen toimija ei aina yllä sinne, missä vaikutukset syntyvät parhaiten – arjen tasolle, perheisiin, nuorten rinnalle ja lähelle heidän todellisuuttaan. Siksi yhteistyö järjestöjen kanssa ei ole vain hyvä lisä, vaan välttämätön tapa varmistaa, että jokainen nuori löytää paikkansa Tampereella, kertoo apulaispormestari Jouni Markkanen Tampereen kaupungilta.
– Kumppanuusavustus on järjestölle korvaamaton tuki. Emme pyöritä jatkuvasti vaihtuvia hankkeita, vaan vakiintuneita työmuotoja, mikä mahdollistaa laadukkaan kehittämisen ja pitkäjänteisen yhteistyön, Kianto toteaa.
Tampere on ollut edelläkävijä järjestölähtöisen kotouttavan erityisnuorisotyön kehittämisessä. Tätä mallia voitaisiin Kiannon mukaan soveltaa myös muualla Suomessa.
– Voidaan puhua ”Tampereen mallista”. Kaupunki on ollut erinomainen kumppani, joka ymmärtää tekemämme työn arvon. Toiminnasta poisjääneet nuoret palaavat kiittelemään saamastaan tuesta, ja myös muilta paikkakunnilta muuttaneet nuoret ihmettelevät, miksi tällaista ei ole kaikkialla Suomessa, Kianto kertoo.
Kiannon mukaan kuuden suurimman kaupungin strategiana on segregaation ennaltaehkäisy.
–Voisimme yhdessä Tampereen kaupungin kanssa auttaa muita kaupunkeja aloittamaan järjestölähtöisen kotouttavaa erityisnuorisotyötä tekevän kohtaamispaikkatoiminnan. Tämä todella toimii ja kannattaa, Kianto summaa.
