Tampereen likat

Tampere tunnetaan etenkin kenkä- ja tekstiiliteollisuudesta, joka työllisti 1800–1900-luvulla tuhansittain naisia. Tampere leimautui naisten kaupungiksi, ja ”Tampereen likoista” muodostui käsite.

Tehtaanomistajat ja kauppiaat lahjoittivat kaupungille veistoksia sekä rahaa taidehankkeita varten. Myöhemmin myös Tampereen kaupunki ja erilaiset kansalaisjärjestöt hankkivat julkisiin tiloihin taidetta. Runsaan sadan vuoden aikana karttuneessa Tampereen kaupungin taidekokoelmassa on noin 130 julkista veistosta. Näiden teosten joukossa on parikymmentä patsasta, joissa nainen on pääosassa tai tasavertaisena miehen kanssa.

Julkiset veistokset ja muistomerkit ovat meidän kaikkien yhteistä aineellista ja henkistä kulttuuriperintöä. Ne kantavat mukanaan merkityksiä ja viestejä, jotka kertovat pystyttäjiensä yhteiskunnallisista, poliittisista ja esteettisistä arvoista. Teosten merkitykset eivät kuitenkaan ole pysyviä. Niitä voidaan tarkastella paitsi oman aikansa ilmentyminä myös suhteessa tähän päivään. Julkinen veistos voi olla avoin uusille tulkinnoille ja mielleyhtymille, jotka pohjautuvat tämän päivän ihmisen ajatus- ja kokemusmaailmaan.

Tampereen naisaiheiset veistokset ja muistomerkit tarjoavat aineksia naisen aseman ja siinä tapahtuneiden muutosten pohdiskeluun niin taiteessa kuin yhteiskunnassakin. Tämän varsin miehisenä pidetyn taiteenlajin aihemaailmassa naisella on monta roolia. Hän on arkkityyppinen naiskauneuden ja terveen elinvoiman symboli. Muusana hän edustaa korkeampia henkisiä arvoja ja äitinä hän on perheen turva ja lohduttaja ja perinteen siirtäjä. Nainen on kuvattu myös myyttisenä taruolentona tai yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan henkilöitymänä. Sen sijaan itsenäisenä, historiallisena henkilönä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana ainoastaan kirjailija Minna Canthille on arvostusta ja kunnioitusta osoitettu muistomerkin muodossa.

Oppaana raitilla toimii tietokirjailijana ja feministinä tunnettu Rosa Meriläinen – itsekin Tampereen likka. Esitteessä veistoksia koskevia faktatietoja täydentävät Rosa Meriläisen ajatukset naisaiheisista veistoksista. Jokainen raitilla kulkija voi kehitellä myös omia tulkintojaan teoksista.