Kuikka on todellinen vesilintu ja se on sopeutunut vesielämään hyvin. Kuikka voi sukeltaa useita minuutteja ja jopa 30 metrin syvyyteen. Kuikka saalistaa ravintonsa sukeltamalla ja tarvitsee siksi kirkkaita vesiä. Vesien samentuminen rehevöitymisen seurauksena vaikeuttaa kuikan saalistusta.
03 Suolijärven luontopolun taulu
Onko Suolijärvi rehevöitynyt?
Suolijärvi on kirkas ja keskiravinteinen järvi. Se edustaakin siten varsin yleistä järvityyppiä Suomessa. Järven syvin kohta on yhdeksän metriä.
Järven suojelemiseksi veden laatua tutkitaan ravinteista erityisesti typen ja fosforin osalta. Niiden pitoisuuden nousu voi johtaa järven rehevöitymiseen eli kasvillisuuden merkittävään runsastumiseen, joista seuraa monenlaisia nykyisen eliöstön hyvinvointia heikentäviä muutoksia.
Alueella viihtyvä kuikka on hyvä symboli veden laadulle, sillä se ei viihdy liian rehevöityneissä järvissä. Keksitkö miksi? Kyltin lähialue, Sonninottanlahti, on lievästi rehevöitynyt, minkä huomaa rantojen vesirajassa ajan saatossa levittäytyneestä kasvillisuudesta, kuten järviruo’osta.
Suolijärven eliöstöön kuuluu mm. planktonia, vesikasveja, hyönteisiä, kaloja ja monia vesilintuja, joiden muodostamaa ravintoverkkoa voit arvuutella kuvista.
Kuin kala vedessä
Kaloilla, kuten kaikilla selkärankaisilla, on kaikki ihmiselle tutut viisi aistia: näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaisti. Kala tuntee lämpöä, painetta, sekä kipua. Lisäksi kaloilla on kuulo- ja tuntoaistin yhdistelmän kaltainen kylkiviiva-aisti, jolla kala tuntee veden värähtelyitä ja josta monien maaeläinten sisäkorvan epäillään kehittyneen. Muita sopeumia vedenalaiseen elämään ovat kidukset, joiden avulla kala suodattaa nielemästään vedestä hapen.