Tampere hakee kansallisen kaupunkipuiston asemaa
Kansallinen kaupunkipuisto on lainsäädännössä määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva, arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki sitoutuu. Lain perusteella kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta.
– Tampereella on erittäin hyvät lähtökohdat kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle ja uskomme kriteerien täyttyvän hyvin. Kaupunkipuisto täyttää meillä kokonaisuutena myös eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerit. Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen, sanoo Mikko Nurminen.
Tampereen hakemus perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä historialliset elementit, kuten teollisuushistoria sekä kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kaupungin historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan, teollistumiseen ja siihen liittyvät kiinteästi myös työväen asuinalueet kuten Pispala, Viinikka ja Käpylä. Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha ovat osa kaupungin monipuolisia virkistyspalveluita edelleen. Alueen varhaista asutusta edustavat puolestaan muun muassa Reuharinniemen arkeologiset kohteet.
– Kaupin urheilupuiston osalta hakemukseen erityiset arvot -kohdassa on painotettu Kaupin merkitystä kilpaurheilun harjoitus- ja kisapaikkana. Eteläpuistoa koskien hakemukseen on kirjattu, että merkittävät kaupunkikuvalliset, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot suojellaan asemakaavoituksessa ja rannoille varmistetaan monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymiseen soveltuvia alueita sekä yhtenäisiä viheralueita, sanoo Nurminen.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemusalue kattaa 3 672 hehtaaria, josta 63 % on vesialuetta. Alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen: Keskusta, Viinikka-Iidesjärvi, Hatanpää-Härmälä, Pyynikki-Pispala, Näsijärvi-Lentävänniemi ja Lappi-Kauppi-Niihama. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajaus sekä hakemus liitteineen on päivitetty talvella 2024–2025, alueen päivitetty rajaus oli julkisesti nähtävillä marras-joulukuussa 2024, ja siitä saatu palaute oli pääosin positiivista.
Kansallisia kaupunkipuistoja on perustettu Suomeen yhteensä kymmenen. Ympäristöministeriön asettamat kriteerit kaupunkipuistoille ovat sisältö, kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Tavoitteena on toimittaa Tampereen kansallisen kaupunkipuiston päivitetty hakemus ympäristöministeriöön kevään aikana. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelu käynnistyi vuonna 2012 valtuustoaloitteen pohjalta.
