Härmä on sienitauti, mikä näivettää lehdet heikentäen kasvua.
09 Suolijärven luontopolun taulu
Sienet metsän kasvun edellytyksenä
Puhekielessä sienellä tarkoitetaan usein sienen näkyvintä osaa, eli itiöemää. Sieni kasvattaa sen kosteissa ja lämpimissä oloissa lisääntyäkseen. Itse sieni on kuitenkin hienoa seittimäistä rihmastoa, jota voi löytää esimerkiksi lahoavasta puusta tai kasvin juurten ympäriltä. Kasvien tavoin eri sienilajit viihtyvät erilaisissa ympäristöissä.
Sienet liittyvät rihmastollaan kasvien juuristoon ja lisäävät niiden pinta-alaa tehostaen näin juuriston toimintakykyä, eli veden ja ravinteiden ottoa. Suurimmalla osalla metsän puista onkin kaverinaan tällainen sienijuuri eli mykorritsa. Osa sienistä on lahottajia, jotka hajottavat entsyymeillään kuollutta eliöainesta, jolloin eliöihin sitoutuneet ravinteet palaavat takaisin kasvien ulottuville.
Ruokasienet Suomessa
Sienten itiöemiä hyödynnetään ravintona, ja Suomessa onkin satoja ruokasieniä. Ihmisten lisäksi ainakin porojen ja karhujen tiedetään nauttivan sieniherkuista, ja myös orava kerää sienisatoa talven varalle varastoon. Sienet sisältävät monenlaisia tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja, mutta monet myös vaarallisia myrkkyjä. Monilla ruokasienillä onkin myrkyllinen näköislaji. Sienet keräävät itseensä myös ympäristömyrkkyjä, joten niitä tulee kerätä vain puhtailta paikoilta.
Sienten tunnistus on taitolaji, jota tulee harjoitella rauhassa ja mieluiten kokeneen sienestäjän tuella. Nyrkkisääntönä on varmistaa sienten turvallisuus useammasta lähteestä. Kuvan avulla voit harjoitella Suolijärvellä yleisten sienilajien tunnistamista.
Löydätkö kuvan lajeja luontopolun reitin varrelta?
Kysymykset ja vastaukset
Outoja ilmiöitä, sieniäkö?