Muutos mökkijärvestä urbaaniksi järveksi on heijastunut järveen monin tavoin. Järven käyttö on lisääntynyt paljon Hervannan rakentamisen myötä niin maalla kuin vedessäkin. Ihmisten muuttaessa alueelle, alueen käyttäjien määrä on kasvanut paljon. Käyttäjien määrä aiheuttaa painetta luontoon, ja näkyy esimerkiksi muutoksina maan peitteisyydessä, kun alueelle syntyy polkuja ja maaperä tiivistyy niiden vuoksi. Tämän seurauksena kasvillisuus muuttuu ja paikoin jopa katoaa, kun tallausta on paljon.
Maaperän paljastuminen aiheuttaa maaperän eroosiota. Kasvillisuuden kato ja maaperän eroosio lisäävät hulevesien valuntaa järveen, kun ei ole kasveja ja maaperää pidättämässä valumaa. Järveen tulee kaupunkirakenteen mukana paljon enemmän likaisia hulevesiä, verrattuna alueeseen metsäisenä ja luonnontilaisena. Likaiset hulevedet tuovat järveen ravinteita ja haitta-aiheitta vaarantaen eliöiden hyvinvoinnin.
Alueen kolme mökkiä tuskin ovat saastuttaneet järveä pahasti, vaikka ne eivät olisikaan olleet viemäriverkostoon kytkettyinä. Jos rantaviivan tuntumassa olisi ollut paljon mökkejä ilman kytköstä viemäriverkostoon, olisi se saattanut aiheuttaa runsasta ravinnekuormaa, jonka seurauksena järvi olisi voinut rehevöityä pahemminkin.
