Sorsapuiston linnut

Tältä sivulta löydät lisätietoa Sorsapuiston lintutarhan linnuista ja tietoa kanalintujen elämästä. Sorsapuistossa linnut majailevat yleensä toukokuulta syyskuulle. Linnut tulevat Sorsapuistoon kesäksi hämeenkyröläisestä kanalasta.

Kanalauma syömässä.
Hy-line -kanoja.
Musta ayam cemani -kukko lintutarhassa.
Musta ayam cemani -kukko

Tarha A: Hy-line tehomunijat ja ayam cemani -mustat kukot

Hy-line kuuluu tehomunijoihin. Se on jalostettu monesta rodusta. Rodun jalostuksessa on haettu ahkeraa munintaa, lyhytkestoista sulkasatoa ja tehokasta rehun käyttöä.

Hy-line on lyhytikäinen laji, koska tämän rodun kanat munivat lähes koko vuoden. Ikääntyneen hy-linen munan kuori on hauras ja munan koko on suurentunut, mikä aiheuttaa kanalle ongelmia. Nykyään yhä suositummaksi tullut "kesäkanailu" on helppoa aloittaa näillä hy-line brown tai hy-line white -kanoilla. Ne ovat uteliaita sekä syövät ja munivat hyvin. Usein kesäkanoille ei hankita kukkoa. Brown on kesympi kuin white.

Ayam cemani on harvinainen kanarotu, joka on peräisin Indonesiasta. Se kantaa hyperpigmentaatiota, joka tekee siitä täysin mustan. Sen sulat,  nokka, harja, jalat ja sisäelimet ovat mustat. Kana munii kuitenkin valkeita munia. Ayam cemani on kooltaan keskikokoinen ja luonteeltaan utelias ja virkeä. Se on myös hyvä lentämään. 

Brahmakukko ja kaksi brahmakanaa.
Brahmakukko kanoineen

Tarha B: brahmakana

Brahmakana kuuluu suuriin harrasterotuihin ja on luonteeltaan lempeä ja rauhallinen. Brahmakukko kiekuu matalalla äänellä ja harvakseltaan pitäen kanarouvansa kauniisti parvessa. Luonteeltaan brahmat ovat rauhallisia, ylväitä, kesyyntyviä ja sopuisia. Kanat hautovat ja hoitavat hyvin tipunsa, myös kukko osallistuu tipujen hoitamiseen.

Valkoinen orpingtonkukko sekä mustia ja ruskeita kanoja.
Orpingtonkukko kanoineen

Tarha C: orpington

Alkuperäinen musta orpington on kehitetty Englannissa lihan ja munien tuotantoon. Ne munivat noin 150 munaa vuodessa. Ne ovat raskasrakenteisia. Kanan siivet ovat pienet, ja ne pysyvät siksi matalissa aitauksissa. Höyhenpeite on tiivis ja runsas. Orpingtonit kestävät kylmää hyvin.

Orpingtonit ovat luonteeltaan rauhallisia. Ne vaativat paljon tilaa ison kokonsa takia.

Valkoisien sussex-kanojen niskahöyhenissä ja pyrstösulissä on hieman mustaa väriä.

Tarha D: Sussex

Light-Sussex -maatiaiskanat ovat kotoisin Englannista. Ne ovat luonteelta rauhallisia ja huolehtivaisia sekä ahkeria munimaan. Tiheän sulkapeitteen ansiosta ne kestävät hyvin kylmää.

Helmikanat kiipeilevät tarhassaan.
Helmikanoja

Tarha E: helmikana

Helmikana kuuluu kanalintujen lohkoon. Se on melko kookas lintu, 53-58 cm. Helmikana on muodoltaan pyöreähkö, ja mustassa sulkapeitteessä on valkoisia helmimäisiä pilkkuja. Pää on pieni ja sulaton, ja päälaella on töyhtö tai sarvi. Nokan ympärillä on punaiset heltat ja kukolla siniset. Helmikanan siivet ja pyrstö ovat lyhyet, mutta se on silti hyvä lentämään.

Luonnonvarainen kanta elää Afrikassa isoissa jopa 40 linnun parvissa. Kauniin sulkapeitteensä ja kesyyntyvän luonteensa ansiosta helmikanoja on helppo kasvattaa tarhoissa.

Pörröinen valkoinen kana.
Silkkikana
Pallomaisen muotoisia kanoja.
Kääpiökochkanat voivat olla eri värisiä.

Tarha F: silkkikana ja kääpiökoch

Silkkikana on Tiibetistä kotoisin oleva rotu, jonka on pöyheä ulkomuoto johtuu luontaisen sulkapeitteen puutteesta. Huomioitavaa on sinertävä iho.

Kääpiökoch on pallomainen ja sulkajalkainen kana, jonka kotimaa on Kiina.

 

Kanan elämää

Kaikki kanat, myös ne koristeellisimmat, munivat. Ja kaikkien munat ovat koosta ja väristä huolimatta syötäviä. Toiset rodut saattavat munia tummansuklaanruskeita munia ja toiset vihreäkuorisia.

Kana hakeutuu mielellään aamupäivän ja iltapäivän välillä munimaan tuttuun, suojaisaan ja hämyiseen paikkaan. Jos munia jättää keräämättä, voi kanalle iskeä hautomakuume. Jotta munista tulisi tipuja, tarvitaan parveen kukko kanoja polkemaan. Kana munii myös ilman kukkoa, mutta munat eivät ole tällöin hedelmöittyneitä. Kana hautoo 21 vuorokautta, ja lopulta munista kuoriutuu pesällinen tipuja. Munankeltuainen ei ole tipu kuten usein luullaan, vaan se on tulevan tipun ravintoa. Itse tipu kehittyy valkuaiseen kasvavaan alkioon.

Kana on kaikkiruokainen, joten parasta ravintoa sille on monipuolinen vilja, teollinen rehu, keittiöjäte sekä kesällä vapaa laidunnus. Lisänä tarvitaan kalkkia, raikasta vettä ja pientä soraa. Kiviä kana tarvitsee kupuunsa, jossa ne auttavat syödyn ruoan hienontamisessa.

Kukko aloittaa kiekumisensa varhain aamulla päivän sarastaessa ja kiekuu pitkin päivää. Kana on kova kylpemään ja kuopsuttelemaan. Välillä se saattaa makoilla kylpykuopassaan aivan kuin se olisi eloton. Kylpypuuhissa multa pöllyää, ja maa täyttyy kylpykuopista. Myös ruokaa etsiessä maata kuopsutellaan tehokkaasti. Iltaisin kanat vetäytyvät orsille nukkumaan - suojaan vaaroilta.

Kanan elämää -teksti : Peikkorinteen lintutila, Askola
Linturotujen tekstit: Tia Hämäläinen Hämeenkyrö

Kuvat: Laura Happo ja Hanna Leppänen

Päivitetty 24.6.2024