Kintulammin luonnonsuojelualueen ennallistaminen

Viidennes Tampereen suurimman luonnonsuojelualueen Kintulammin pinta-alasta on suota. Alueen soita on ojitettu metsätaloudellisissa tarkoituksissa jo 1940-luvulta lähtien. Ojituksen myötä soiden vesitalous ja kasvillisuus ovat muuttuneet. Soista on tullut kuivempia, turvetta on hajonnut ja niiden kasvillisuudessa metsäkasvillisuus on vallannut alaa suokasvillisuudelta.

Kintulammin metsät ovat pääosin tuoretta tai kuivaa mustikka- tai puolukkatyypin kangasmetsää. Iso osa metsistä on ollut historian kuluessa jonkinasteisen metsätaloustoiminnan piirissä, mikä näkyy näillä paikoilla yksipuoleisena ja tasaikäisenä puustona. Ennallistamalla voidaan palauttaa metsiä lähemmäs luonnontilaa. Aiemmin esimerkiksi metsäpalot ovat kuuluneet metsien luontaiseen kiertoon, mutta tehostuneen palojen valvonnan ja sammuttamisen myötä luontaiset paloalueet ovat käyneet harvinaisiksi Suomessa. Monet lajit ovat kuitenkin sopeutuneet paloihin ja osa on riippuvaisia niiden tuottamista olosuhteista.

Ennallistamispoltto

Kintulammilla toteutetaan ennallistamispoltto vuosien 2023-2024 aikana Kunta-Helmi-hankkeessa. Noin 3 hehtaarin laajuinen polttokohde sijaitsee Keltolahdentien varrella. Alue on tasaikäistä noin 65-vuotiasta männikköä, joka on lajistoltaan ja rakenteeltaan yksipuolista. Kohde on valittu ennallistamispolttoalueeksi maaston ja sijainnin sopivuuden, sekä monimuotoisuudelle saavutettavan hyödyn vuoksi. Maaston tasaisuus helpottaa ennallistamispolton rajaamisen toimenpiteitä ja palon hallintaa. Tie toimii osaltaan palokatkona, ja mahdollistaa palo- ja sammutuskaluston saamisen kohteelle. Lähistöllä, mutta turvallisen etäisyyden päässä ovat myös Kintulammin retkeilyrakenteet, mikä lisää polton ja siten ennallistamisen tunnettavuutta ja yleisön mahdollisuutta tutustua kohteeseen polton jälkeen. Kohteen lähistöllä on ollut 1950-luvun alussa paloalue, jonka tarkka sijainti ei ole tiedossa. Ennallistamispolttoa yritettiin kesäkuussa 2023, mutta se ei onnistunut. Poltto uusitaan vuonna 2024.

Ennallistamispolton tavoitteena on tuottaa lämpimiä ja avoimia alueita metsäympäristöön. Se myös tuottaa hiiltynyttä pysty-, laho- ja maapuuta esimerkiksi kolopesijöille, kääväkkäille ja hyönteisille ja parantaa paloriippuvaisten ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia. Ennallistamispoltolla jäljitellään metsäpaloa, jolloin alueelle jää eritasoisesti palaneita ja palamattomia kohtia (suopainanteet, kallioalueet) ja niille ominainen eliöstö.  Polton jälkeen alueen puusto uudistuu luontaisesti, ja alueelle jää myös vanhempien sukupolvien puuyksilöitä. Lehtipuusto runsastuu sekä puulajisto ja puuston tilajakauma monipuolistuvat. Ennallistamispoltolla aloitetaan myös paikallinen palojatkumo mahdollisia myöhempiä polttoja ajatellen.

Soiden ennallistaminen

Kintulammin ojitettuja soita on ennallistettu patoamalla vuodesta 2018 lähtien. Patoamista on tehty Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys ry:n ja Villi Vyöhyke ry:n muodostaman Kintulammin ennallistamisryhmän organisoimilla talkoilla. Padottujen soiden kasvillisuuden seurantaa varten on perustettu pysyviä puusto-, taimi- ja kasvillisuuskoealoja.

Vuosina 2022–2024 toteutettavan Kunta-Helmi-hankkeen aikana jatketaan soiden ennallistamista kolmella aiempaa isommalla suoalueella. Luonnonsuojelualueen koillisosassa sijaitseva Kylmäsuo ja Kaulamoisen kaakkoispuolella sijaitseva suo ennallistettiin vuonna 2022. Kylmäsuo on kokonaan luonnonsuojelualueella. Toisesta ennallistettavasta suoalueesta valtaosa on luonnonsuojelualueella, mutta osa on kaupungin omistamalla Metsä-Ylisen tilalla. Kylmäsuon pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria ja Kaulamoisen kaakkoispuoleisen suon pinta-ala noin kahdeksan hehtaaria. Vuonna 2024 ennallistetaan luonnonsuojelualueen keskiosassa sijaitseva 36 hehtaarin suuruinen Ruutanansuo.

Ennallistamisen tavoitteena on lisätä alueiden monimuotoisuutta. Ennallistaminen parantaa alueen soisten elinympäristöjen tilaa, luo uusia pienipiirteisiä suo- ja pienvesielinympäristöjä sekä lisää lahopuun muodostumista. Koska alueet ovat olleet luonnostaan laajalti puustoisia, alueiden monimuotoisuusarvoja kehitetään puustoisuus huomioiden. Ojitetuilta soilta aiheutuu kiintoaine- ja ravinnepäästöjä vesistöihin. Soiden ennallistaminen lisää ensimmäisinä vuosina ravinne- ja kiintoainekuormitusta alapuolisissa vesistöissä, mutta pidemmällä aikajänteellä ennallistaminen vähentää vesistökuormitusta pysyvästi. Ojitetuilla soilla turpeen hajoaminen aiheuttaa myös kasvihuonekaasupäästöjä. Suoalueita ennallistettaessa turpeen hajoaminen pysähtyy pohjaveden pinnan nousun myötä, ja suolla alkaa muodostua uutta turvetta.

Ennallistettavien soiden kasvillisuus ja suotyypit on kartoitettu ennen ennallistamista vuosina 2022 ja 2024. Kasvillisuuden seurantaa varten soille perustetaan ennallistamistöiden jälkeen myös pysyviä kasvillisuuskoealoja. Myös ennallistamisen vesistövaikutuksia tarkkaillaan.

Ennallistamistöinä suoalueiden ojiin tehdään patoja sekä käsityönä että kaivinkoneella. Ojia myös osin täytetään aikoinaan ojankaivussa syntyneillä maamassoilla. Lisäksi soiden purkuojia kivetään. Alueille tehdään vähäisissä määrin puun poistoa. Kaulamoisen kaakkoispuoleiselta suolta poistetaan puustoa aiemmin avoimena olleelta nevalta. Kylmäsuolle tehdään viisi pienaukkoa. Puuta kaadetaan myös täytettäviltä ojalinjoilta ja kaivinkoneen kulku-urilta. Kaadetut puut jätetään maastoon, jolloin ne tuottavat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta. Ennallistamissuunnitelmat on tilattu Aallokas Oy:ltä.