Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat

Viheralueiden suunnittelussa on kaksi vaihetta: yleis- ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäväksi maastoon, verkkoon tälle sivulle sekä Tampereen palvelupisteeseen (Frenckellinaukio 2 B) asukaspalautteita varten. Nähtävillä olon jälkeen yleissuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen pohjalta, ja se viedään hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Suunnittelupäällikkö hyväksyy suunnitelmat niistä kohteista, joissa tapahtuu vain vähäisiä muutoksia. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan kohteen rakentamiseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Viinikanlahden puistojen yleissuunnitelmaluonnokset:

• Viinikanlahdenpuisto, Vesitehtaanpuisto ja Höyrynpuisto

• Viinikan satamapuisto ja Ulpukanpuisto

• Soutajanpuisto ja Pehkiönranta

Viinikanlahden tulevan asuinalueen myötä myös läheiset Pyhäjärven rannan viheralueet uudistuvat. Keskustan lähelle, järvimaisemiin rakentuu lähitulevaisuudessa monipuolinen rantapuisto kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajan viettoon.  Puistoon tulee reittejä, niittyjä, nurmia ja puistometsiköitä, peli-, kuntoilu- ja oleskelupaikkoja, leikkipaikka sekä hyvin varustettu uimaranta. 

Puistoalueiden kautta kulkee pyöräilyn seudullinen pääreitti ja alueellisia pääreittejä, joista Hatanpään rantapolku jatkuu tulevaa Viinikanlahden kävely- ja pyöräilysiltaa Ratinaan.  Toinen uusi kävely- ja pyöräilysilta tulee Viinikanojalle pääreittiä varten.

Puistojen yleissuunnitelmat nähtävillä 23.12.2024 saakka -palaute kirjaamoon

Nähtävillä ovat 9.–23.12.2024 Viinikanlahdenpuiston, Viinikan satamapuiston sekä Soutajanpuiston ja Pehkiönrannan, Höyrynpuiston sekä kahden korttelipuiston Vesitehtaanpuiston ja Ulpukanpuiston yleissuunnitelmat. Myös Viinikanlahden valaistuksen yleissuunnitelma on tausta-aineistona nähtävillä. Palautetta suunnitelmista voi antaa nähtävilläolon aikana kirjaamoon (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero:

• Viinikanlahdenpuiston, Vesitehtaanpuiston ja Höyrynpuiston yleissuunnitelmat:  diaarinumero TRE:5358/10.03.04/2024
• Viinikan satamapuiston ja Ulpukanpuiston yleissuunnitelmat: diaarinumero TRE:5357/10.03.04/2024
• Soutajanpuiston ja Pehkiönrannan yleissuunnitelmat: diaarinumero TRE:5360/10.03.04/2024 

Puistosuunnitelmien kanssa samaan aikaan nähtävillä ovat myös Viinikanlahden alueen katusuunnitelmat. Puistoalueella kulkevien pyöräilyn pääreittien tarkemmat suunnitelmat tulevat nähtäville myöhemmin.

Puistojen rakennustyöt jakautuvat usealle vuodelle, kun ne hyväksytty kaupunkiympäristön palvelualueen tulevien vuosien talousarvioiden vuosisuunnitelmiin.

Monimuotoinen, ekologinen yhteys

Viinikanlahdesta on tulossa 3000 asukkaan asuinalue. Alueen asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.8.2024.  Viinikanlahdenpuisto, Viinikan satamapuisto, Soutajanpuisto ja Pehkiönranta muodostavat jatkumon rantavyöhykkeellä. Puistovyöhyke alkaa idästä Viinikanojalta ja jatkuu uuden soutukeskuksen länsipuolelle Pehkiönrantaan.  Puiston ja Hatanpään valtatien väliin rakennetaan melunsuojausmuuri. Viheralueen rakentaminen edellyttää paikoin rannan täyttöä.

Koko rantapuiston läpi kulkee monimuotoinen, puustoinen ekologinen yhteys, jonka lomaan sijoittuu puiston toimintoja.

Puistoalueet on suunniteltu esteettömiksi. Koko rantapuiston alueella kalusteilla on yhtenäinen ulkonäkö ja väritys. Kalusteissa suositaan puupintoja ja paikallisia materiaaleja. Kiveyspinnoissa käytetään kierrätettyä kiveä saatavuuden mukaan.  Puiston sisäänkäynnit toteutetaan pergolarakenteina, joissa on myös kaiken ikäisille sopivia kaupunkikeinuja.  Puistoalueet valaistaan valaistussuunnitelman mukaisesti.

Uusi Vesitehtaansilta Viinikanojan yli Höyrynpuistoon

Viinikanlahdenpuisto sijoittuu pääosin Hatanpään valtatien ja luonnonarvoiltaan merkittävän Viinikanojan ympäristöön.  Viinikanojan vastakkaisella rannalla on Höyrynpuisto. Se säilyy pääosin nykyisellään, mutta osa siitä kylvetään niityksi ja rantaan tulee oleskelu- ja kajakkilaituri. Viinikanlahdenpuiston ja Höyrynpuiston välille rakennetaan uusi Vesitehtaansilta. Pyöräilyn ja kävely seudullinen pääreitti kulkee sillan kautta Ratinaa kohti. Myös Viinikanojan pikkusillat säilyvät.

Pitkospuita ja laituripolkuja kosteikoilla

Viinikanlahdenpuisto on alueen suurin yhtenäinen viheralue, jonka kautta kulkevat seudullinen pyöräilyn pääreitti kohti Rainaa ja keskustaa sekä alueellinen pääreitti Vesitehtaanpolku Hatanpään suuntaan. Puiston sisäänkäynti Hatanpään valtatieltä on meluesteen pergolaportista.  Puistoon on suunniteltu monipuolisia kasvillisuusalueita: puistometsiköitä, tulvaniittyjä, ketoja ja käyttönurmia. Puistometsiköiksi kasvatettaville alueille istutetaan runsaasti uusia puita. Pensaita istutetaan lähinnä kulkuväylien varteen. Pitkospuilla ja esteettömillä laituripoluilla voi liikkua järven rannassa. Tulvivat kosteikot ja rantaniityt tarjoavat elinympäristön monimuotoiselle kasvillisuudelle ja eliöstölle.

Asuinalueen keskelle on suunniteltu kaikille avoin korttelipuisto, Vesitehtaanpuisto, piknikpaikkoineen ja pingispöytineen.

Leikkipaikan saukot kutsuvat mukaan vesileikkiin

Viinikanlahdenpuiston keskivaiheille on suunniteltu alueleikkipaikka, kenttä ja ulkokuntosali.  Leikkipaikan teemana ovat ranta- ja vesiluonto ja Viinikanojassa elävät saukot, jotka näkyvät erityisesti vesileikkialueella. Leikkipaikalla on huomioitu isommat ja pienet leikkijät sekä esteetön leikki. Välinevalikoimaan kuuluvat muun muassa trampoliinit, pyörivä verkko, ryhmäkeinu, tasapainoilurata ja kiipeilyverkko.

Viinikan satamapuistossa kahvila, piknik- ja oleskelupaikkoja

Länteen jatkuva rantapuisto on nimeltään Viinikan satamapuisto. Sen kohdalle on suunniteltu uusi venesatama.  Viinikan satamapuisto rakennetaan lähes kokonaan täyttömaalle.  Venesataman ja Ratinan välille rakennetaan uusi kävelyn ja pyöräilyn silta, Viinikanlahden silta.

Viinikan satamapuisto on alueen urbaanein ja rakennetuin puisto, kuitenkin vehreä.  Rannassa kulkevan rantapromenadin varrella on oleskelualueita, kukkivia niittyjä ja kahvila terasseineen.  Piknikpöydillä voi nauttia eväitä, ja puistossa on myös pelipöytä ja puistoshakkilautoja.  

Viinikan satamapuistoon liittyy myös pieni asuinalueen keskellä oleva korttelipuisto, Ulpukanpuisto. Huoltoyhteys satamaan kulkee Ulpukanpuiston läpi Vesitähdenkujaa pitkin.

Soutajanpuistossa hyvin varustettu uimaranta

Soutajanpuisto ja Pehkiönranta ovat rantapuiston läntisin osa, joka sijoittuu uuden asuinalueen koulukorttelin ja tulevan soutu- ja melontakeskuksen väliin.  Soutajanpuisto rakennetaan lähes kokonaan täyttömaalle. Pehkiönrannasta yhteys jatkuu Hatanpään Kartanopuistoon.  Soutajanpuiston vartta kulkee Hatanpäänkadulta erkaneva kävelyn ja pyöräilyn alueellinen pääreitti, Hatanpään rantapolku, kohti uutta Viinikanlahden siltaa.

Uusi uimaranta sijoitetaan Soutajanpuistoon uuden soutukeskuksen läheisyyteen. Hiekkapohjaisella uimarannalla on hyppytorni ja esteetön uimaramppi. Rantahiekalle on suunniteltu puisia pyöreitä penkkejä, lepotuoleja ja oleskelutasanteita sekä grilli ja pelipöytiä. Uuden soutukeskuksen päärakennuksessa on myös pukutiloja, kahvila, sauna ja wc. Pukukoppeja löytyy myös ulkoa. Uimarannan läheisyydessä on ulkokuntoilupaikka.

Soutajanpuistossa on nurmikkoalueita oleskeluun ja aivan rannan tuntumassa myös piknikpaikkoja grilleineen. Pehkiönranta kasvatetaan puistometsäksi.
 

Muulanpuiston yleissuunnitelmaluonnos

Lukonmäessä sijaitseva Muulanpuisto kunnostetaan perusteellisesti. Puistossa uusitaan leikki- ja kuntoiluvälineet, kunnostetaan puistokäytävät ja parannetaan valaistusta. Suunnitelma oli nähtävillä 21.10.– 4.11.2024.

Suunnittelija tavattavissa puistossa 24.10. 

Suunnitelmaluonnos löytyy paikan päältä leikkipaikan itäreunalta. Suunnittelija on Muulanpuistossa esittelemässä suunnitelmaa torstaina 24.10.2024 kello 13–14.

Muulanpuisto sijaitsee Lukonmäessä asuinalueen keskellä Muulankadun varrella. Puisto on tarkoitus kunnostaa vuonna 2025.

Uudet leikkivälineet

Puiston keskellä sijaitsevan leikkipaikan kaikki leikkivälineet uusitaan. Leikkipaikalle on tulossa keinut, karuselli, jousikeinuja, hiekkalaatikko ja monitoimiväline, jossa on kaksi liukumäkeä.  Leikkipaikalle tulee myös piknikpöytä penkkeineen.

Leikkipaikan pinta on päällystetty hiekkalaatikon ja piknikryhmän ympärillä kivituhkalla, joten niille pääsee esteettömästi. Myös karusellille pääsee esteettömästi. Muutoin leikkialueen turva-alustaksi on suunniteltu turvakate.

Monipuolinen kuntoiluväline

Puiston kuntoilupaikalle on tulossa kuntoiluväline, jossa voi tehdä monenlaisia liikkeitä omaa kehonpainoa hyödyntäen.  Kuntoilupaikankin alustana on turvakate.  Pyöräteline löytyy aivan kuntoilupaikan vierestä.

Puistossa uusitaan myös penkit ja roska-astiat. Penkkejä sijoitetaan leikkipaikalle ja kuntoilupaikalle.

Kasvillisuutta kohennetaan

Puistoon istutetaan uusia koristepuita ja -pensaita. Suurin osa nykyisistä puista ja pensaista säilytetään kuten syreenit ja koristeomenapuut. Vesakkoa harvennetaan puiston länsireunalta, ja vieraslaji jättipalsamin kasvustoa poistetaan.

Kolismaan suojaviherlueen yleissuunnitelma

Raholaan radan varteen rakennettavan uuden asuinalueen korttelien väliin on suunniteltu Kolismaan suojaviheralue puistokäytävineen.  Suunnitelmaluonnos oli nähtävänä  23.3.–6.4.2023.

Samaan aikaan nähtävillä olivat Raholan uuden asuinalueen katusuunnitelmat sivulla www.tampere.fi/katujensuunnittelu.

Alue on aiemmin ollut teollisuustonttiin kuuluvaa piha-aluetta, mutta nyt asemakaavamuutoksen myötä siitä tulee yleinen viheralue ja se siirtyy kaupungin hoitovastuulle. Nykyistä puustoa säilytetään ja uusia istutetaan ekologisen käytävän ja liito-oravan mahdollisen kulkureitin vahvistamiseksi.

Puusto on huomioitu puistokäytävien sijoittelussa 

Kolismaan suojaviheralue sijoittuu Tesoman valtatien ja Kolismaankadun risteysalueen ja radan väliin, tulevien asuinkerrostalokortteleiden keskelle. Suojaviheralueen kautta toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteydet asuinkortteleiden välille sekä Kolismaankadulle ja Tesoman valtatielle. Puistoväylissä hyödynnetään nykyisiä ajoreittejä ja tarvittavat uudet reittiosuudet toteutetaan mahdollisimman lyhyinä ja puita säästäen. Osa väylistä toimii myös viereisten asuinkiinteistöjen pelastusreitteinä. Tarpeettomiksi jäävät teollisuustontin vanhat ajoreitit maisemoidaan. 

Entisen teollisuusalueen pihalle on istutettu 1970- ja 1980-lukujen taitteessa muun muassa mänty- ja serbiankuusiryhmiä ja koristepensaita. Alueella on myös luontaisesti kasvanutta lehtipuustoa ja pensaikkoa.  Alue on nykyisin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys, ja sitä pyritään entisestään vahvistamaan. Suojaviheralueen poikki kulkevien kulkuyhteyksien suunnittelussa on säilytetty nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, ja lisäksi istutetaan uutta puustoa. 

Viheralueen hoidossa painottuu jatkossa luonnonmukaisuus. Puuryhmien väliin jäävien alueiden aluskasvillisuutta hoidetaan niittynä. 
 

Vuoreksen Isokuusen ulkoilu- ja latureitin tarkistettu yleissuunnitelmaluonnos

Vuorekseen suunnitellun valaistun ulkoilu- ja latureitin suunnitelma laitettiin uudelleen nähtäväksi 14.-27.11.2022.  Noin 3,5 kilometrin pituinen reitti kiertää Vuoreksen Isokuusen alueen länsipuolelta ja yhdistyy Hervannan reitteihin. Vuoreksen alueella on runsaasti luontoarvoja, ja ne on huomioitu reitin suunnittelussa.

Suunnitelmaan on merkitty latulinjaus ja arvokkaiden luontokohteiden sijainti.

Ensimmäisestä luonnoksesta annettu palaute on vastaanotettu, ja saatu palaute otetaan huomioon reittisuunnitelman jatkokäsittelyssä.

Suunnitelma oli aiemmin nähtävänä lokakuussa, mutta latulinjausta oli teknisen virheen takia väärässä paikassa pohjoisessa Särkijärven rantavyöhykkeellä Rautalepänrannassa. Latua on rantavyöhykkeellä linjattu siten, ettei latu kulje arvokkaan lehmusmetsikön kautta eikä haittaa myöskään muita luontoarvoja. Korjatussa suunnitelmassa reitti kulkee Rautalepänrannassa lähempänä asuintontteja.  Latulinjauksen korjattu sijainti on myös asemakaavan mukainen. Muualla ulkoilu- ja latureitin linjaus on ennallaan.

Ulkoilu- ja latureitin toinen lähtöpaikka sijaitsee ulkoilureitillä Vuoreksen puistokadun pohjoispäässä Särkijärven sillan alikulun kohdalla. Reitti jatkuu Särkijärven läheisyydessä ja kiertää Vuoreksen Isokuusen asuinalueen länsipuolelta metsäalueella ja palaa Pirunpellon ja Vuoreksen liikuntapuiston kautta pallokentän kohdille Vuoreksen puistokadun alikululle - toiseen lähtöpaikkaan. Reitti yhdistyy molemmista päistään Suolijärven ulkoilu- ja latureitistöihin.

Latu on suunniteltu kaksisuuntaiseksi, ja ladulla voi hiihtää niin perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Lumettomaan aikaan reitillä voi liikkua jalan ja pyörällä.

Reitin suunnittelussa hyödynnetty nykyisiä polkuja ja metsäteitä

Reitin suunnittelussa on hyödynnetty nykyisiä kulkureittejä, polkuja ja metsäteitä. Noin 6 metriä leveä reitti valaistaan. Reitin perustus tehdään mahdollisimman kevyesti poistamalla pintamaa ja pengertämällä latureitin pohja puhtaalla maa-aineksella. Pintaan tehdään ohut murskekerros, joka päällystetään kivituhkalla. 

Alueen luontainen hulevesitasapaino pyritään pitämään muuttumattomana, ja kosteikkokohdissa veden luontainen virtaus varmistetaan riittävän suurilla rummuilla.

Reitti on tarkoitus rakentaa vuoden 2023 aikana.

Luontoarvot selvitettiin

Vuoreksessa on aiempien luontoselvitysten perusteella tiedossa huomattava määrä erilaisia luontoarvoja, kuten arvokkaita lajihavaintoja, tervaleppäkorpia ja lehmusmetsiköitä. Arvot ovat rajoittaneet latureitin sijoittumista ja ohjanneet sen suunnittelua. Asemakaavoja laadittaessa tehtiin luontoselvitykset, joiden perusteella määriteltiin ulkoilureitin sijoittuminen asemakaavoissa. Reitin jatkosuunnittelun yhteydessä vuonna 2021 tehtiin lisäselvityksiä, jolloin kartoitettiin liito-oravat, lepakot ja lahokaviosammalesiintymät.

Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella lajiselvitykset tehtiin 30 metrin levyisellä vyöhykkeellä tutkittujen latuvaihtoehtojen varrelta. Reitin suunnittelunaikana on pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunto lahokaviosammalesiintymistä, ja lausunto on otettu suunnitelmassa huomioon.
 

Hyhkynlaakson viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan rakennettavalle uudelle Hyhkylaakson asuinalueelle on suunniteltu useita viheralueita ja -reittejä: oleskelunurmia, avoimia maisemaniittyjä, koirapuisto ja suojametsiä.  Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä samaan aikaan alueen asemakaavaehdotuksen kanssa 20.6.– 4.7. 2022.  Kaava-alueen pinta-alasta kolmannes on viheraluetta. 

Hyhkynlaakso sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Idässä uutta asuinaluetta rajaa Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simonlankadun varrella oleva asutus. Maisemaa itäpäässä moottoritien varressa hallitsevat avoimet peltoalueet. Hyhkyn ja Kaarilan pellot ovat arvokkaita maisema-alueita, joilta avautuu näkymä kohti Pispalanharjua.

Hyhkynlaakson viheralueet ovat osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa, ja niiltä on yhteydet muun muassa Pyhäjärven rantojen ja Vaakkolammin viheralueille. 

Uusien kerrostalojen ja nykyisen asutuksen väliin puistoalue ja -väylä

Uusia asuinkerrostalokortteleita ja Simolankadun pientaloasutusta erottaa kapeahko Lucia Juhanintyttären puisto. Kävely- ja pyöräilyreitti kulkee koko puiston poikki ja johtaa uusien asuinkortteleiden välissä sijaitsevalle keskusraitille ja Hyhkynlaaksontorille. Reitin varrelle sijoitetaan puistopenkkejä ja roska-astioita. Puiston keskiosista on Kerttupiiankujan kautta kulku Simolankadulle.  Reitti on valaistu ja talvikunnossapidettävä.

Lucia Juhanintyttären puisto on ilmeeltään luonnonmukainen. Nykyisen asutuksen reunalla oleva metsikkö säilytetään ja tarvittaessa puustoa täydennetään istutuksilla. Puistoon perustetaan myös luonnonmukaisia, eri kosteusolosuhteisiin sopeutuvia niittyjä ja istutetaan monilajista puustoa.  Puiston toisessa päässä asuinalueen keskivaiheilla on leveämpi viheralue, jossa on metsikköä, polku, niitty ja hulevesiuoma.

Suojaviheralueet luovat viihtyisyyttä ja parantavat monimuotoisuutta

Uutta asuinaluetta reunustavat suojaviheralueet Nokiantien varrella sekä avoimella peltoalueella. Suojaviheralueet ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden, terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta.   Hyhkynpoukamantörmä sijoittuu avoimelle peltoalueelle, ja sen eteläpuolella sijaitsevat uudet korttelit.  Nokian moottoritien viereiselle suojaviheralueelle istutetaan puustoa meluvallin ja -seinän maisemoimiseksi.

Aidattu ja valaistu koirapuisto

Uusi koirapuisto sijoittuu Hyhkynpoukamantörmälle. Se aidataan, valaistaan ja sen ympärille istutetaan pienikasvuista suojapuustoa. Koirapuistoon saavutaan valaistua kulkureittiä  uuden Hyhkynlaaksonkadun kautta. Vaakko-ojan ja koirapuiston väliin jätetään kasvillisuuspeitteinen suojavyöhyke. Uoman pohjoispuolella sijaitseva Mattilankadun ja Nokian moottoritien kulmauksessa ole metsikkö säilyy puustoisena suojaviheralueena. 

Kävely- ja pyöräily- sekä ekologisia yhteyksiä

Mattilanpuiston suojaviheralue sijaitsee Mattilankadun toisella puolella. Puiston kautta kulkee keskeinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolta risteää uusi väylä kohti Mattilankatua ja Hyhkynlaaksoa.  Mattilanpuistoa hoidetaan avoimena maisemanäkymien säilyttämiseksi, mutta Vaakko-ojan varsi säilyy puustoisena. 
Kapea Sunnivan kureniitty rajoittuu uusiin asuinkortteleihin, niitylle kylvetään niittykasveja ja istutetaan pienikasvuista puustoa ekologisen yhteyden vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. 

Korttelien keskellä aukio

Hyhkynlaaksontori on korttelialueiden keskellä sijaitseva vehreä aukio. Aukion viihtyisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi betonikiveyksillä, oleskelualueilla, puuistutuksilla, muilla viherrakenteilla, taiteella ja valaistuksella. Aukiolle Mattilankadulta johtavalle Sunnivankujalle istutetaan katupuurivi. 
 

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/nahtavillaolevatviheralueidenyleissuunnitelmat