Asemakaavaprosessi

Aloitteen kaavan laatimiseksi voivat tehdä maanomistaja tai kaupungin eri tahot. Kaavaa ryhdytään laatimaan, jos kaupunki pitää sitä tarkoituksenmukaisena (kaavaharkinta). Kaavamuutoshakemukseen tulee kirjata tavoite pääpiirteissään, eli tavoitellaanko esimerkiksi tonttijakoa, uutta rakennusta, laajennusta nykyiseen rakennukseen vai vanhan rakennuksen purkua ja rakennusoikeuden lisäämistä.

Asemakaava tulee vireille kuulutuksella, joka julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja Aamulehdessä. Tässä vaiheessa nähtäville kuulutetaan vähintään asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan muun muassa kaavan laatimisen aikataulusta, kaavan tavoitteista, tehtävistä selvityksistä, arvioitavista vaikutuksista sekä osallistumisen prosessista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteen. Saatuihin mielipiteisiin laaditaan vastineet.

Valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnosaineisto (tai luonnosvaihtoehtoja), kaavaselostus, vaikutusten arviointi sekä erilaisia selvityksiä ja tarkasteluja. Valmisteluaineistosta voi jättää mielipiteen. Aineistosta pyydetään myös lausunnot viranomaisilta ja muilta tarpeellisilta tahoilta. Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikaan voidaan järjestää myös asukastilaisuus tai kaava-aineistoa voidaan esitellä sidosryhmille erilaisilla tavoilla. Saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet.

Pienemmissä kaavoissa aloitus- ja valmisteluvaihe voidaan yhdistää, jolloin erillistä valmisteluvaiheen kuulemista ei ole, vaan yhdistetyn aloitus- ja valmisteluvaiheen jälkeen tulee ehdotusvaihe.

Kaavaluonnos aineisto viimeistellään saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä tehtyjen selvitysten ja vaikutusten arvioinnin tuloksena kaavaehdotukseksi. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Viranomaisilta ja muilta tahoilta pyydetään lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Palautteen pohjalta on mahdollista tehdä pieniä korjauksia karttaan ja selostukseen. Mikäli kaavaehdotukseen tehtävät muutokset ovat suuria, asetetaan ehdotus uudelleen nähtäville.

Hyväksymiskäsittely etenee vaiheittain yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon. Kaavan laajuudesta ja merkittävyydestä riippuen joko yhdyskuntalautakunta tai kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa. Kaava voidaan kuuluttaa lainvoimaiseksi, mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Jos päätöksestä tulee valituksia, ne käsitellään hallinto-oikeudessa ja edelleen mahdollisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kun koko muutoksenhakuprosessi on valmis, voidaan kaava kuuluttaa lainvoimaiseksi oikeuden päätöksen sisällön mukaisesti.