Nähtävillä olevat viheralueiden yleissuunnitelmat

Viheralueiden suunnittelussa on kaksi vaihetta: yleis- ja rakennussuunnittelu. Yleissuunnitelmaluonnos asetetaan nähtäväksi maastoon, verkkoon tälle sivulle sekä Tampereen palvelupisteeseen (Frenckellinaukio 2 B) asukaspalautteita varten. Nähtävillä olon jälkeen yleissuunnitelmaa tarkennetaan saadun palautteen pohjalta, ja se viedään hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakuntaan.

Suunnittelupäällikkö hyväksyy suunnitelmat niistä kohteista, joissa tapahtuu vain vähäisiä muutoksia. Yleissuunnittelun jälkeen laaditaan kohteen rakentamiseen tähtäävät rakennussuunnitelmat. Puiston puiden, istutusten, toimintojen, kalusteiden ja varusteiden sijaintipaikat ja määrät ja ovat yleissuunnitelmassa ohjeelliset ja ne tarkentuvat rakennussuunnittelun aikana.

Nähtävillä olevista yleissuunnitelmaluonnoksista ja muista suunnitelmista voi antaa palautetta kaupungin kirjaamoon. Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero. Suunnitelmat ovat katseltavissa pdf-tiedostoina, joita voi suurentaa.

Tikkutehtaanpuiston ja Svante Lehtisen puiston yleissuunnitelmaluonnos

Santalahteen rakentuvan kerrostaloalueen itäosaan, vanhan Tikkutehtaan alueelle on suunniteltu kaksi pientä puistoa oleskelua ja levähtämistä varten sekä kävely- ja pyöräilypainotteinen katu- ja raittiverkosto. Puistosuunnitelmat ovat nähtävillä 13.-27.6.2024 yhtä aikaa katusuunnitelmien kanssa, joita katselemaan pääsee sivulta www.tampere.fi/katusuunnitelmat.

Puistosuunnitelmista voi antaa palautetta kirjaamoon nähtävilläoloaikana (yhteystiedot yllä). Merkitse palautteeseen suunnitelman diaarinumero TRE:2399/10.03.04/2024.

Puistojen tunnelma ja ilme Tikkutehtaan teollisuushistoriasta ja graffitiajasta

Svante Lehtisen puisto ja Tikkutehtaanpuisto sijoittuvat Tiporaitin varteen. Ne ovat pienialaisia, asuinkortteleiden suojassa sijaitsevia taskupuistoja. Puistot, Tikkutehtaanaukio ja Tiporaitti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jonka kaupunkikuvallinen ilme on urbaani. Svante Lehtisen puisto ja Tikkutehtaanpuisto sijaitsevat suurelta osin kansirakenteen päällä.

Puistot on tarkoitettu oleskeluun ja levähtämiseen. Puistojen muodot ja pinnoitteet ovat vaihtelevia ja epäsymmetrisiä. Molempiin puistoihin on tulossa penkkejä sekä perenna- ja heinäkasveja istutusaltaisiin.  Puistojen ilmeessä on tavoiteltu Tikkutehtaan teollisuushistoriaa ja sen jälkeistä aikaa, jolloin alueen valtasi graffitikulttuuri.  Tikkutehdas on edelleen pystyssä. Rakennus aiotaan korjata, ja siihen rakennetaan asuntoja ja päiväkoti.

Svante Lehtinen oli Tikkutehtaan portinvartija

Svante Lehtisen puisto on saanut nimensä OTK:n tulitikkutehtaan portinvartijan mukaan, ja puiston suunnittelussa on inspiroiduttu portinvartijasta. Tulitikkutehdas toimi 1926–1975.
–Puistossa muistetaan Tikkutehtaan aikoja ja portinvartija Svante Lehtistä, jonka vartiointipaikalle istutetaan näyttäväksi kasvava yksittäispuu. Puulaji valitaan rakennussuunnitteluvaiheessa, ja tavoitteena on valita paikan henkeen sopiva persoonalliseksi kasvava puu, kertoo erikoissuunnittelija Kaisa Rantee Tampereen kaupungilta.

Tikkutehtaanpuiston keskellä on tilavaraus taideteokselle. Puistojen valaistus yhteensovitetaan Tiporaitin ja Tikkutehtaanaukion valaistuksen kanssa.

Medi-Park 4 viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Medi-Park 4:n viheralueiden suunnitelmaehdotus oli nähtävänä 27.4. - 26.5. 2023 yhtä aikaa asemakaavaluonnoksen kanssa.  Viheralueet ovat metsäisiä, ja kulkua ja läpikulkua Kauppi-Niihamaan ohjataan vahvistamalla polkuja, koska metsäpohjaa halutaan suojata kulumiselta.  Myös pensasvyöhykkeet, lahopuut ja pikkupuistikko ”portti metsään” ohjaavat pysymään virkistysreiteillä.

Medi-Park 4 sijaitsee Tampereen keskustan itäpuolella, Teiskontien varrella, noin kilometrin päässä Näsijärven rannasta, laajan, yhtenäisen metsäalueen reunalla. Medi-Park 4 sijoittuu TAYSin ja Tenniskeskuksen väliselle alueelle. Alueen pääkadun Lääkärinkadun pohjoispuolelle tulee lähinnä asuinkortteleita ja eteläpuolelle liike-, toimisto-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan rakennuksia.

Metsänhoidon tavoitteena metsän säilyminen ja kestävä virkistyskäyttö

Alueen metsissä on paljon luontoarvoja. Päällimmäisenä tavoitteena onkin metsien säilyttäminen sekä metsien kestävän virkistyskäytön suunnittelu.  Metsää hoidetaan vahvistamalla taimien kasvua harvennuksin, poistamalla kaatumisherkkiä puita metsän reunoilta ja istuttamalla aukkokohtiin uusia taimia. Metsää joudutaan kaatamaan tonttien ja väylien kohdilta.  Liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi istutetaan myös nopeakasvuisia lehtipuita.

Kaksi pohjois-eteläsuuntaista virkistysreittiä Kauppi-Niihamaan

Medi-Parkin tulevat asuinalueet moninkertaistavat alueen metsien virkistys-ja läpikulkukäytön. Nykyisiä polkuja vahvistetaan, jotta liikkujat suosisivat niitä.  Myös kulku alueen kautta lisääntyy, ja sen vuoksi parannetaan pohjois-eteläsuuntaisia virkistysreittejä. Alueen keskivaiheilta Lääkärinkadulta Kauppi-Niihaman ulkoilualueelle kulkeva reitti ei ole talvikunnossapidettävä. Toinen Toimelankadun  kävely- ja pyörätien kautta kulkeva virkistysreitti on talvikunnossapidettävä, vehreä ja leveä yhteys Kauppi-Niihamaan. Tälle reitille tulee myös latuyhteys. 

Kulkua kadulta ja tonteilta metsäalueelle ja metsässä ohjataan monin keinoin. Katualueen reunoille tulee pensasvyöhyke. Matalat ja tiheät lajit estävät metsään poikkeamisen kadulta, ja metsän puolelle istutetaan korkeampia pensaita ja isoja lehtipuita. Kulkua tonteilta metsään ohjataan myös lahopuiden sijoittelulla, kallioleikkausten muotoiluilla ja rakenteilla kuten pienillä aidoilla ja reunakivillä.

Portti metsään

Alueen keskivaiheille läntisimmän korttelin vierestä ja Lääkärinkadulta erkanee toinen Kauppi-Niihamaan kulkevista virkistysreiteistä.  Kulmaan tulee pikkupuistikko ”portti metsään”. Se ohjaa kulkijat yhdestä kohdasta selkeästi metsään. Lääkärinkadulta idästä suunnasta puistikkoon pääsee niittypolkua. Näiden polkujen risteyksessä infotaulu, joka kertoo alueen luontoarvoista ja ohjaa pysymään poluilla, jotta metsänpohja säästyisi. 
Viheralueet rakennetaan valmiiksi korttelialueiden valmistumisen jälkeen. Ennakoivia metsähoitotöitä tehdään mahdollisimman pian asemakaavan vahvistuttua.
 

Kolismaan suojaviherlueen yleissuunnitelma

Raholaan radan varteen rakennettavan uuden asuinalueen korttelien väliin on suunniteltu Kolismaan suojaviheralue puistokäytävineen.  Suunnitelmaluonnos oli nähtävänä  23.3.–6.4.2023.

Samaan aikaan nähtävillä olivat Raholan uuden asuinalueen katusuunnitelmat sivulla www.tampere.fi/katujensuunnittelu.

Alue on aiemmin ollut teollisuustonttiin kuuluvaa piha-aluetta, mutta nyt asemakaavamuutoksen myötä siitä tulee yleinen viheralue ja se siirtyy kaupungin hoitovastuulle. Nykyistä puustoa säilytetään ja uusia istutetaan ekologisen käytävän ja liito-oravan mahdollisen kulkureitin vahvistamiseksi.

Puusto on huomioitu puistokäytävien sijoittelussa 

Kolismaan suojaviheralue sijoittuu Tesoman valtatien ja Kolismaankadun risteysalueen ja radan väliin, tulevien asuinkerrostalokortteleiden keskelle. Suojaviheralueen kautta toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteydet asuinkortteleiden välille sekä Kolismaankadulle ja Tesoman valtatielle. Puistoväylissä hyödynnetään nykyisiä ajoreittejä ja tarvittavat uudet reittiosuudet toteutetaan mahdollisimman lyhyinä ja puita säästäen. Osa väylistä toimii myös viereisten asuinkiinteistöjen pelastusreitteinä. Tarpeettomiksi jäävät teollisuustontin vanhat ajoreitit maisemoidaan. 

Entisen teollisuusalueen pihalle on istutettu 1970- ja 1980-lukujen taitteessa muun muassa mänty- ja serbiankuusiryhmiä ja koristepensaita. Alueella on myös luontaisesti kasvanutta lehtipuustoa ja pensaikkoa.  Alue on nykyisin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys, ja sitä pyritään entisestään vahvistamaan. Suojaviheralueen poikki kulkevien kulkuyhteyksien suunnittelussa on säilytetty nykyistä puustoa mahdollisimman paljon, ja lisäksi istutetaan uutta puustoa. 

Viheralueen hoidossa painottuu jatkossa luonnonmukaisuus. Puuryhmien väliin jäävien alueiden aluskasvillisuutta hoidetaan niittynä. 
 

Vuoreksen Isokuusen ulkoilu- ja latureitin tarkistettu yleissuunnitelmaluonnos

Vuorekseen suunnitellun valaistun ulkoilu- ja latureitin suunnitelma laitettiin uudelleen nähtäväksi 14.-27.11.2022.  Noin 3,5 kilometrin pituinen reitti kiertää Vuoreksen Isokuusen alueen länsipuolelta ja yhdistyy Hervannan reitteihin. Vuoreksen alueella on runsaasti luontoarvoja, ja ne on huomioitu reitin suunnittelussa.

Suunnitelmaan on merkitty latulinjaus ja arvokkaiden luontokohteiden sijainti.

Ensimmäisestä luonnoksesta annettu palaute on vastaanotettu, ja saatu palaute otetaan huomioon reittisuunnitelman jatkokäsittelyssä.

Suunnitelma oli aiemmin nähtävänä lokakuussa, mutta latulinjausta oli teknisen virheen takia väärässä paikassa pohjoisessa Särkijärven rantavyöhykkeellä Rautalepänrannassa. Latua on rantavyöhykkeellä linjattu siten, ettei latu kulje arvokkaan lehmusmetsikön kautta eikä haittaa myöskään muita luontoarvoja. Korjatussa suunnitelmassa reitti kulkee Rautalepänrannassa lähempänä asuintontteja.  Latulinjauksen korjattu sijainti on myös asemakaavan mukainen. Muualla ulkoilu- ja latureitin linjaus on ennallaan.

Ulkoilu- ja latureitin toinen lähtöpaikka sijaitsee ulkoilureitillä Vuoreksen puistokadun pohjoispäässä Särkijärven sillan alikulun kohdalla. Reitti jatkuu Särkijärven läheisyydessä ja kiertää Vuoreksen Isokuusen asuinalueen länsipuolelta metsäalueella ja palaa Pirunpellon ja Vuoreksen liikuntapuiston kautta pallokentän kohdille Vuoreksen puistokadun alikululle - toiseen lähtöpaikkaan. Reitti yhdistyy molemmista päistään Suolijärven ulkoilu- ja latureitistöihin.

Latu on suunniteltu kaksisuuntaiseksi, ja ladulla voi hiihtää niin perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Lumettomaan aikaan reitillä voi liikkua jalan ja pyörällä.

Reitin suunnittelussa hyödynnetty nykyisiä polkuja ja metsäteitä

Reitin suunnittelussa on hyödynnetty nykyisiä kulkureittejä, polkuja ja metsäteitä. Noin 6 metriä leveä reitti valaistaan. Reitin perustus tehdään mahdollisimman kevyesti poistamalla pintamaa ja pengertämällä latureitin pohja puhtaalla maa-aineksella. Pintaan tehdään ohut murskekerros, joka päällystetään kivituhkalla. 

Alueen luontainen hulevesitasapaino pyritään pitämään muuttumattomana, ja kosteikkokohdissa veden luontainen virtaus varmistetaan riittävän suurilla rummuilla.

Reitti on tarkoitus rakentaa vuoden 2023 aikana.

Luontoarvot selvitettiin

Vuoreksessa on aiempien luontoselvitysten perusteella tiedossa huomattava määrä erilaisia luontoarvoja, kuten arvokkaita lajihavaintoja, tervaleppäkorpia ja lehmusmetsiköitä. Arvot ovat rajoittaneet latureitin sijoittumista ja ohjanneet sen suunnittelua. Asemakaavoja laadittaessa tehtiin luontoselvitykset, joiden perusteella määriteltiin ulkoilureitin sijoittuminen asemakaavoissa. Reitin jatkosuunnittelun yhteydessä vuonna 2021 tehtiin lisäselvityksiä, jolloin kartoitettiin liito-oravat, lepakot ja lahokaviosammalesiintymät.

Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella lajiselvitykset tehtiin 30 metrin levyisellä vyöhykkeellä tutkittujen latuvaihtoehtojen varrelta. Reitin suunnittelunaikana on pyydetty Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunto lahokaviosammalesiintymistä, ja lausunto on otettu suunnitelmassa huomioon.
 

Hyhkynlaakson viheralueiden yleissuunnitelmaluonnos

Kaarilaan rakennettavalle uudelle Hyhkylaakson asuinalueelle on suunniteltu useita viheralueita ja -reittejä: oleskelunurmia, avoimia maisemaniittyjä, koirapuisto ja suojametsiä.  Puistosuunnitelmat olivat nähtävänä samaan aikaan alueen asemakaavaehdotuksen kanssa 20.6.– 4.7. 2022.  Kaava-alueen pinta-alasta kolmannes on viheraluetta. 

Hyhkynlaakso sijaitsee Nokian moottoritien ja Pyhäjärven välisellä alueella. Idässä uutta asuinaluetta rajaa Mattilankatu ja Pispan palvelukeskus ja etelässä Simonlankadun varrella oleva asutus. Maisemaa itäpäässä moottoritien varressa hallitsevat avoimet peltoalueet. Hyhkyn ja Kaarilan pellot ovat arvokkaita maisema-alueita, joilta avautuu näkymä kohti Pispalanharjua.

Hyhkynlaakson viheralueet ovat osa kantakaupungin keskuspuistoverkostoa, ja niiltä on yhteydet muun muassa Pyhäjärven rantojen ja Vaakkolammin viheralueille. 

Uusien kerrostalojen ja nykyisen asutuksen väliin puistoalue ja -väylä

Uusia asuinkerrostalokortteleita ja Simolankadun pientaloasutusta erottaa kapeahko Lucia Juhanintyttären puisto. Kävely- ja pyöräilyreitti kulkee koko puiston poikki ja johtaa uusien asuinkortteleiden välissä sijaitsevalle keskusraitille ja Hyhkynlaaksontorille. Reitin varrelle sijoitetaan puistopenkkejä ja roska-astioita. Puiston keskiosista on Kerttupiiankujan kautta kulku Simolankadulle.  Reitti on valaistu ja talvikunnossapidettävä.

Lucia Juhanintyttären puisto on ilmeeltään luonnonmukainen. Nykyisen asutuksen reunalla oleva metsikkö säilytetään ja tarvittaessa puustoa täydennetään istutuksilla. Puistoon perustetaan myös luonnonmukaisia, eri kosteusolosuhteisiin sopeutuvia niittyjä ja istutetaan monilajista puustoa.  Puiston toisessa päässä asuinalueen keskivaiheilla on leveämpi viheralue, jossa on metsikköä, polku, niitty ja hulevesiuoma.

Suojaviheralueet luovat viihtyisyyttä ja parantavat monimuotoisuutta

Uutta asuinaluetta reunustavat suojaviheralueet Nokiantien varrella sekä avoimella peltoalueella. Suojaviheralueet ovat tärkeitä alueen viihtyvyyden, terveellisyyden, luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta.   Hyhkynpoukamantörmä sijoittuu avoimelle peltoalueelle, ja sen eteläpuolella sijaitsevat uudet korttelit.  Nokian moottoritien viereiselle suojaviheralueelle istutetaan puustoa meluvallin ja -seinän maisemoimiseksi.

Aidattu ja valaistu koirapuisto

Uusi koirapuisto sijoittuu Hyhkynpoukamantörmälle. Se aidataan, valaistaan ja sen ympärille istutetaan pienikasvuista suojapuustoa. Koirapuistoon saavutaan valaistua kulkureittiä  uuden Hyhkynlaaksonkadun kautta. Vaakko-ojan ja koirapuiston väliin jätetään kasvillisuuspeitteinen suojavyöhyke. Uoman pohjoispuolella sijaitseva Mattilankadun ja Nokian moottoritien kulmauksessa ole metsikkö säilyy puustoisena suojaviheralueena. 

Kävely- ja pyöräily- sekä ekologisia yhteyksiä

Mattilanpuiston suojaviheralue sijaitsee Mattilankadun toisella puolella. Puiston kautta kulkee keskeinen jalankulun ja pyöräilyn reitti, jolta risteää uusi väylä kohti Mattilankatua ja Hyhkynlaaksoa.  Mattilanpuistoa hoidetaan avoimena maisemanäkymien säilyttämiseksi, mutta Vaakko-ojan varsi säilyy puustoisena. 
Kapea Sunnivan kureniitty rajoittuu uusiin asuinkortteleihin, niitylle kylvetään niittykasveja ja istutetaan pienikasvuista puustoa ekologisen yhteyden vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. 

Korttelien keskellä aukio

Hyhkynlaaksontori on korttelialueiden keskellä sijaitseva vehreä aukio. Aukion viihtyisyyttä voidaan lisätä esimerkiksi betonikiveyksillä, oleskelualueilla, puuistutuksilla, muilla viherrakenteilla, taiteella ja valaistuksella. Aukiolle Mattilankadulta johtavalle Sunnivankujalle istutetaan katupuurivi. 
 

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/nahtavillaolevatviheralueidenyleissuunnitelmat