Monet lintulajit aloittelevat pesintäänsä – suo niille pesimärauha

Suomen pesimälintulajeista valtaosa on rauhoitettuja luonnonsuojelulailla eikä niiden pesiä ja munia saa vahingoittaa. Pesimärauha koskee myös rauhoittamattomia lajeja esimerkiksi harmaalokkia, räkättirastasta, varista, naakkaa ja harakkaa. Naakka, harmaalokki, räkättirastas, kesykyyhky eli pulu ja varis ovat rauhoitettuja pesimäaikaan 10.3.–31.7 sekä harakka 1.4.–31.7.

Vesillä ja rannoilla liikkuvien tulee olla tarkkoina, etteivät rannoilla, ruovikoissa, saarissa ja luodoilla pesivät linnut häiriinny. Esimerkiksi kuikat ja kaakkurit ovat erityisen alttiita häiriöille haudontavaiheessa.  

Puiden kaato kielletty pesimäaikaan

Pesintäajan rauhoittamiseksi Tampereen kaupungin rakennusjärjestys kieltää puiden kaadon 1.4.–31.7. Puita ei tule kaataa lintujen pesimäaikana muusta kuin pakottavasta syystä, ja tällöin on varmistettava, ettei kaadosta ole haittaa pesinnälle. 

Myös rantojen kunnostus kuten pensaikon raivaus on syytä aloittaa vasta lintujen pesimäkauden päätyttyä tai ennen sitä. 

Vaarantuneet naurulokit ja erittäin uhanalaiset selkälokit voivat pesiä katoilla

Yleisimpiä lokkilajeja Tampereella ovat kokonaan rauhoitetut naurulokki ja kalalokki, sekä pesimäaikana rauhoitettu harmaalokki. Erityisesti kalatiirat, harmaalokit ja kalalokit pesivät Tampereella rakennusten katoille. Myös vaarantuneeksi luokitellut naurulokit sekä erittäin uhanalaiset selkälokit saattavat asettua pesimään katoille.  

Kattoremontti voi peruuntua pesinnän vuoksi

Jos lokit eivät ole tervetulleita katolle, voi pesintää koittaa ehkäistä esimerkiksi käyttämällä pelättimiä ja lintukarkotteita.  Jos lintu aloittaa pesinnän, se saattaa viivästyttää tai jopa estää kesäksi suunnitellun kattoremontin tai vastaavan työn. 

Jos ennaltaehkäisy ei tehoa, voi kiinteistön haltija hakea Varsinais-Suomen ELY-keskukselta poikkeuslupaa rauhoitetun linnun pesän poistamiseksi. Poikkeusluvan voi saada vain painavista, luonnonsuojelulain mukaisista perusteista.  Rauhoittamattomista linnuista yhteyttä otetaan Suomen riistakeskukseen.

Poikasiaan suojeleva lintu voi hyökkäillä ihmisiä kohti

Poikasiaan puolustavat lokit ja varikset voivat hyökkäillä ihmisiä kohti. Ne hyökkäilevät erityisesti loppukeväästä ja kesän alussa, kun lentokyvyttömät poikaset ovat pudottautuneet maahan. 

Hyökkäävä lintu kuitenkin hyvin harvoin nokkaisee kohdettaan. Lippalakki, pyöräilykypärä tai sateenvarjo riittävät hyvin suojakeinoiksi. Jos poikanen on esimerkiksi ajoradalla, sen voi siirtää hieman kauemmaksi. 

Ylipursuavat ja rikkinäiset jäteastiat houkuttelevat lintuja

Lokkeja ja varislintuja houkuttelevat rakennusten liepeille ruoantähteet, joten jäteastioiden tulisi olla kunnossa ja kansien kiinni, ettei roskia pääse leviämään ympäristöön.  Kun pihan jätehuolto on kunnossa, myös rotat pysyvät loitolla.

Huolehdi, etteivät lemmikit häiritse tai pyydystä lintuja

Irrallaan juokseva koira voi pelästyttää erityisesti maassa pesivän linnun. Koiraa saa taajamassa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai koirapuistoissa ja koirien harjoituspaikoissa. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa valvonnassa.

Metsäalueilla ja maaseudulla koira on pidettävä kytkettynä 1.3.–19.8. metsästyslain mukaan. Metsästyslaki toteaa yleisperiaatteena, ettei koiraa saa muulloinkaan pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Luonnonsuojelualueilla irtipitokielto on voimassa ympäri vuoden.

Vapaana kulkevat kissat voivat saalistaa pikkulintuja ja häiritä pesintää. Poikaset ovat häiriöille ja vaaroille alttiita erityisesti silloin, kun ne lähtevät pesästä. Järjestyslaki velvoittaa kissanomistajia pitämään kissan suoraan valvontansa alla.