Halimasjärven luonnonsuojelualue

Atalassa, Halimasjärven ympäristössä sijaitsee kaksi toisiinsa liittyvää luonnonsuojelualuetta, jotka muodostavat yhtenäisen alueen. Vanhempi osa, Halimasjärven pohjois-, itä- ja etelärannoille sijoittuva noin 14 hehtaarin laajuinen alue perustettiin vuonna 1988 Hämeen lääninhallituksen päätöksellä. Aluetta laajennettiin luoteis-, etelä- ja itärajoiltaan Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksellä vuonna 2013. Tämän laajennuksen pinta-ala on reilut 20 hehtaaria, joten kokonaisuudessaan Halimasjärven suojelualueiden pinta-ala on hieman vajaa 35 hehtaaria. Halimasjärven vesialue ei kuulu suojelualueeseen. Alue on erityisen luonnonkaunis ja edustava ja siihen sisältyy monimuotoisuuden kannalta merkittäviä puustoisia elinympäristöjä.

Alueella liikkuessa tulee noudattaa rauhoitusmääräyksiä.

Rauhoitusmääräykset

Alueen sijainti ja kulkuyhteydet

Luonnonsuojelualue sijaitsee Atalassa. Suojelualueelle johtavat eri suunnista valaistut ulkoilureitit, jotka talvella ovat osin latuverkostona. Linja-autolla pääsee Halimasjärven lähelle Atalaan. Lähin pysäkki on Nikinväylän ja Sompakadun risteyksessä. Sompakadun päästä on yhteys Halimasjärven ympäri kulkevaan polkuun. Myös Risson suunnasta bussilinjan päätepysäkiltä on lyhyt kävelymatka suojelualueen eteläosiin. Bussiliikenteen aikataulut voit tarkistaa Tampereen joukkoliikenteen verkkosivuilta.

Henkilöautolla saapuville ei ole osoitettu erillistä pysäköintialuetta, vaan pysäköintiin on käytettävä läheisiä katualueita liikennesääntöjen sallimissa rajoissa.

Reitit ja palvelut

Ulkoilu ja virkistäytyminen sekä alueen luontoon tutustuminen onnistuu parhaiten Halimasjärven ympäri kulkevalla polulla, joka kulkee osin pitkospuilla. Tällä reitillä pärjää kevyemmilläkin jalkineilla, sillä kahden laudan levyiset pitkospuut ovat varsin tasaiset ja ne ylittävät kosteat kohdat. Liikuntaesteisille henkilöille reitti ei kuitenkaan sovellu. Kostealla säällä pitkospuut voivat olla liukkaat. Suojelualueen rajoille on pystytetty kolmeen kohtaan alueen luonnosta kertovat taulut ja rajoille rajapaalut.

Suojelualueella tulee käyttäytyä hillitysti ja meluamatta. Etenkin järvellä säännöllisesti pesivä kaakkuripari voi hylätä pesänsä häirinnän vuoksi. Lemmikkieläimet on aina pidettävä kytkettyinä vuodenajasta riippumatta, jotta alueen kaikille luonnoneläimille taataan häiriötön elinympäristö.

Halimasjärven etelärannalla, suojelualueen ulkopuolella, on kaupungin ylläpitämä uimaranta.

Alueen kuvaus ja luonnon piirteet

Halimasjärven luonnonsuojelualueet ovat pääosin metsämaita. Puusto on enimmäkseen vanhaa tai varttunutta, 100–120-vuotiasta kuusikkoa. Etenkin vanhimman suojelualueen osan metsät ovat osin iäkkäitä ja tästä johtuen myös lahopuustoa on paikoin runsaasti, mikä luo edellytykset monipuoliselle lahottajaeliöstölle, kuten kääville ja kääväkkäille.

Halimasjärven alueella kasvilajeista harvinaisimmat ovat ruohokanukka, jalkasara, mäkivirvilä, suovalkku ja kaiheorvokki.

Suojelualueilla luonnon monimuotoisuutta lisäävät alueella virtaavat purot ja uomat, kosteikot ja suot sekä alueeseen kuulumaton Halimasjärvi. Lisäksi suojelualueilla on useita lähteitä, niistä suurin on Halimasjärven koilliskulman lähistöllä kivikossa sijaitseva lähteensilmä.

Suojelualueella ja muissa lähiseudun virkistysmetsissä on tehty useita havaintoja liito-oravista. Järven rantamilla ja purojen varsilla lentävät hämärissä ja öiseen aikaan myös lepakot saalistamassa hyönteisiä ravinnokseen.

Nykyään suojelualueilla kuolevat ja kaatuneet puut jätetään maastoon lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Lahoava puuaines on elintärkeää monille harvinaisille lahopuusta riippuvaisille hyönteislajeille ja kääville. Vain virkistyskäytölle vaaralliseksi arvioidut, pystyyn kuolevat puut, kaadetaan maahan, muutoin metsät uudistuvat täysin luonnon oman kiertokulun mukaisesti. Kaatuneiden puiden muodostamiin valoisiin pienaukkoihin ilmestyy puiden taimia varsin nopeasti ja näin metsä uudistuu luontaisesti pala kerrallaan.

Päivitetty 1.10.2024