Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen hoito ja ennallistaminen
Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen vanhin osa, joka on laajuudeltaan noin 32,2 hehtaaria, on perustettu vuonna 1992. Luonnonsuojelualuetta laajennettiin pohjois- ja eteläosistaan yhteensä noin 3,2 hehtaarin verran vuonna 2016. Luonnonsuojelualue on perustettu vesi- ja lehtoluonnon suojelemiseksi Myllypuron ja Pärrinkosken sekä niitä ympäröivien lehtoalueiden vuoksi. Laajennuksessa perusteena on mainittu lehtojen lisäksi myös harvinaiset eliölajit ja monimuotoisuuden kannalta merkittävät elinympäristöt.
Alkuperäisen luonnonsuojelualueen perustamispäätöksellä vuonna 1992 on myös vahvistettu alueen hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmassa on esitetty tavoitteeksi lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen estämällä lehtometsiköiden liiallinen kuusettuminen ja niittyjen umpeutuminen. Näiden saavuttamiseksi on esitetty puuston hoitoa vyöhykkeittäin ja niittyalueen hoitoa laiduntamalla tai niittämällä. Hoitosuunnitelman toimenpiteitä ei ole juurikaan toteutettu. Lisäksi on ilmennyt uusia ennallistamis- ja hoitotarpeita. Vuoden 1992 suunnitelman toimenpiteistä kaikkia ei nykykäsityksen mukaan ole tarpeen tehdä, ja osaa toimenpiteistä on tarpeen muokata hieman.
Tampereen kaupunki toteuttaa alueella Kunta-Helmi-hankkeessa vuosina 2023-2024 luonnonhoito- ja ennallistamistoimia. Hankkeessa on kolme osa-aluetta:
- puron ennallistaminen,
- avoimen alueen hoito laiduntamalla
- ja vieraslajien torjunta.
Lehtoja ennallistetaan hankkeen ulkopuolella omarahoitteisesti.
Puron ennallistamisesta ei ole mainintaa vuoden 1992 hoitosuunnitelmassa, mutta uomassa on todettu vaellusesteitä. Puron ennallistamisen tavoitteena on ennallistaa alueella kulkevan Pärrinkosken uomaa siten, että uomassa olevat padot ja muut rakenteet eivät enää haittaisi kalaston ja muun vesieliöstön kulkua.
Hoitosuunnitelmassa 1992 on esitetty “vanhojen peltoheittojen” avoimena pitämistä niittämällä tai laiduntamalla. Toimenpiteitä ei ole kuitenkaan vuosien saatossa tehty, ja avoimet biotoopit ovat osin umpeenkasvamassa ja vieraslajien valtaamia.
Alueen vanhoille avoimille elinympäristöille perustetaan laidun. Laidunalueelta poistetaan alueelle kasvanutta puustoa ja pensaikkoa ja torjutaan vieraslajeja, erityisesti valkokarhunköynnöstä ja lupiinia. Samalla estetään näiden leviämistä laajemmin luonnonsuojelualueella. Toimenpiteellä edistetään myös alueen läheisyydessä esiintyvien uhanalaisten perhosten, virnasinisiiven ja ahdeyökkösen elinolosuhteita.
