Soilla on useita kukkivia kasveja, joihin eräät suoperhoslajit ovat erikoistuneet. Varsinaisia suolajeja on Suomessa kahdeksan. Nämä erikoistuneet päiväperhoset ruokailevat ja kotiloituvat vain soilla tavattaviin kasvilajeihin. Kymmenesosaa Suomen muista päiväperhosista tavataan aktiivisesti soilla, jonne ne hakeutuvat ruokailemaan ja lämmittelemään. Suot ovat avoimia ympäristöjä minkä seurauksena siellä kukkivissa kasveissa on paljon mettä, jota monet päiväperhoset käyttävät ravintonaan. Päiväperhoset suosivat aurinkoisia ympäristöjä myös siksi, että ne tarvitsevat lämpöä lentääkseen.
06 Suolijärven luontopolun taulu
Suolijärven luontopolku kulkee noin viiden kilometrin matkan Suolijärven ympäri. Reitin varrella on 14 opastaulua, joiden avulla voit tutustua alueen monipuoliseen luontoon ja lajeihin, sekä ympäristönmuutoksen ja luonnonsuojelun teemoihin. Tältä sivulta löydät opastaulun 6 kysymykset ja vastaukset. Vastaus avautuu haitarivalikosta kysymyksen alta.
Miten suo eroaa ympäröivästä metsästä?
Suo syntyy, kun kasvien hajoaminen on hidasta ja hajoamaton kasviaines kerääntyy turpeeksi. Turve on muun muassa happamuuden sekä vähähappisuuden takia karu kasvualusta muille kasveille. Tästä syystä soilla on vähemmän lajeja ympäröivään metsään verrattaessa. Soilla viihtyy kuitenkin oma, niille sopeutunut lajistonsa. Lajistokoostumuksensa perusteella tämä suo luokitellaan rämeeksi.
Suolla voi tavata perhosen
Perhoset ja niiden toukat ovat usein erikoistuneet tiettyyn ravintokasviin, joiden läheisyyteen ne munivat ja koteloituvat. Aikuisena monet perhoset ruokailevat kukilla mettä juoden, kun eräät lajit eivät taas nauti ravintoa laisinkaan.
Miksi monet päiväperhoset viihtyvät soilla?
Jotkin perhoset, kuten kangasperhonen, ovat paikkauskollisia. Paikkauskolliset suolajit ovat vähentyneet soiden muokkauksen seurauksena. Ilmaston lämmetessä monet eteläisemmät lajit levittäytyvät Suomeen ja Pirkanmaaltakin on 2000-luvun aikana löydetty lähes 150 uutta lajia. Perhosia on Suomessa nykyisin noin 2600 lajia.
Miten suot vaikuttavat ilmastoon?
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää kasvihuonekaasuina toimivien aineiden sitomista ja pitämistä poissa ilmakehästä. Suot ovat tässä luontaisesti erittäin hyviä, sillä turpeen hajoamattomassa kasvimassassa on varastoituneena suuri määrä hiiltä. Erinäisten arvioiden mukaan jo 10 cm paksuisessa turpeessa on hiiltä jopa täysikasvuisen metsämaan verran.
Maatalouden, turpeennoston, sekä rakentamisen tarpeisiin ojittamalla kuivattujen soiden hiili vuotaa ilmakehään kiihdyttäen ilmastonmuutosta. Puolet Suomen soista on ojitettu. Soiden ennallistaminen luonnontilaisiksi onkin tärkeä ilmastoteko Suomessa, missä suomaata on arvioitu olleen alun perin jopa kolmannes maan pinta-alasta.
