Tampereen matka kiekkokaupungiksi
Tamperetta kutsutaan usein suomalaisen jääkiekkoilun kehdoksi. Matka kiekkokaupungiksi alkoi hyvin käytännönläheisistä syistä. Luistinradan ylläpito oli taloudellisesti raskasta ja tamperelainen tehtaanpatruuna Yrjö Salminen laskeskeli jääkiekon vaativan jääpalloa pienemmän pelialueen, joka voitaisiin kohtuukustannuksin valaista myös iltakäyttöön. Hän oli Kanadan opintomatkoillaan tutustunut paikallisten suuressa suosiossa olleeseen jääkiekkoon ja uskoi lajin keräävän innokkaita ratamaksun maksajia myös Suomessa. Tapaninpäivänä vuonna 1926 Salminen toi mukanaan mailoja ja kiekkoja Pyrinnön Pyhäjärven jäällä sijainneelle luisteluradalle sekä kehotti siellä olleita nuorukaisia kokeilemaan uutta lajia elämään jääneillä sanoillaan ”Pelakkaa pojat”.
Helmikuun 5. päivä 1928 pelattiin Pyhäjärven jäällä Tampereen Palloilijoiden ja Helsingin Palloseuran kesken Suomen ensimmäinen seurojen välinen jääkiekko-ottelu, joka päättyi vierasjoukkueen 1–3-voittoon. Samaiset seurat kohtasivat toisensa 26.2.1928 Töölön pallokentällä kautta aikain ensimmäisessä jääkiekon SM-kilpailujen ottelussa, jossa tamperelaiset hakivat revanssin numeroin 0–1. Ottelun ainokaisen maalin iskeneestä TaPa:n Olli Alkiosta tuli samalla ensimmäisen SM-tason maalin tekijä.
Jääkiekko kasvatti suosiotaan ja vakiinnutti asemansa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. SM-sarjan aikana tamperelaisseurat Ilves, Tappara/TBK ja KOOVEE voittivat yli puolet mestaruuksista. Kanadansuomalaisten jääkiekon suomenmestareille kiertopalkinnoksi lahjoittamaa Canada-maljaa pääsi ensimmäisenä nostamaan Ilves keväällä 1951. Kaikki mitalisijat menivät Manseen vuosina 1960, 1962 ja 1964. Vuonna 1975 perustetun SM-liigan aikana on ollut tasaisempaa, mutta eniten mestaruuksia on silti voitettu tamperelaisten toimesta.
Tammerkosken kaupungissa osataan arvostaa myös lajin historiaa. Euroopan ensimmäinen jääkiekkomuseo perustettiin Tampereelle vuonna 1979 Hakametsän jäähallin yhteyteen tallentamaan, säilyttämään ja esittelemään suomalaista kiekkohistoriaa sekä kunnioittamaan sen parissa ansioituneimpia henkilöitä. Vuodesta 2001 museo on toiminut Museokeskus Vapriikissa.
Sääolosuhteilla oli suuri vaikutus jääkenttien kuntoon ja siten mahdollisuuksiin pelata jääkiekkoa. Luonnonolojen armoilta alettiin päästä, kun Suomen ensimmäinen tekojäärata valmistui Koulukadulle marraskuussa 1956. Sinne saavuttiin harjoittelemaan jopa tuntien ajomatkojen päästä ja vaikka yötä myöten. Suomalainen jääkiekkoilu siirtyi ensimmäisen kerran kokonaan sisätiloihin Hakametsän jäähallin valmistuessa vuoden 1965 kotikisoja varten. Ympyrä sulkeutui jääkiekon MM-kisojen palatessa Tampereen upouudelle Nokia Areenalle vuonna 2022.