Tampellan historiaa

Tammerkosken itärannan ensimmäinen teollisuuslaitos oli 1844 toimintansa käynnistänyt Tampereen masuuni, jossa jalostettiin Viljakkalan Haverin kaivoksesta tuotua rautamalmia. Toiminta kehittyi omistajanvaihdoksen myötä 1856, jolloin masuunin yhteyteen perustettiin konepaja. Samaan aikaan viereisellä tontilla aloitti pellavakehräämö, ja 1861 nämä yhdistyivät Tampereen Pellava ja Rautateollisuus Osake-Yhtiöksi, jonka kutsumanimeksi vakiintui Tampella.

Tampellasta kehittyi monialayritys, joka valmisti tuotteita aseteollisuudesta kansainvälisesti palkittuihin designtekstiileihin ja höyryvetureista keittiöpyyhkeisiin. Pellavateollisuus oli alkuun tuotantoaloista menestyksekkäämpi, mutta toisen maailmansodan aikainen aseteollisuus sekä sotakorvaukset nostivat metalliteollisuuden Tampellan veturiksi.

Tampellan alue Tammerkosken ja Näsijärven välissä käsitti tehdas- ja konttorirakennusten ja tehtaanmyymälän lisäksi tehtaan johdon asuinalueen Herrainmäellä ja työväen asuinalueen Massunmäellä. Tampella huolehti työväestään kokonaisvaltaisesti. Alueella sijaitsivat myös mm. juhlatalo, tehtaan konepajakoulu, työntekijöiden lasten koulu, liikuntatalo ja kasvihuoneet. Myös tehdasalueen ulkopuolella oli tehtaan työntekijöille tarkoitettuja asuntoja ja kesänviettopaikkoja. Tehtaan väki piti kiinteästi yhtä yhteisten harrastusten muodossa, ja monissa perheissä oltiin tampellalaisia useammassa sukupolvessa.

Tampellassa tekstiiliteollisuuden vaikeudet alkoivat keinokuitujen ja painokankaiden yleistymisen myötä, ja pellavan tuotanto Tampellan alueella loppui jo 1977. Metalliteollisuuden puolella Tampella pilkottiin ja myytiin 1990-luvun laman seurauksena. Tampellan tehdasalue muuttui 2000-luvun alkua henkiväksi kaupunginosaksi, jossa kosken rannan teollisuusrakennukset säilytettiin. Nykyään vanhassa rakennuskannassa korostuvat tehtaan 1900-luvun taitteen voimakkaan kasvuvaiheen teollisuusrakennukset.