Rakennus- ja purkumateriaalin käsittely ja hyödyntäminen (1.1.2025 jälkeen vireille tulleet hakemukset)

Jäteasetuksen (978/2021) mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 §:n mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset rakennusosat ja -materiaalit, ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä.

Jäteasetus (§ 26) antaa määräykset siitä, millaisille rakennus- ja purkujätteille on järjestettävä erilliskeräys. Erilliskerätty jäte on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää materiaalina mahdollisimman korkealaatuisesti.
Rakentamislain 56 §:n mukaisesti purkulupahakemuksessa tulee selvittää muun muassa edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Rakentamislupahakemus, purkamislupa, purkamisilmoitus

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvityksessä esitetään arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen. Sellaisessa uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, tulee ilmoittaa ainoastaan arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä (RakL 16§).

Valtioneuvoston asetuksessa asbestityön turvallisuudesta (798/2015) säädetään, että rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestin purkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. Kaikissa ennen vuotta 1995 valmistuneista rakennuksista tulee varmistaa, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Purkuhankkeeseen ryhtyvän tulee myös haitta-ainekartoituksella selvittää myös muiden haitallisten aineiden esiintyminen purettavassa kohteessa, vaikka niille ei ole säädetty haitta-ainekohtaista lainsäädäntöä (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 7 ja 8 §).

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen päivitys kohteen valmistuttua

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä (RakL 16 §). 

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan. (RakL 16§). Tiedot tulee toimittaa ympäristöministeriön purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitysasetuksen mukaisesti. Asetuksessa listaus toimitettavista tiedoista on annettu materiaalikohtaisesti. Selvityksen tulee sisältää tiedot:

• hankkeessa syntyvistä purkumateriaalien määrästä painoyksikköinä
• erillinen selvitys vaarallisia aineita sisältävien purkumateriaalien määrästä
• arvio rakennuspaikalta poiskuljetettavien maa- ja kiviaineksien määrästä ja laadusta. Arvio erikseen pilaantuneelle ja pilaantumattomalle maa-ainekselle.

Selvitykseen voidaan sisällyttää myös tieto uudelleenkäyttöön toimitetuista rakennusosista ja materiaaleista sekä hyötykäyttöön toimitetuista pilaantumattomista maa- ja kiviaineksista.

Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä jätelain 121 § tarkoittamasta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta ja siihen liittyvistä käytännöistä, jotka koskevat mm. rakennus- ja purkujätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta. Siirtoasiakirjojen tietoja tulee käyttää purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitystä päivitettäessä.

Muita rakennuksen purkamiseen ja purkumateriaalin käyttöön liittyviä määräyksiä

Purkutyö saattaa olla sellainen ympäristönsuojelulain 118 §:ssä tarkoitettu kertaluonteinen toimenpide, joka vaatii ilmoituksen Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista toimenpiteestä. Tarkempi listaus ilmoitusta vaativista toimenpiteistä on annettu Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (§ 19). 

Tampereen ympäristönsuojelumääräysten 17 §:n mukaisesti rakennus- ja purkutyöt sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittely on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisessa ja purkamisessa sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittelyssä on aina käytettävä riittävän tehokkaita pölyntorjuntamenetelmiä, kun pölystä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ajoväylien riittävästä pölyntorjunnasta rakennustyömailla ja niiden vaikutuspiirissä. Pölyn leviäminen varastokasoista ja ajoneuvojen kuormista on estettävä esimerkiksi peittämällä tai kastelemalla.

Jos ympäristölle haitattomia betoni- ja tiilimurskeita hyödynnetään maarakentamisessa, tulee se tehdä Tampereen ympäristönsuojelumääräysten pykälän 23 mukaisesti ja siitä on tehtävä ilmoitus kirjallisesti Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. 

Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Maarakentamisessa voidaan jätettä sijoittaa maaperään hyödyntämistarkoituksessa Tampereen ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla, asiaa koskevia säännöksiä, kuten ympäristönsuojelulakia, MARA-asetusta (VNA 843/2017) ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaen.