Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat

Viheralueiden suunnittelussa on kaksi vaihetta: yleis- ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäväksi maastoon, verkkoon tälle sivulle sekä Tampereen palvelupisteeseen (Frenckellinaukio 2 B) asukaspalautteita varten. Nähtävillä olon jälkeen yleissuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen pohjalta, ja se viedään hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Suunnittelupäällikkö hyväksyy suunnitelmat niistä kohteista, joissa tapahtuu vain vähäisiä muutoksia. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan kohteen rakentamiseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Korkinmäenpuiston käytävän viheryleissuunnitelmaluonnos

Korkinmäkeen, Korkinmäenpuistoon suunnitellaan uutta jalankulun ja pyöräilyn yhteyttä. Puistokäytävä rakennettaisiin Kyläkeinunkadun ja Vihiojan varren jalankulun ja pyöräilyn pääreitin välille.  Reitti helpottaa kulkua Korkinmäen suunnasta Muotialaan ja ratikkapysäkille sekä läheisten viheralueiden reiteille.

Korkinmäenpuiston käytävän suunnitelma on nähtävänä 24.3.–7.4.2025, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:1659/10.03.04/2025.

Uusi puistokäytävä on tarkoitus rakentaa tänä vuonna.

Puistokäytävä valaistaan

Uuden puistokäytävän pituus on noin 90 metriä, ja sen kohdilla on tällä hetkellä tallattu oikopolku. Murskepintaisen käytävän leveys on 3–3,5 metriä. Käytävä valaistaan, ja se kunnossapidetään talvisin. Puistokäytävän päästä pääsee suoraan uusitun puusillan kautta Muotialan puolelle.

Käytävän rakennustöistä syntyneet kaivumaat sijoitetaan viereiselle maisemaniitylle, ja ne muotoillaan loivapiirteisiksi kummuiksi. Kummuille ja käytävän reunoille kylvetään niittykasveja.

Käytävien risteysalueelta poistetaan tarvittaessa yksittäisiä puita ja pensaita, jotta risteyksestä saadaan näkymien puolesta turvallinen.

Jukolanpuiston ja Mesopotamian viheralueen yleissuunnitelmaluonnos

Jukolanpuistoa ja viereistä Mesopotamiaa uudistetaan. Viheralueelle rakennetaan kosteikkoallas, ja putkessa kulkevia hulevesiä palautetaan avouomaan. Siten varaudutaan ilmastonmuutoksen myötä kasvaviin virtaamiin, puhdistetaan hulevesiä ja ehkäistään kaupunkitulvia.  Uudistukset parantavat luonnon monimuotoisuutta, ja viheralueesta saadaan maisemaltaan miellyttävä asukkaille ja ohikulkijoille. Pieni koskikin rakennetaan uomaan.

Suunnitelmaluonnos on nähtävänä ja kommentoitavana 17.– 31.3.2025, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen vuunnitelman diaarinumero TRE:322/10.03.04/2025.

Viheralueiden rakennustyöt on tarkoitus tehdä vuosina 2025 ja 2026.

Jukolanpuisto ja Mesopotamia sijaitsevat Huikkaan ja Irjalan rajalla. Jukolanpuisto rajautuu Jukolankatuun, Takahuhdintiehen ja asuinkortteleihin. Mesopotamia sijaitsee välittömästi Jukolanpuiston ja Takahuhdintien eteläpuolella ja jatkuu Sammon valtatielle saakka.

Hulevesivirtaamia tasataan kosteikkoaltaassa ja avouomassa

Jukolanpuistossa uusi hulevesiviemäri kulkee itäosan puistoraitin alla ja nousee paikoin avouomaksi. Hulevesiviemäri jatkuu Mesopotamian alueellekin ja mutkittelee avouomana puistoraitin vierellä. Kalmonkadun eteläpuolelle avouomaan rakennetaan pieni koski, jossa vesi virtaa uomassa kivitasanteelta toiselle. Avouomiin rakennetaan pohjapatoja, jotka tasaavat virtaamahuippuja. Vesi nousee uomissa vain hetkellisesti rankkasateilla ja lumien sulaessa.

Kosteikkoallas rakennetaan Mesopotamian eteläosaan, Sammon valtatien varteen. Kosteikkoaltaassa on kosteikkokasvillisuutta ja aina jonkin verran vettä. Lammen kosteikkokasvillisuus sitoo vedestä ravinteita. Kosteikon reunoille perustetaan tulvaniittyjä, joille vesi nousee sateiden aikana.  Uomilla, kosteikkoaltaalla ja tulvaniityillä saadaan vähennettyä virtausta alapuolisissa hulevesiviemäreissä ja vesistöissä. Näin hillitään tulvia ja eroosiota. Vedet alueelta päätyvät lopulta Pyhäojan ja Vuohenojan kautta Iidesjärveen. Veden laadun parantuminen vähentää näihin vesistöihin päätyvää kuormitusta.

Avoin maisema säilyy

Puiston avointa aluetta säilytetään mahdollisimman paljon, ja uutta puustoa istutetaan Mesopotamian puistoraitin länsipuolelle liito-oravien mahdollista kulkureittiä vahvistamaan. Jukolanpuistoon istutetaan korvaavia puita poistettavien tilalle. Kosteikkoaltaasta ja avouomasta kaivettavia maamassoja hyödynnetään muun muassa Takahuhdintien ja Kalmonkujan reunojen jyrkkien luiskien loiventamiseen.

Alueen luonnosta entistä monimuotoisempi

Avouomien varteen istutetaan kaupunkimaisemaa rikastavaa kasvillisuutta kuten niittyjä, perennoja ja pensaita. Niittyjen toteutuksessa hyödynnetään paikallisten kasvien siemeniä, joita saadaan poistettavista pintamaista. Hulevesiuomien ja kosteikkoaltaan reunoille istutetaan luonnonvaraisten kosteikkokasvien taimia. Kosteikkoaltaan reunoille kasvaa erilaisien ruohovartisten kasvien peittämä kukkiva tulvaniitty. Niittyalueet tarjoavat elinympäristöjä pölyttäjille, muille hyönteisille, linnuille ja pieneläimille.

Kosteikkoaltaan reunoille sijoitetaan lahopuita lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Viheralueelta poistetaan vieraslajit, kuten kurtturuusu ja jättiputki.

Viihtyisyyttä lisätään pienellä oleskelualueella

Kalmonkadun ja -kujan sekä puistoraitin risteyskohtaan lisätään pieni oleskelualue, joka varustetaan penkeillä ja roska-astialla. Käytävien varsien nykyiset penkit kunnostetaan ja lisätään roska-astioita. Puistoon sijoitetaan myös hulevesistä sekä alueen luonto- ja maisema-arvoista kertova infotaulu.

Nekalanrannan yleissuunnitelmaluonnos

Iidesjärven eteläpuolelle Nekalanrantaan on suunniteltu monipuolinen ja -muotoinen viheralue, jolla nykyisiä luontoarvoja säilytetään paljon ja luodaan myös uusia. Uusi leikkipaikka, kuntoilupaikka ja koirapuisto sijoitetaan varikkoalueille, jotka vaativat muutenkin kunnostamista. Viljelypalstat säilyvät, ja matonpesupaikan lähelle tulee uusi lintutorni.

Nekalanrannan yleissuunnitelma oli nähtävillä 20.2.–13.3.2025. Samaan aikaan nähtävillä oli Iidesjärven länsiosan asemakaavaehdotus, johon suunnitelma perustuu. 

Nekalanrannan viheralueen rakennetaan vaiheittain vuosittaisten määrärahojen puitteissa hyvin monivuotisena hankkeena.

Nekalanrannan puistoalue sijoittuu Iidesjärven etelärannan ja Nekalantien väliselle alueelle. Länsipäässä rajana on Rantaraitti ja idässä matonpesupaikan alue Kuokkamaantien kohdilla. 

Rantavyöhyke pidetään luonnontilaisena

Viheralueen suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana on luontoarvojen säilyttäminen ja parantaminen. Koko alueella säilytetään olevaa luontoa sekä rantakäytävän ja rannan välinen käytävä pidetään luonnontilaisena. Rantaraittia kunnostetaan puiston rakennetuilla osuuksilla, mutta muuten se pidetään polkumaisena. Rantaraitin kosteimmille kohdille tehdään puiset käytävät. Rantareitin varrelle tulee taukopaikkoja penkkeineen sekä luonnontarkkailupaikkoja. Nuotiopaikka löytyy puiston keskiosan piknikpaikalta.

Puistokäytävissä hyödynnetään ja täydennetään nykyisiä reittejä ja työmaateitä.  Vain puiston pääreitit ja toimintapaikat valaistaan. Valaistuksessa huomioidaan lepakkoalueet, ja valaistus toteutetaan kaupungin ekologisen valaistuksen periaatteiden mukaisesti.

Kerroksellinen niitty vanhan kaatopaikan kohdalle

Vanhan kaatopaikan alue sijaitsee Nekalanrannan länsiosassa. Sitä on käytetty maa-ainesten varastopaikkana. Ensin kaatopaikan aluetta kunnostetaan uusimalla maamassoja, poistamalla vieraslajeja ja eristämällä vanha jätetäyttö.   Alue muutetaan kerrokselliseksi ruderaattialueeksi: niityksi, jolla on pensaikkoa, maakasoja, risukasoja, maapuita sekä luonnonkasvillisuutta, joista hyönteiset hyötyvät. Niittyaluetta kiertää reitti, jonka reunoille sekä rantaan istutetaan kukkivia pensas- ja puuryhmiä kotimaisista lajeista tuomaan suojaa linnuille ja hyönteisille.

Luontoteemaiset leikki- ja kuntoilupaikat

Nekalanrannan leikkipaikka sekä kuntoilupaikka sijoittuvat lähelle Nekanlantietä, varikkoalueelle, joka muutetaan virkistyskäyttöön. Katualueen ja toimintapaikkojen väliin jää runsaasti tilaa, ja katualueen reunaan on suunniteltu monimuotoinen suojakasvillisuusvyöhyke. Pääsisäänkäynti Nekalantieltä puistoon vie näiden toimintapaikkojen kohdalta, ja autopysäköintipaikat sijoittuvat pääsisäänkäynnin viereen. Leikkipaikan leikkivälineet valitaan luonnonympäristön sopiviksi, ja materiaaleina käytetään pääasiassa puuta. Leikkialueelle muotoillaan pieniä kumpareita ja harjanteita. Luontoleikkeihin lapsia houkuttelevat myös viereinen seikkailumetsä ja metsäinen taival.

Kuntoilupaikka sijoittuu pääkäytävän viereen leikkipaikan itäpuolelle.  Kuntoilupaikan tasapaino- ja temppuvälineisiin hyödynnetään puunrunkoja. Paikan viereen Nekalantienpuolelle tulee nurmialue pelailuun ja jumppiin. Piknikalue grillipaikkoineen löytyy läheltä keskempää. Leikkipaikan ja kuntoilupaikan välineistö suunnitellaan tarkemmin rakennussuunnittelun vaiheessa.

Viljelypalstojen ympäristöä kohennetaan, Nekalan tilan alueella huomioidaan historia

Puiston keskivaiheilla sijaitseva viljelypalsta-alue säilytetään. Palsta-alueen vierustoilla on sijoitettu puistokäytävät, jotka sujuvoittavat pääsyä rantaan.  Palsta-alueen eteläpäätyyn tulee oleskelualue penkkeineen.

Entisen Nekalan tilan alueella säilytetään nykyinen linnustoltaan arvokas metsä sekä rannan puoleinen kulttuuriniitty. Myös vanhan navetan betonirakenteita ja sokkelien jäänteitä säilytetään muistona alueen historiasta. Metsikköön perustetaan lahopuutarha, jonne tuodaan  lahopuiden runkoja puistosta. Tila on sijainnut puistoalueen keskivaiheilla Nekalantien ja rannan välissä.

Koirapuisto puiston länsiosaan

Koirapuisto sijoittuu Nekalanrannan länsiosaan, poistettavan huoltorakennuksen paikalle - Nekalantien läheisyyteen.  Koirapuistossa on omat aitaukset isoille ja pienille koirille. Rantaraitti-kadun varteen tulee kasvillisuuspainanne hulevesien puhdistukseen.

Matonpesupaikan viereen lintutorni ja esteetön katselutasanne

Matonpesupaikka sijaitsee aivan puiston itäosassa. Matonpesupaikkaa siirretään hieman, ja uusi lintutorni rakennetaan nykyisten kuivauspuomien paikalle. Lintutornista tulee esteetön, sillä korkean tornin lisäksi rakennelmassa on matala katselutasanne. Rannan puusto säilyy. Matonpesupaikalle ja lintutornille tulee yhteinen pysäköintialue, jossa auto-, inva- ja pyöräpaikkoja.

Puustoisten alueiden ja niittyjen verkosto säilyy

Nekalanrannan puustoisten ja niittymäisten alueiden verkosto säilytetään.  Metsäisiä alueita löytyy etenkin länsiosan ranta-alueelta ja keskivaiheilta. Puiston itäosan vanhan taimiston alueella puustoa harvennetaan sen vahvistamiseksi ja käytäväyhteyksiä täydennetään.  Puistoon istutetaan uusia puita ja pensaita etenkin toimintapaikkojen yhteyteen ja vanhan kaatopaikan alueelle. Puistossa säilytetään niittyjä, ja lisäksi luodaan uusia erilaisia niitty-ympäristöjä. Uusien puiden sijainnit ja lajit sekä mahdolliset puiden poistamiset määritellään tarkemmin rakennussuunnittelun vaiheessa.

Hulevesiä johdetaan hulevesiuomia pitkin kasvipeitteisiin painanteisiin, joissa hulevesiä viivytetään ja puhdistetaan ennen niiden päätymistä Iidesjärveen.
 

Hakkisenpuistikon yleissuunnitelmaluonnos

Hervantajärven asuinalueen keskellä sijaitsevaan Hakkisenpuistikkoon perustetaan mikrometsä, joka mukailee luonnontilaista metsää. Kehittyessään mikrometsä sitoo tehokkaasti hiiltä ilmakehästä.  

Hakkisenpuistikon suunnitelmaluonnos oli nähtävillä 3.–17.2. 2025. Puistikko perustetaan ja istutetaan tänä vuonna.

Kasvava, tiheä mikrometsä sitoo hiiltä

Pieni Hakkisenpuistikko sijaitsee Mehtosenkaaren ja Hakkisenraitin kulmauksessa.   Puistikkoon istutetaan tiheästi puun ja pensaan taimia. Tiheä istutustyyli pohjautuu japanilaisen kasvitieteilijän Miyawakin metodiin. Tiheästi istutetut taimet kilpailevat valosta ja kasvavat nopeammin verrattuna tavanomaisen istutustyylin taimiin.

Mikrometsä muuttuu kasvun myötä: osa puista taantuu ja osa kasvaa elinvoimaisina saavuttaen pitkän iän. Mikrometsästä kehittyy myös tehokas hiilensitoja vuosien saatossa.

Monen lajisia puita ja pensaita

Mikrometsään istutetaan tasaisesti isoja puun tai pensaantaimia. Loppu istutettavasta alasta täytetään metsitystaimilla. Mikrometsään tulevia puulajeja ovat metsäkuusi, metsämänty, hieskouvu, rauduskoivu, kyynelkoivu, kotipihlaja, sitruunapihlaja, ruotsinpihlaja, birgitanpihlaja, tammenlehtileppä, tervaleppä ja metsälehmus.  Pensaslajeina ovat kataja, taikinamarja, pähkinäpensas, koiranheisi ja kultaherukka.  Metsitystaimina käytetään rauduskoivua, metsäkuusta ja metsämäntyä.

Puistikon alueelta poistetaan nykyistä murskepintaa ja tuodaan kasvualustaa tilalle. Mikrometsän katteena käytetään männynkuorikatetta ja hiekkaa.

Mikrometsän reunalle keto ja keskelle puistokäytävä

Kadun reuna-alueille tulee matala keto, jolle kylvetään muun muassa heinätähtimöä, ketoneilikkaa, kevätesikkoa, mäkimeiramia, piharatamoa, puna-apilaa ja valkoapilaa.  Puistikossa on korttelialueen kohdalla osin vesakkoa, jonka annetaan kasvaa.

Mikrometsän läpi kulkee mutkitteleva käytävä, joka päällystetään murskeella. Käytävän varrelle keskelle mikrometsää sijoitetaan puinen penkki.
 

Ullakonpuiston kuntoilupaikan yleissuunnitelmaluonnos

Kämmenniemeen Ullakonpuistoon on suunniteltu ulkoliikuntapaikka, jossa voi muun muassa riippua, vetää leukoja, voimailla, askeltaa, punnertaa ja tasapainoilla.  Puiston luonnon monimuotoisuutta lisätään istuttamalla uusia puita.

Ullakonpuiston kuntoilupaikan yleissuunnitelmaluonnos on nähtävänä 3.2.–17.2.2025 verkossa. 

Ullakonpuisto sijaitsee lähellä Kämmenniemen uimarantaa Ullakonvainio-kadun varrella. Puiston länsipuolella on asutusta ja itäpuolella päiväkoti ja koulu. Puistosta on aiemmin poistettu pieni leikkipaikka ja minigolfrata.

Voimailuköydet uutuusväline

Kuntoiluvälineiksi on tulossa eri korkuisia askeltasoja, selkä-vatsapenkki, riipuntateline, dippi- ja leuanvetotangot sekä voimailuköysiväline. Voimailuköysien heiluttaminen parantaa erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Kuntoiluvälineet ovat puurunkoisia ja niiden turva-alustat luonnonmukaista puuhaketta. Kuntoilupaikalle tulee myös pyörätelineet ja kuntoiluohjetaulu.

Puistokäytävien kivituhkapinnat uusitaan, ja nykyiset penkit kunnostetaan.  Valaistustakin täydennetään tarvittaessa. Puiston valaisimet on uusittu jo led-valaisimiksi. 

Kuntoilupaikan eteläpuolelle istutetaan havupuita ja itäreunaan kukkivia pensaita.
Kuntoilupaikkaa ei kunnossapidetä talvisin kuten ei muitakaan puistojen toiminta- ja leikkipaikkoja. Ullakonvainiolta puiston halki kulkeva puistokäytävä on talvikunnossapidettävä.

Puisto on tarkoitus kunnostaa tänä vuonna.
 

Gaddinpuiston ulkoilureitti ja taimiston aitaaminen, yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan Gaddinpuistoon on suunniteltu uusi ulkoilureitti kaupungin taimiston reunalle.  Taimiston alue aidataan ja sen ympäristöä kohennetaan turvallisemmaksi virkistyskäytön kannalta. Myös taimien kasvatus- ja hoito-olosuhteita parannetaan.  

Ulkoilureitin ja taimiston aitaamisen suunnitelmaluonnos on nähtävillä 27.1.–10.2.2025, jolloin siitä voi antaa palautetta kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:275/10.03.04/2025.

Gaddinpuisto sijaitsee Kaarilassa Tampere-Pori-Turku-moottoritien pohjoispuolella. Länsipuolelta puisto rajautuu Kaarilankatuun, pohjoispuolella asuinalueeseen ja Tuurnankatuun sekä itäpuolella Liittokallionkatuun. Taimiston alue sijaitsee puiston länsiosassa kattaen valtaosan puistoa ja on noin 4 hehtaarin laajuinen.
Ulkoilureitti taimiston eteläpuolelle.

Uutta kävelyn ja pyöräilyn ulkoilureittiä esitetään taimiston eteläpuolelle. Reitille pääsee Kaarilankadulta ja Liittokallionkadulta.  Ulkoilureitti toteutetaan murskepintaisena.  Länsiosassa reitti kulkee suojametsikön ja ojauoman reunalla, ja itäosassakin reitin varrella on paikoin puita. Väylää ei kunnossapidetä talvisin, eikä sitä valaista.  

Aita suojaa taimia eläintuhoilta ja parantaa turvallisuutta

Gaddinpuiston koko taimiston alue esitetään aidattavaksi uudella noin 2 metriä korkealla verkkoaidalla, joka suojaa puuntaimia eläintuhoilta. Aitaaminen parantaa myös työturvallisuutta, sillä taimiston hoito- ja kuljetustöissä käytetään moottoriajoneuvoja ja esimerkiksi kaivinkoneita, eikä yleinen kulkeminen työalueella ole turvallista. Taimiston länsi- ja itäpäässä on huoltoportit.

Kaupungilla on taimistot Viialassa, Raholassa ja Kaarilassa

–Kaupungilla on käytössä kolme omaa taimistoa, joiden toimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää. Kaupungin taimistoille on tarvetta, sillä viheralueille istutetaan entistä monilajisempaa puustoa luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja ilmastonmuutokseen varautumiseksi. Kaupunki pyrkii varmistamaan omilla taimistoillaan eri lajisten ja laadukkaiden puuntaimien saatavuuden, kertoo erikoissuunnittelija Kaisa Rantee Tampereen kaupungilta.
 

Kolismaan suojaviherlueen yleissuunnitelma

Raholaan radan varteen rakennettavan uuden asuinalueen korttelien väliin on suunniteltu Kolismaan suojaviheralue puistokäytävineen.  Suunnitelmaluonnos oli nähtävänä  23.3.–6.4.2023.

Samaan aikaan nähtävillä olivat Raholan uuden asuinalueen katusuunnitelmat sivulla www.tampere.fi/katujensuunnittelu.

Alue on aiemmin ollut teollisuustonttiin kuuluvaa piha-aluetta, mutta nyt asemakaavamuutoksen myötä siitä tulee yleinen viheralue ja se siirtyy kaupungin hoitovastuulle. Nykyistä puustoa säilytetään ja uusia istutetaan ekologisen käytävän ja liito-oravan mahdollisen kulkureitin vahvistamiseksi.

Puusto on huomioitu puistokäytävien sijoittelussa 

Kolismaan suojaviheralue sijoittuu Tesoman valtatien ja Kolismaankadun risteysalueen ja radan väliin, tulevien asuinkerrostalokortteleiden keskelle. Suojaviheralueen kautta toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteydet asuinkortteleiden välille sekä Kolismaankadulle ja Tesoman valtatielle. Puistoväylissä hyödynnetään nykyisiä ajoreittejä ja tarvittavat uudet reittiosuudet toteutetaan mahdollisimman lyhyinä ja puita säästäen. Osa väylistä toimii myös viereisten asuinkiinteistöjen pelastusreitteinä. Tarpeettomiksi jäävät teollisuustontin vanhat ajoreitit maisemoidaan. 

Entisen teollisuusalueen pihalle on istutettu 1970- ja 1980-lukujen taitteessa muun muassa mänty- ja serbiankuusiryhmiä ja koristepensaita. Alueella on myös luontaisesti kasvanutta lehtipuustoa ja pensaikkoa.  Alue on nykyisin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys, ja sitä pyritään entisestään vahvistamaan. Suojaviheralueen poikki kulkevien kulkuyhteyksien suunnittelussa on säilytetty nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, ja lisäksi istutetaan uutta puustoa. 

Viheralueen hoidossa painottuu jatkossa luonnonmukaisuus. Puuryhmien väliin jäävien alueiden aluskasvillisuutta hoidetaan niittynä. 
 

Vuoreksen Isokuusen ulkoilu- ja latureitin tarkistettu yleissuunnitelmaluonnos

Vuorekseen suunnitellun valaistun ulkoilu- ja latureitin suunnitelma laitettiin uudelleen nähtäväksi 14.-27.11.2022.  Noin 3,5 kilometrin pituinen reitti kiertää Vuoreksen Isokuusen alueen länsipuolelta ja yhdistyy Hervannan reitteihin. Vuoreksen alueella on runsaasti luontoarvoja, ja ne on huomioitu reitin suunnittelussa.

Suunnitelmaan on merkitty latulinjaus ja arvokkaiden luontokohteiden sijainti.

Ensimmäisestä luonnoksesta annettu palaute on vastaanotettu, ja saatu palaute otetaan huomioon reittisuunnitelman jatkokäsittelyssä.

Suunnitelma oli aiemmin nähtävänä lokakuussa, mutta latulinjausta oli teknisen virheen takia väärässä paikassa pohjoisessa Särkijärven rantavyöhykkeellä Rautalepänrannassa. Latua on rantavyöhykkeellä linjattu siten, ettei latu kulje arvokkaan lehmusmetsikön kautta eikä haittaa myöskään muita luontoarvoja. Korjatussa suunnitelmassa reitti kulkee Rautalepänrannassa lähempänä asuintontteja.  Latulinjauksen korjattu sijainti on myös asemakaavan mukainen. Muualla ulkoilu- ja latureitin linjaus on ennallaan.

Ulkoilu- ja latureitin toinen lähtöpaikka sijaitsee ulkoilureitillä Vuoreksen puistokadun pohjoispäässä Särkijärven sillan alikulun kohdalla. Reitti jatkuu Särkijärven läheisyydessä ja kiertää Vuoreksen Isokuusen asuinalueen länsipuolelta metsäalueella ja palaa Pirunpellon ja Vuoreksen liikuntapuiston kautta pallokentän kohdille Vuoreksen puistokadun alikululle - toiseen lähtöpaikkaan. Reitti yhdistyy molemmista päistään Suolijärven ulkoilu- ja latureitistöihin.

Latu on suunniteltu kaksisuuntaiseksi, ja ladulla voi hiihtää niin perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Lumettomaan aikaan reitillä voi liikkua jalan ja pyörällä.

Reitin suunnittelussa hyödynnetty nykyisiä polkuja ja metsäteitä

Reitin suunnittelussa on hyödynnetty nykyisiä kulkureittejä, polkuja ja metsäteitä. Noin 6 metriä leveä reitti valaistaan. Reitin perustus tehdään mahdollisimman kevyesti poistamalla pintamaa ja pengertämällä latureitin pohja puhtaalla maa-aineksella. Pintaan tehdään ohut murskekerros, joka päällystetään kivituhkalla. 

Alueen luontainen hulevesitasapaino pyritään pitämään muuttumattomana, ja kosteikkokohdissa veden luontainen virtaus varmistetaan riittävän suurilla rummuilla.

Reitti on tarkoitus rakentaa vuoden 2023 aikana.

Luontoarvot selvitettiin

Vuoreksessa on aiempien luontoselvitysten perusteella tiedossa huomattava määrä erilaisia luontoarvoja, kuten arvokkaita lajihavaintoja, tervaleppäkorpia ja lehmusmetsiköitä. Arvot ovat rajoittaneet latureitin sijoittumista ja ohjanneet sen suunnittelua. Asemakaavoja laadittaessa tehtiin luontoselvitykset, joiden perusteella määriteltiin ulkoilureitin sijoittuminen asemakaavoissa. Reitin jatkosuunnittelun yhteydessä vuonna 2021 tehtiin lisäselvityksiä, jolloin kartoitettiin liito-oravat, lepakot ja lahokaviosammalesiintymät.

Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella lajiselvitykset tehtiin 30 metrin levyisellä vyöhykkeellä tutkittujen latuvaihtoehtojen varrelta. Reitin suunnittelunaikana on pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunto lahokaviosammalesiintymistä, ja lausunto on otettu suunnitelmassa huomioon.
 

Hyhkynlaakson viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan rakennettavalle uudelle Hyhkylaakson asuinalueelle on suunniteltu useita viheralueita ja -reittejä: oleskelunurmia, avoimia maisemaniittyjä, koirapuisto ja suojametsiä.  Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä samaan aikaan alueen asemakaavaehdotuksen kanssa 20.6.– 4.7. 2022.  Kaava-alueen pinta-alasta kolmannes on viheraluetta. 

Hyhkynlaakso sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Idässä uutta asuinaluetta rajaa Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simonlankadun varrella oleva asutus. Maisemaa itäpäässä moottoritien varressa hallitsevat avoimet peltoalueet. Hyhkyn ja Kaarilan pellot ovat arvokkaita maisema-alueita, joilta avautuu näkymä kohti Pispalanharjua.

Hyhkynlaakson viheralueet ovat osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa, ja niiltä on yhteydet muun muassa Pyhäjärven rantojen ja Vaakkolammin viheralueille. 

Uusien kerrostalojen ja nykyisen asutuksen väliin puistoalue ja -väylä

Uusia asuinkerrostalokortteleita ja Simolankadun pientaloasutusta erottaa kapeahko Lucia Juhanintyttären puisto. Kävely- ja pyöräilyreitti kulkee koko puiston poikki ja johtaa uusien asuinkortteleiden välissä sijaitsevalle keskusraitille ja Hyhkynlaaksontorille. Reitin varrelle sijoitetaan puistopenkkejä ja roska-astioita. Puiston keskiosista on Kerttupiiankujan kautta kulku Simolankadulle.  Reitti on valaistu ja talvikunnossapidettävä.

Lucia Juhanintyttären puisto on ilmeeltään luonnonmukainen. Nykyisen asutuksen reunalla oleva metsikkö säilytetään ja tarvittaessa puustoa täydennetään istutuksilla. Puistoon perustetaan myös luonnonmukaisia, eri kosteusolosuhteisiin sopeutuvia niittyjä ja istutetaan monilajista puustoa.  Puiston toisessa päässä asuinalueen keskivaiheilla on leveämpi viheralue, jossa on metsikköä, polku, niitty ja hulevesiuoma.

Suojaviheralueet luovat viihtyisyyttä ja parantavat monimuotoisuutta

Uutta asuinaluetta reunustavat suojaviheralueet Nokiantien varrella sekä avoimella peltoalueella. Suojaviheralueet ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden, terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta.   Hyhkynpoukamantörmä sijoittuu avoimelle peltoalueelle, ja sen eteläpuolella sijaitsevat uudet korttelit.  Nokian moottoritien viereiselle suojaviheralueelle istutetaan puustoa meluvallin ja -seinän maisemoimiseksi.

Aidattu ja valaistu koirapuisto

Uusi koirapuisto sijoittuu Hyhkynpoukamantörmälle. Se aidataan, valaistaan ja sen ympärille istutetaan pienikasvuista suojapuustoa. Koirapuistoon saavutaan valaistua kulkureittiä  uuden Hyhkynlaaksonkadun kautta. Vaakko-ojan ja koirapuiston väliin jätetään kasvillisuuspeitteinen suojavyöhyke. Uoman pohjoispuolella sijaitseva Mattilankadun ja Nokian moottoritien kulmauksessa ole metsikkö säilyy puustoisena suojaviheralueena. 

Kävely- ja pyöräily- sekä ekologisia yhteyksiä

Mattilanpuiston suojaviheralue sijaitsee Mattilankadun toisella puolella. Puiston kautta kulkee keskeinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolta risteää uusi väylä kohti Mattilankatua ja Hyhkynlaaksoa.  Mattilanpuistoa hoidetaan avoimena maisemanäkymien säilyttämiseksi, mutta Vaakko-ojan varsi säilyy puustoisena. 
Kapea Sunnivan kureniitty rajoittuu uusiin asuinkortteleihin, niitylle kylvetään niittykasveja ja istutetaan pienikasvuista puustoa ekologisen yhteyden vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. 

Korttelien keskellä aukio

Hyhkynlaaksontori on korttelialueiden keskellä sijaitseva vehreä aukio. Aukion viihtyisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi betonikiveyksillä, oleskelualueilla, puuistutuksilla, muilla viherrakenteilla, taiteella ja valaistuksella. Aukiolle Mattilankadulta johtavalle Sunnivankujalle istutetaan katupuurivi. 
 

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/nahtavillaolevatviheralueidenyleissuunnitelmat