Tonttijaot, kiinteistötoimitukset ja kaupanvahvistukset

Tonttijaot, kiinteistötoimitukset ja kaupanvahvistukset ovat maanomistajille keskeisiä palveluja mm. tontin jakamistapauksessa.

Jos tilasi on asemakaava-alueella, niin Tampereen kaupungin kiinteistönmuodostusyksikkö tekee tonttijaot, tontin lohkomiset, tonttien väliset rajankäynnit, rasitetoimitukset, sekä palvelee muissakin tontteihin liittyvissä asioissa.

Tampereen kaupungin haja-asutusalueella lohkomiset ja muut kiinteistötoimitukset tekee pääsääntöisesti Maanmittauslaitos.

Tietyissä tapauksissa tontti saadaan kiinteistörekisteriin ja siten rakennuskelpoiseksi ilman kiinteistötoimitusta kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä.

Tonttijaot

Tonttijaolla osoitetaan miten asemakaavan mukainen alue jaetaan tonteiksi. Tonttijaolla osoitetaan uusien tonttien numerot, rajojen sijainti, rajapisteet ja niiden koordinaatit. Lisäksi tonttijaolla jaetaan rakennusoikeus ja osoitetaan tarvittavat kulkuyhteydet. Tampereen kaupungissa tehdään tonttijaot sitovina.

Tonttijaon voi tehdä jo asemakaavan yhteydessä, jolloin hakijan tulee ilmoittaa siitä asemakaavan laatijalle jo kaavan suunnittelun alkuvaiheessa.

Mikäli tonttijako tehdään erillisenä asiakkaan hakemuksesta, niin hakemus tulee toimittaa kiinteistönmuodostusyksikköön.

Valmisteltaessa erillistä tonttijakoa on kuultava tonttijakoalueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä myös vastapäisen kiinteistön omistajaa ja haltijaa, jos päätös voi olennaisesti vaikuttaa vastapäisen kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen.

Erillisen tonttijaon laatiminen vie aikaa noin 3 kk ja sen hyväksyy kiinteistönmuodostusyksikön päällikkö. Tonttijaosta aiheutuvat kustannukset maksaa kiinteistön omistaja, jollei muusta sovita. Voimassa olevan tonttijaon jälkeen voidaan tontit lohkoa itsenäisiksi kiinteistöiksi ja rekisteröidä kiinteistörekisteriin.

Tonttijakoa ei tarvitse laittaa nähtäville, jos maanomistaja toimittaa erikseen naapurien suostumuksen tonttijaon hyväksymisestä.

Tontin lohkominen

Tontilla tarkoitetaan asemakaava-alueella olevaa kiinteistöä, joka on tonttijaon mukaisena rekisteröity kiinteistörekisteriin ja on samalla tullut rakennuslupakelpoiseksi. Asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueella lohkomiset hoitaa pääasiassa Maanmittauslaitos.

Lohkomisen hakeminen

Tontin lohkominen tulee vireille lainhuudon mukaisen omistajan kirjallisesta hakemuksesta, joka tehdään kaupungin kiinteistörekisterin pitäjälle. Hakemukseen tulee liittää hakemuslomakkeessa mainitut liitteet, jos hakija ei ole omistaja.

Lohkominen voi tulla myös automaattisesti vireille Maanmittauslaitoksen toimitettua kiinteistönmuodostusyksikköön tiedon lainhuudon myöntämisestä sellaiseen määräalaan, mistä voidaan muodostaa voimassa olevan tonttijaon mukainen tontti.

Lohkomisen edellytykset

Tontin lohkomisen edellytyksenä on, että omistajalla on lainhuuto kaikkiin niihin kiinteistöihin tai määräaloihin, joista tontti muodostetaan. Lainhuutoa haetaan Maanmittauslaitokselta.

Lisäksi lohkottavan tontin tulee olla voimassa olevan tonttijaon mukainen.

Lohkomisen kesto

Jos rekisteröinnin edellytykset ovat olemassa toimitusta haettaessa, kestää tontin lohkominen keskimäärin 3 kk.

Lohkomisen kustannukset

Tontin lohkomisen kustannukset selviää kiinteistötoimitusmaksutaksasta.

Rasiteasioiden käsittely lohkomisessa lisää toimituksen hintaa, mutta myös tietyt edellytykset toimituksessa alentavat hintaa. Kustannukset maksaa maanomistaja.

Lohkomistoimituksen vaiheet

Toimitukseen kuuluu aina lohkomiskokous. Toimituksessa mm. määrätään tontin rajat, käsitellään kiinteistön oikeudet suhteessa muihin kiinteistöihin, laaditaan pöytäkirja ja tonttikartta, jota tarvitaan mm. rakennuslupahakemuksen asiakirjana.

Lohkomisen yhteydessä voidaan perustaa tonttien välille rasiteoikeuksia pääsääntöisesti tonttien omistajien sopimukseen perustuen mm. kulkemista, johtoja ja autopaikoitusta varten toisen tontin alueelle.

Lohkomistoimituksen laillistuttua lohkominen rekisteröidään kiinteistörekisteriin. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että hakija omistaa lainhuudoin osoitettuna koko tontin alueen ja että tontin alueeseen vahvistetut kiinnitykset eivät ole esteenä.

Yleisen alueen lohkominen

Yleinen alue on kiinteistö, joka muodostetaan yleisen alueen lohkomisessa ja merkitään yleisten alueiden rekisteriin.

Yleisiä alueita voi olla yhdeksää eri käyttötarkoitusta: katu, tori, puisto, urheilualue, retkeily- tai loma-alue, vaara-alue, erityisalue (esim. muuntamot) ja vesialue. Yleisen alueen käyttötarkoitus määrätään asemakaavassa vastaavasti kuin korttelialueet. Lisäksi yleinen alue pitää olla kaupungin omistuksessa ja kiinnityksistä vapaa, jotta se voidaan rekisteröidä.

Katualue

Kaupunki saa omistukseensa ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen yleisen alueen lohkomisella. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 94§).

Katualueen osalla on ensimmäisen asemakaavan mukainen ilmaisluovutusvelvollisuus, joka tarkoittaa , että maanomistaja joutuu antamaan maata ilmaiseksi katuun enintään 20% asemakaava-alueella omistamastaan maasta tai enintään saamansa rakennusoikeuden verran. Tämän ylimenevästä osasta on kaupunki korvausvelvollinen.

Vaikka alueelle olisi vahvistettu useita eri kaavoja, mutta jos katu on pysynyt koko ajan katuna, sitä koskee ilmaisluovutus. Mutta jos se on välillä kaavoitettu esim. puistoksi, niin silloin ilmaisluovutus raukeaa.

Ilmaisluovutus kohdistuu myös vanhoihin tiemaihin, jos ne ovat tiekäytössä silloin kun ne kaavoitetaan kaduksi.

Yleisen tien alue (valtion tie) tulee korvauksetta kaupungin omistukseen asemakaavan vahvistamisella.

Kaupunki saa ottaa ja kaupungin pitää ottaa ensimmäisen asemakaavan mukainen katualue haltuunsa viimeistään silloin, kun sitä aletaan rakentamaan. Jos alueella on rakennus, kaivo tai jokin muu arvokas laite tai maata tarvitaan niiden käyttämistä varten, ne pitää ensin lunastaa.

Maa, jota kaupunki ei omista , mutta se kuuluu katualueeseen, kaupunki saa ottaa haltuunsa, kun lunastustoimitus on pantu vireeille.

Yleensä kuitenkin järkevintä on maanomistajan ja kaupungin tehdä jo kaavoitusvaiheessa vapaaehtoisia maakauppoja ja sopimuksia, jotta lopputulos palvelisi molempia osapuolia paremmin.

Puistot ja muut yleiset alueet

Muut kuin katualueet joutuu kaupunki aina hankkimaan omistukseensa joko vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastamalla ne itselleen.

Rasitetoimitukset

Rasitteet jakautuvat kiinteistörasitteisiin ja rakennusrasitteisiin. Rasitteilla ei tarkoiteta kiinteistön panttioikeuksia (kiinteistöön kohdistuvia panttikirjoja, haltiavelkakirjoja, vuokraoikeuksia yms.).

Kiinteistörasitteet

Kiinteistörasitteet ovat pääasiassa kiinteistöjen välisiä, kiinteistörekisteriin kirjattuja oikeuksia. Kiinteistörasite syntyy kiinteistötoimituksen tuloksena joko rasitetoimituksessa tai muussa kiinteistötoimituksessa, esim. tontin lohkomisessa.

Kiinteistörasitteet perustuvat kiinteistönmuodostamislakiin ja ovat siten tyyppipakkoisia. Tavallisimpia kiinteistörasitteita ovat kulkemiseen liittyvät rasitteet (tierasitteet), erilaisten johtojen olemassaoloon liittyvät rasitteet (johtorasitteet) ja autojen pitämiseen liittyvät rasitteet (autopaikkarasitteet).

Pääsääntöisesti kiinteistörasitteen perustaminen edellyttää kiinteistöjen omistajien välistä sopimusta, mutta eräät rasitteet voidaan perustaa pakollakin.

Kiinteistörasitteen perustamista haetaan tonttikiinteistöjen välille kaupungin kiinteistörekisterin pitäjältä. Rasitteen perustamiskustannukset laskutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaisina.

Rakennusrasitteet

Rakennusrasitteet ovat pääasiassa rakennusten välisiä, kiinteistörekisteriin kirjattuja oikeuksia. Rakennusrasite perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja se voidaan kirjata kiinteistörekisteriin ympäristölakimiehen päätöksen tuloksena. Rakennusrasitteen perustamista haetaan rakennusvalvonnasta. ([email protected])

Kun kiinteistöjen omistajat sopivat vaikkapa kirjallisesti rasitteen (joko kiinteistö- tai rakennusrasitteen) perustamisesta, niin sopimusasiakirja ei sinällään ole rasite. Sopimuksen mukainen oikeus on rasite vasta silloin, kun se on saatettu julkiseksi eli merkitty kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin joko kiinteistötoimituksen tai ympäristölakimiehen päätöksen tuloksena.

Rakennuslupaviranomainen edellyttää useassa tapauksessa kiinteistöjen välisten rasitteiden perustamista.

Kiinteistönmääritys

Kiinteistönmääritystoimituksella selvitetään ja ratkaistaan kiinteistöön liittyvä epäselvyys (kiinteistönmuodostamislaki 101 §). Useimmiten epäselvyys on kiinteistön rajoja koskeva.

Rajankäynti

Jos tontin rajaa osoittava rajamerkki on hävinnyt tai sen sijainnista on riitaa tai epäselvyyttä, rajamerkin ja rajan paikka selvitetään kiinteistönmääritystoimituksena tehtävällä rajankäynnillä. Tähän tarvitaan tontin omistajan tai vuokraoikeuden haltijan hakemus. Rajankäynnistä aiheutuvat kustannukset jakautuvat asianosaisten maksettaviksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jolleivät asianosaiset jakamisesta toisin sovi (kiinteistönmuodostamislaki 209 §).

Rajankäyntiä voi hakea myös sellainen viranomainen, yhteisö tai muu henkilö, joka on toimillaan aiheuttanut rajamerkin häviämisen tai siirtymisen. Tällöin hakija maksaa toimituskustannukset.

Jos rajan paikasta ei ole riitaa eikä ole tarvetta merkitä sitä virallisin rajamerkein, voi tontin omistaja tai haltija tilata rajannäytön Tampereen Infran paikkatietopalveluista, puh. 050 359 8296.

Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset

Kiinteistön laadun muutos, tunnuksen muutos tai yhdistäminen

Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä voidaan tontti rekisteröidä tietyin edellytyksin ilman lohkomistoimitusta omistajan kiinteistörekisterin pitäjälle tekemän hakemuksen perusteella. Tällaisia tapauksia ovat:

• Kiinteistön laadunmuutos: jos vanhan kiinteistön rajat ovat täysin samat, kuin voimassa olevan tonttijaon osoittamat tulevan tontin rajat.
• Kiinteistön tunnusmuutos: jos tontin numero (tunnus) ei ole voimassa olevan tonttijaon mukainen.
• Kiinteistöjen yhdistäminen: jos alueet ovat yhdistettävissä voimassa olevan tonttijaon mukaiseksi tontiksi, muutoin voidaan tarvita tonttijaon tai asemakaavan muutos ennen yhdistämistä. (yleiset yhdistämisen edellytykset: kiinteistönmuodostamislaki, luku 17).

Rekisteröinti vie aikaa tavallisesti noin 2 viikkoa. Kustannukset maksaa maanomistaja.

Rasitteen poistaminen

Rasitteen poistaminen tai sen käyttämistä koskevien määräysten muuttaminen voidaan tehdä kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä, jos näistä asioista on sovittu eikä näiden asioiden käsittelemiseksi toimituksessa ole erityistä syytä. Tämä yleensä edellyttää että hakemuksen mukana toimitetaan sopimus rasitteen osapuolilta sen poistamiseksi.

Kiinteistötoimituksista ja tonttijaoista perittävät maksut

Kiinteistötoimitusten kustannukset selviävät kiinteistötoimitusmaksutaksasta. Tonttijakojen kustannukset selviävät rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen taksasta.

Toimitushakemus kiinteistötoimituksia ja tonttijakoja varten

Asemakaava-alueella kiinteistötoimitukset ja kiinteistörekisterin pitäjän päätökset haetaan ensisijaisesti Tampereen kaupungin hakemuslomakkeella. Hakemuslomake tulee lähettää allekirjoitettuna sähköpostin liitteenä osoitteeseen [email protected]. Tarvittaessa hakemuksen liitteeksi voi laittaa karttakuvan ja mahdolliset muut lisäselvitykset haettavasta toimenpiteestä.

Paperisena täytetyn hakemuksen voi lähettää hakemuslomakkeesta ilmenevään postiosoitteeseen. Hakemuslomakkeen voi täyttää myös Frenckellin palvelupisteessä.

Maanmittauslaitoksen asiointipalvelun kautta voit hakea kiinteistötoimitusta sähköisesti. Asiointipalvelun kautta näet myös omistuksessasi olevien kiinteistöjen tietoja. Hakemukset saat kattavimmin näkyviin asiointipalvelun etusivun ”Kaikki kiinteistöt” -osion kautta. Hae kiinteistötunnuksen perusteella näkyviin sen kiinteistön tiedot, jota koskevan hakemuksen haluat tehdä.

Kaupanvahvistukset

Kaupanvahvistus julkisella kaupanvahvistajalla on osa kiinteistön luovutusta (mm. kauppa, lahja, vaihto), jossa luovutus vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnäollessa. Kaupanvahvistus on edellytys saannon vahvistamiseksi ja siten lainhuudon myöntämiseksi, jossa kaupanvahvistaja tekee ilmoituksen kiinteistökaupasta Maanmittauslaitokselle. Myös kiinteistökauppaa koskeva esisopimus vaatii kaupanvahvistajan todistuksen.

Kaupanvahvistajina ja lisätietojen antajina toimivat seuraavat henkilöt:

Omistajaselvitysten tilaaminen

Maankäyttöön liittyvien suunnitelmien valmistelussa ja erilaisten lupien myöntämisen yhteydessä joudutaan selvittämään hankkeen osallisia.

Alla olevan linkin kautta aukeavalla lomakkeella voit tilata tiedot Tampereen kaupungin alueella olevan kiinteän omaisuuden omistajista ja Tampereen kaupungin omistamien kiinteistöjen vuokraoikeuden haltijoista.

Yhteystiedot