Iidesjärvellä jatketaan hoitokalastusta ja rantaniittyjen laidunnusta lintujen olojen parantamiseksi
Hoitokalastuksessa käytetään rysäpyyntiä ja kokeillaan uutena menetelmänä tehokalastusta katiskoilla. Rysät lasketaan mahdollisimman pian jäiden lähdön jälkeen arviolta huhtikuun alkupäivinä. Iidesjärvestä pyydetään runsaana esiintyviä särkikaloja, ja vähennetään siten sisäistä ravinnekuormitusta ja samentumista. Lisäksi tavoitteena on linnuston tilan parantaminen.
Rysien pyyntipaikat on ennalta sovittu niin, että hoitokalastuksesta on mahdollisimman vähän häiriötä vesilintujen pesinnälle. Rysät koetaan useita kertoja viikossa, ja saalis toimitetaan hyötykäyttöön. Hoitokalastussaaliista vapautetaan kaikki suuremmat petokalayksilöt.
Rysäpyynnin jälkeen hoitokalastusta jatketaan katiskoilla
Rysäpyynnin jälkeen hoitokalastusta jatketaan katiskoilla. Iidesjärvelle sijoitetaan 30–50 katiskaa kahden viikon pyyntijaksolle. Katiskat ovat pienikokoisen särkikalan pyyntiin soveltuvia, pienisilmäisiä hoitokalastuskatiskoja. Katiskat sijoitetaan ja koetaan linnustolle haittoja välttäen. Tavoitteena on kokeilla pyyntitavan tehokkuutta ja toimivuutta Iidesjärven oloissa.
Iidesjärvellä on tehty hoitokalastuksia vuodesta 2020 lähtien. Näissä aiemmissa hankkeissa on saatu runsaita saaliita rysäpyynnillä ja nuottaamalla. Viimeisin hoitokalastus keväällä 2024 tuotti noin 5000 kg kalaa. Iidesjärvestä on hoitokalastettu vuosien 2020–2024 aikana yhteensä noin 33 000 kg kalaa, eli noin 508 kg/ha.
Lintulaji- ja parimäärät lisääntyneet hoitokalastuksen myötä
Linnustoselvitysten perusteella vesi- ja rantalintujen pari- ja lajimäärä ovat kasvaneet hoitokalastusten aloituksen jälkeen. Iidesjärvellä on pesinyt hoidon aloituksen jälkeen vuosittain keskimäärin 81 vesilintuparia, kun ennen hoitoa vuosina 1983–2016 pareja pesi vuosittain keskimäärin 58. Lajeista erityisesti silkkiuikun, nokikanan ja telkän parimäärissä vaikuttaisi olevan selvää kasvua hoidon aloituksen jälkeen. Iidesjärven naurulokkiyhdyskunta on kasvanut kelluvilla pesälautoilla, joita on rakennettu aiemmissa hankkeissa. Hautovia emoja on havaittu yli 90 paria.
Iidesjärvessä on pitkällä aikavälillä tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan, mutta järven tila on yhä rehevä ja ajoittain erittäin rehevä planktonyhteisön, vesikasvillisuuden, kalaston ja vedenlaadun perusteella. Viisi vuotta jatkunut hoitokalastus on kuitenkin vaikuttanut Iidesjärven kalastoon ja osin myös koko ekosysteemiin jonkin verran positiivisesti.
Hoitokalastusta, kelluvia pesälauttoja, laidunalueita ja ennallistamista Kunta-Helmi-hankkeilla
Tampereen kaupungille avustuksen Iidesjärven lintuvesien kunnostukseen myönsi Uudenmaan ELY-keskus ympäristöministeriön Kunta- ja Järjestö-Helmi-rahoituksesta, ja se kattaa hankkeen noin 69 000 euron kustannuksista 80 prosenttia eli noin 55 000 euroa.
Tampereen kaupungilla on ollut vuodesta 2020 alkaen useita ympäristöministeriön hallinnoimalla avustuksella toteutettuja Kunta-Helmi-hankkeita, joissa on ennallistettu ja kunnostettu muun muassa tummaverkkoperhosen elinympäristöjä, Kintulammin soita, Peltolammi-Pärrinkosken koskialuetta sekä erityisesti Tampereen kantakaupungin lintujärviä. Iidesjärvelle ja Härmälän Vähäjärvelle on asennettu kelluvia pesälauttoja, ja Iidesjärvellä on lisäksi hoitokalastettu ja toteutettu uusia laidunalueita.
