Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2024 tilipäätöksen
– Kaupungin taloustilanne on haastava, ja tasapainotusta on tehtävä tulevina vuosina. Meidän on pidettävä kiinni elinvoimaisuudestamme, mutta samalla sopeutettava taloutta kestävälle pohjalle niin, ettei uusia menolisäyksiä tehdä, sanoo pormestari Kalervo Kummola.
– Vaikka toimintaympäristö on vaativa, meillä on edellytykset vahvistaa Tampereen asemaa vetovoimaisena kaupunkina myös tulevaisuudessa, pormestari Kummola painottaa.
Vuoden 2024 tilinpäätöksen vuosikate oli 109,0 miljoonaa euroa ja kattoi suunnitelmapoistoista 77 prosenttia. Kaupungin toimintakate toteutui 10,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompana. Tämä johtui siitä, että konsernihallinnon yhteisten erien (19,2 milj.€) ja asunto- ja kiinteistölautakunnan (17,0 milj.€) taseomaisuuden myynnit siirtyivät. Sen sijaan elinvoima- ja osaamislautakunnan (11,6 milj.€), konsernihallinnon (5,5 milj.€) sekä yhdyskuntalautakunnan (4,1 milj.€) osalta toimintakate toteutui budjetoitua parempana.
– Vuonna 2024 verotuloja kertyi 651,2 miljoonaa euroa, mutta ne vähenivät edellisvuodesta 29,9 miljoonaa euroa. Muutosta selittää edellisen vuoden poikkeuksellinen verokertymä, kun kunnat saivat kertaluonteisesti vielä verotilityksiä ennen hyvinvointialueuudistusta voimassa olleilla verovuoden 2022 korkeammilla jako-osuuksilla. Kaupungin kokonaisrahoitus on siten vuodesta 2024 alkaen uudessa tilanteessa, kertoo talousjohtaja Mikko Koskela.
Kaupungin nettoinvestoinnit (310,7 milj.€) kasvoivat 81,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Investointien tulorahoitus oli 35 prosenttia. Jos tunnusluvusta vähentää Tampereen Vesi Oy:n SVOP-sijoituksen, oli investointien tulorahoitus 48 prosenttia.
Vuoden 2024 merkittävimmät toteutuneet myyntivoitot maa-alueiden osalta olivat Voimakadun vaihtokirjaan liittyneet kirjaukset (3,3 milj.€), Poliisitalon tontti Nekalassa (1,6 milj.€) sekä liikerakentamisen tontti Linnainmaalla (1,3 milj.€).
Kaupungin lainakanta kasvoi 89,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 3 624 euroa.
Vuonna 2024 kaupungin palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 8 336 henkilötyövuotta, josta palkkatuetun henkilöstön osuus oli 136 henkilötyövuotta. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 7,2 miljoonaa euroa (2,2%).
Konsernin tulos ylijäämäinen
Tampereen konsernitilinpäätökseen kuului vuoden 2024 lopussa yhteensä 71 tytäryhteisöä, kaksi kuntayhtymää ja 14 osakkuus- tai omistusyhteysyhteisöä. Konsernin vuosikate parani 0,4 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja kattoi poistoista 119 prosenttia.
Konsernin vuoden 2024 tulokseksi muodostui 47,9 miljoonaa euroa. Konsernin tulos heikkeni vuoteen 2023 verrattuna 16,3 miljoonaa euroa. Konsernin investointimenot olivat 538,6 miljoonaa euroa, ja investointien tulorahoitusprosentti 53. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä oli 9 559 euroa.
Tekemisen kaupunki -strategia ohjasi toiminnan tavoitteita
Vuosi 2024 oli Tampereen strategian Tekemisen kaupunki kolmas toteutusvuosi. Kaupunginvaltuusto asetti strategian pohjalta vuoden 2024 toiminnalle yhteensä 45 tavoitetta, joista valtaosa (73 %) toteutui suunnitellusti tai osittain.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa onnistumisia ovat mm. koetun hyvinvoinnin kasvu perusopetuksessa, 2.-luokkalaisten oppimistulosten parantuminen sekä nuorten aktiivisuuden lisääntyminen liikuntapalvelujen ohjatuissa ryhmissä. Kiusaamista ja turvattomuuden tunnetta koetaan kuitenkin kaikilla kouluasteilla esiopetuksesta toiselle asteelle.
Alueellista yhdenvertaisuutta edistettiin valmistelemalla kaupunkitasoinen toimintamalli kaupunginosien kehittämiseksi ja alueiden eriytymisen ehkäisemiseksi. Negatiivista on, että vuoden 2024 turvallisuuskyselyn mukaan tamperelaisten huoli rasismista ja suvaitsemattomuudesta on hieman lisääntynyt.
Kohtuuhintaisia asuntoja valmistui yli tavoitteen (816/716). Tästä huolimatta sekä asunnottomien kokonaismäärä että pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoivat. Sosiaalietuuksiin ja perustoimeentulotukeen tehdyt muutokset ovat vaikeuttaneet haavoittuvissa olosuhteissa elävien tamperelaisten tilanteita entisestään. Pientalorakentamisessa ei ylletty tavoitteeseen (150 pientaloa).
Kaupungin vetovoiman näkökulmasta keskeisiä onnistumisia ovat kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärien kasvu Tampereen korkeakouluyhteisöihin (lisäys 143 %). Tampere oli jälleen myös Suomen suositelluin opiskelukaupunki. Elinkeinoelämän vireydessä on positiivista, että alueen startup-yritysten määrän kasvoi, ja lisäksi edistettiin onnistuneesti siruvalmistuksen sijoittumista alueelle.
Kaupunkiympäristön houkuttelevuuteen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin. Sekä joukkoliikenteen matkustajamäärät että kestävien liikkumismuotojen suhteellinen kulkutapaosuus (jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne) kasvoivat. Lisäksi raitiotien jatko-osuudesta tehtiin valtuustossa rakentamispäätös. Luonnon monimuotoisuutta edistettiin uusilla luonnonsuojelualueilla ja luontotyyppikartoituksilla.
Tampereen asema kulttuuri- ja elämyskaupunkina on vahva. Tämä näkyy kävijämäärien kasvussa historiallisissa museoissa, taidemuseoissa, kirjastoissa, teattereissa, Särkänniemessä ja Tampere-talossa. Nokia Arenan ja festivaalien kävijämäärät laskivat. Kasvu osoittaa, että tamperelaiset ja vierailijat ovat palanneet koronan jälkeen kulttuurin ja tapahtumien äärelle.
Koko kaupunkia koskevat, organisaation uudistumis- ja toimintakykyyn liittyvät tavoitteet etenivät pääosin. Tavoitteet esihenkilötyön, henkilöstön työhyvinvoinnin ja työntekijäkokemuksen parantumisesta toteutuivat, ja hakijamäärät kaupungin avoimiin tehtäviin kasvoivat. Kaupungin toimintojen digitalisoituminen kehittyi myönteisesti, asiointi digitaalisessa kanavassa oli vuoden lopussa mahdollista 45 prosentissa kaupungin palveluja.
Kaupunginvaltuuston tytäryhteisöille asettamista 92 tavoitteesta valtaosa (81%) toteutui kokonaan tai osittain. Yhteensä viisi yhteisöä saavutti sekä toiminnalliset että vastuullisuustavoitteet (Tampereen Energia Oy, Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, Tampere-Talo Oy, Tampereen Tilapalvelut Oy sekä Pirkanmaan Voimia Oy). YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistaminen sekä hiilineutraalisuustiekartan välitavoite täyttyi 15 yhteisön osalta.
