Tampere 1918

Huhtikuun 6. päivän aamuna vuonna 1918 Tampere oli täynnä savuavia raunioita ja kaduilla lojuvia ruumiita. 2000 ihmistä oli saanut surmansa taistelussa. Vuoden 1918 sota vaati lisää uhreja kaupungin valtausta seuranneissa rankaisutoimissa ja vankileireillä. Vuoden 1918 tapahtumilla on monta totuutta ja monta nimeä: sisällissota, kansalaissota, vapaussota, luokkasota ja veljessota. Vanhempi väki käyttää kuitenkin osapuolesta riippumatta tavallisesti tapahtumasta nimeä kapina.

Vuoden 1918 sota kesti vain hieman yli kolme kuukautta (27.1.–15.5.1918), mutta se jätti pysyvät jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan. Koko sodassa kuoli lähes 40 000 ihmistä. Sota oli valkoisen armeijan ja punakaartien verinen valtataistelu, johon myös ulkovallat sekaantuivat. Venäläisiä oli mukana lähinnä punaisella puolella, saksalaiset puolestaan antoivat sodan loppuvaiheessa tukea valkoisille, joilla oli apuna myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Sodan taustalla oli sisäisiä syitä, mutta tärkeitä taustatekijöitä olivat myös Venäjän vallankumous, ensimmäinen maailmansota ja Saksan valtapyrkimykset.

Sisällissodan ensimmäisten kuukausien aikana rintama kulki Tampereen pohjoispuolella Vilppulassa, Ruovedellä ja Kurussa. Punaisten puolella rintamaa sijainnut Tampere oli tärkeä huoltokeskus. Maaliskuun puolivälissä 1918 kenraali Mannerheimin johtama valkoinen armeija aloitti Kurussa ja Länkipohjassa hyökkäysoperaation, jonka tarkoituksena oli Tampereen valtaus. Rintama siirtyi nopeasti kaupungin edustalle ja punaiset puolustajat jäivät saarroksiin. Maalis- ja huhtikuun 1918 vaihteessa Tampereella käytiin sisällissodan ratkaisevin taistelu. Punaiset pyrkivät puolustamaan heille tärkeää kaupunkia viimeiseen saakka, ja valkoiset halusivat vallata sen saavuttaakseen sodan ratkaisevan voiton. Lähes 30 000 sotilaan kamppailu on yhä Pohjoismaiden suurin kaupunkitaistelu.

Huhtikuun 6. päivänä punaiset puolustajat antautuivat, ja valkoiset ottivat noin 11 000 vankia. Kaupunki kärsi myös mittavia aineellisia tuhoja. Pahiten tuhoutuivat Kyttälän ja Tammelan kaupunginosat.

Monilla Tampereen maantieteellisillä paikoilla sekä rakennuksilla on oma vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä historiansa. Kiivaita taisteluja käytiin esimerkiksi Näsilinnan, Kalevankankaan hautausmaan sekä Raatihuoneen omistuksesta. Monet rakennukset toimivat sairaaloina, pakolaisten majoituspaikkoina tai niihin saatettiin taistelun jälkeen koota punaisia vankeja. Pienellä mielikuvituksella tämä historia on yhä aistittavissa kuljettaessa Kapinaraitin kohteilla.