Luontokasvatusta aikuisille – Syke-hanke vei henkilökunnan Korentoon

Luontokoulu Korennossa Terälahdessa vallitsi iloinen tunnelma, kun parikymmentä työväenopiston päätoimista työntekijää ja tuntiopettajaa tutustuivat luonnon ihmeisiin luontokoulussa ja ulkona metsässä.

Retkellä tiirailtiin mikroskoopilla luonnosta kerättyjä pieneliöitä ja niiden tuotoksia, kuljettiin lumisia polkuja lumikengät jalassa, etsittiin eläinten jälkiä lumelta, kuunneltiin hiljaa kosken kuohua sekä muodostettiin runoja osallistujien etunimen kirjaimista. Lopuksi juotiin nuotion äärellä nokipannukahvit.

Vierailu luontokoulu Korennossa oli osa vuoden loppuun asti kestävää Syke-hanketta, jonka tavoitteena on jakaa syväsivistystä työväenopiston työntekijöille ja heidän kauttaan opiston opiskelijoille.

–Syväsivistyksellä tarkoitetaan sisäisten arvojen mukaan elämistä, mikä vie kohti kestävämpää elämää, retken järjestäjä, Syke-hankkeen projektisuunnittelija Taru Huokkola kertoo.

Hankkeeseen liittyy vahvasti ympäristökasvatus.

– Meillä on kestävyystavoitteet, joihin meidän on pakko päästä. Siksi pohdimme hankkeen aikana paljon kestävyysasioita. Yksi tärkeä arvo on kohtuus. Pysähdymme miettimään, miten voimme hoitaa asiat kohtuullisesti ja että elänkö minä omien arvojeni mukaan.

Työväenopistossa on ryhdytty useisiin konkreettisiin toimiin hankkeen tavoitteiden edistämiseksi.

– Järjestimme päätoimisille työntekijöille ja tuntiopettajille arvotyöpajan. Meillä oli myös virtuaalikahveilla vierailijana asiantuntija Tampereen kaupungin ympäristö- ja ilmastopolitiikan yksiköstä.

– Lisäksi tarjosimme kaikille avoimen luentosarjan, jossa käsiteltiin sitä, miten nykyinen talousjärjestelmä sopii yhteen kestävyyden kanssa ja sen kanssa, ettemme tuhoa maapalloa.

Oman pienen lisänsä hankkeen toimintaan tuo Sampolassa toimiva kierrätyspöytä, johon kuka tahansa voi tuoda itselleen tarpeetonta tavaraa tai vaatetta muiden otettavaksi.

Rauhaa ja voimaa luonnosta

Yksi retkelle osallistuneista tuntiopettajista oli Kirsi Suomalainen. Hän opettaa työväenopistossa kädentaitoja. Luonto on hänelle tärkeä ja rakas elementti.

– Valmistuin joulukuussa metsäkylpyohjaajaksi ja lähden opiskelemaan vielä luontoterapeutiksi. Saan luonnosta rauhaa ja voimaa ja haluan jakaa muillekin luontoa ja sen hyvinvointimerkitystä, Suomalainen sanoo.

Hänen tarkoituksenaan on tulevaisuudessa viedä ihmisiä luontoon aistimaan sitä kaikilla aisteilla ja sisällyttää retkiin myös toiminnallisia osuuksia. Yksi syy luontokouluun lähtemiseen oli hänellä halu verkostoitua.

Retkelle osallistui myös tuntiopettaja Elena Koudinova. Hän opettaa työväenopistossa kieliä. Koudinovakin on luontoihminen.

– Luonto on ihana. Saan siitä voimaa. Yritän käydä kerran tai pari viikossa kävelyllä metsässä. Parhaat paikat ovat siellä, missä on metsää ja vettä ja jos siellä on vielä kalliota, niin siinä on kaikki, mitä voi toivoa, Koudinova sanoo.

Hän arvostaa kovasti luontokoulu Korennon toimintaa.

– Jos ei olisi luontokoulua, emme pääsisi tänne. Tätä kautta erityisesti lapset saavat kosketuksen luontoon. Ilman luontokoulua se jäisi ehkä kokematta.

Teatteritaiteen perusopetusta Sampolassa vetävä tuntiopettaja Disa Kamula oli alusta alkaen mukana suunnittelemassa retkeä.

– Osallistuimme Tarun kanssa Ekoton 2 -tapahtumaan ja ideoimme siellä toimenpiteitä kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Luontokoulu Korento oli yksi Ekotonin haasteista. Ajatus vierailusta luontokouluun syntyi siellä, Kamula kertoo.

Kamulaa viehätti vierailupäivässä erityisesti lumikenkäily.

–Se oli ihanaa. En ollut aikaisemmin kokeillut sitä.

Luontorakkaus näkyy hänen elämässään monin tavoin.

– Olen vanha partiolainen ja ekologisuus näkyy kaikessa, mitä teen. Kannatan kestäviä arvoja ja yritän ajatella asioita globaalista näkökulmasta. Minulla ei esimerkiksi ole autoa, joten pyöräilen, kävelen ja kuljen julkisilla kulkuvälineillä. Olen osuuskunta Jälleenrakentajien jäsen ja tammikuussa osallistuin vegaanihaasteeseen.

Positiivinen muistijälki

Luontokoulu Korennon ympäristökasvattaja Jenni Skaffarin mukaan luontokoulun yksi tehtävä on muistuttaa kävijöitä siitä, miten ottaa kestävän elämäntavan arvot huomioon arjessa.

– Toivon myös, että kävijät pystyisivät vahvistamaan omakohtaista yhteyttä luontoon ja saisivat muistijäljen siitä, mitä kaikkea luonnosta löytyy ja miten kaikki on yhteydessä toisiinsa, Skaffari kertoo.

Luontokoulun kävijäkunta koostuu pääasiassa perusopetuksen asiakkaista eli oppilaista ja opettajista, kuten myös varhaiskasvatuksen kasvattajista ja lapsista, mutta yksittäisiä kurssipäiviä on pidetty myös aikuisille.

– Haaveenamme on, että voisimme panostaa tähän enemmän ja että voisimme ottaa lisää esimerkiksi vapaan sivistystyön opettajia tänne kouluttautumaan ulkona oppimisen pedagogiikkaan, mutta päivät täyttyvät näillä resursseilla oppilaiden koulupäivistä.

Aikuisten kursseilla vierailijoita haastetaan pohtimaan ekologisen kestävyyden kysymyksiä.

– Olemme tällä hetkellä ääripisteessä, mitä luonnonvaroihin tulee. Sosiaalinen hyvinvointimme ei voi jatkua, jos ekologinen pohja ei ole kunnossa. Ei voida ajatella, että jokin asia otetaan ekologisesti huomioon vasta, kun se on taloudellisesti kannattavaa.

Vierailujen tuottama palaute on melkein poikkeuksetta positiivista.

– Jotkut tulevat tänne epäilevinä, mutta on hieno huomata, miten he saavat itse tekemällä ja tutkimalla iloa päivästä. Monet sanovat, että oli niin rentouttavaa, virkistävää ja elämyksellistä.

Pihalla olo tekee tutkitusti hyvää osallistujien mielelle.

– Tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat aineesta riippumatta parempia, jos niitä opiskellaan ulkona.

Skaffari kannustaakin opettajia viemään oppilaitaan pihalle oppimaan.

– Toivon opettajilta rohkeutta lähteä luokkahuoneesta välillä ulos kokeilemaan oppimista siellä sen sijaan, että koko ajan pysyttäisiin oppikirjamaisessa opetuksessa. Vaikkei joka kerta päästäisi alkuperäiseen tavoitteeseen tuntisuunnitelman kanssa, ulkona opiskelu tuo opetussuunnitelman muita osia esiin.