Vieraslajien torjunta
Ajankohtaista
Kansallinen haitallisten vieraslajien luettelo täydentyi
Suomen kansallinen haitallisten vieraslajien luettelo on päivittynyt seitsemällä uudella vieraslajilla, joita ovat kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo sekä mustapääetana. Näitä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset astuivat voimaan 15.8.2023 lukuun ottamatta viitapihlaja-angervoa ja valkopajuangervoa, joille on myönnetty kahden vuoden siirtymäaika. Jatkossa näitä lajeja koskee kasvatuskielto ja ne tulee poistaa kohtuullisin toimin.
Kasvien musta lista
Vieraslajit.fi -sivustolta löytyy lista haitallisista sekä muista herkästi leviävistä vieraslajeista.
Säästä luontoa ja rahaa, älä istuta listalla olevia kasveja puutarhaasi.
Älä vie puutarhajätettä viheralueille ja levitä vieraslajeja
Muistathan, että puutarhajätettä ei saa viedä oman pihan ulkopuolelle. Harmittomalta vaikuttavan haravointijätteen mukana saattaa levitä vierasperäisen kasvin siemeniä tai esimerkiksi espanjansiruetanan munia ympäristöön. Ympäristöön levinneen vieraslajin torjunta vaatii kaupungilta ja asukkailta vaivannäköä ja resursseja. Jos roskaaja tulee viranomaisten tietoon, hänet velvoitetaan siivoamaan jätteet tai maksamaan siivouskulut.
https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/jatteet#puutarhajatteet
Mikä on vieraslaji?
Vieraslajeiksi kutsutaan sellaisia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat levinneet luontaisilta levinneisyysalueiltaan ihmisen mukana uusille alueille joko tahallisesti tai tahattomasti. Jotkut vieraslajit kykenevät sopeutumaan uuteen elinympäristöön ja lisääntymään tehokkaasti, mistä saattaa aiheutua erityisen suurta vahinkoa alkuperäislajistolle ja ekosysteemeille. Ekologisten haittojen ohella vieraslajit voivat aiheuttaa terveydellisiä, taloudellisia ja esteettisiä ongelmia sekä hankaloittaa luonnon virkistyskäyttöä.
Esimerkiksi jotkin vieraslajikasvit leviävät nopeasti ja voivat tukahduttaa alleen muun kasvillisuuden. Tämän seurauksena kotoperäisestä kasvilajistosta riippuvaiset hyönteiset katoavat, mikä taas vaikuttaa niistä riippuvaisiin eläimiin. Esimerkkinä tällaisesta kasvista on komealupiini, joka ei kelpaa perhosille ravintokasviksi. Lisäksi sen siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä.
Lainsäädäntö ja torjuntavastuu
Vieraslajilain (1709/2015) mukaan vierasperäistä lajia ei saa päästää leviämään ympäristöön. EU:n vieraslajiluettelossa ja kansallisessa vieraslajiluettelossa on säädetty haitalliset vieraslajit, joita koskee lisäksi kasvatuskielto. Kasvattamiseksi tulkitaan se, että vieraslaji kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa. Haitallisia vieraslajeja ei myöskään saa tuoda maahan, myydä tai muuten luovuttaa. Haitalliset vieraslajit on myös kohtuullisin toimenpitein pyrittävä hävittämään tai niiden leviämistä on rajoitettava. On syytä huomioida, että kasvien siemenet leviävät herkästi pitkiäkin matkoja lintujen mukana.
Haitallisten vieraslajien torjuntavastuu on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Eli kaupunki voi torjua vieraslajeja hallinnoimiltaan maa-alueilta, mutta kaupungilta vuokratut tontit ja maa-alueet kuuluvat vuokralaisen huolenpidon piiriin. ELY-keskus toimii vieraslajilakia valvovana viranomaisena, joka voi sakon uhalla määrätä kiinteistön omistajan hävittämään vieraslajin esiintymän.
Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja jättitattaret. Muita vieraslajeja ovat esimerkiksi terttuselja ja etelänruttojuuri. Ajantasaiset lajilistat löytyvät vieraslajit.fi -verkkosivustolta.
Vieraslajien torjunta Tampereella
Kaupunki torjuu
Tampereen kaupunki torjuu alueiltaan pääasiallisesti haitallisia vieraslajeja. Jättiputkia torjutaan yleisiltä katu- ja puistoalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Jättipalsamia, jättitattaria ja komealupiinia torjutaan ensisijaisesti luonnonsuojelualueilta ja muilta arvokkailta luontokohteilta. Kurtturuusujen torjunnat on aloitettu rannoilta, mutta torjuntakohteina on myös muita yleisiä alueita. Haitallisia vieraspetoja, minkkiä ja supikoiraa, torjutaan etenkin linnustoltaan arvokkailta kohteilta. Espanjansiruetanaa ja mustapääetanaa torjutaan muun muassa etanakävelyillä.
Tampereen kaupunki pyrkii ennaltaehkäisemään vieraslajien leviämistä esimerkiksi kasvivalintojen avulla. Kaupungin uusissa istutuksissa ei pääasiallisesti käytetä vieraslajit.fi-sivustolla listattuja lajeja. Vieraslajit.fi sivustolla listattujen vieraslajien lisäksi myös tarhakurtturuusun lajikkeista vältetään runsaasti kiulukoita tekeviä lajikkeita. Välttämällä näitä kasveja voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti säästää vieraslajikasvien torjuntakustannuksissa.
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan myös asukkaiden ja erilaisten yhdistysten ja seurojen apua. Tampereen kaupunki kannustaakin asukkaita ja yhdistyksiä osallistumaan vieraslajitalkoisiin sekä järjestämään niitä. Laaja-alaisella yhteistyöllä vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan ja vieraslajien leviäminen on mahdollista pysäyttää.
Kun haluat torjua vieraslajeja kaupungin maa-alueilta
Vieraslajien kitkentään tai kaivamiseen tarvitaan aina alueen maanomistajan tai haltijan lupa. Vieraslajikasveja, esimerkiksi komealupiinin kukintoja, voi sen sijaan jokaisenoikeuden perustella kerätä. Mikäli vieraslajiesiintymä on kaupungin hallitsemalla maa-alueella ja haluat esimerkiksi kitkeä tai kaivaa esiintymän pois, ota yhteyttä ympäristönsuojeluyksikköön: ymparistonsuojelu((at)) tampere.fi. Yhteydenotto on tärkeää siitäkin syystä, että kaupunki voi varmistaa kiinteistön omistajan tai haltijan ja tarkistaa, onko kyseisellä alueella esimerkiksi erityisiä luontoarvoja, joita tulisi ottaa huomioon torjuntaa tehtäessä. Kaupungin kanssa sovitaan torjuntamenetelmät ja jätteenkäsittely. Tarvittaessa kaupunki hoitaa jätteenkuljetuksen, tarjoaa jätesäkkejä ja talkoovälineitä.
Huomioithan, että rautatiealueella liikkuminen on turvallisuussyistä kokonaan kielletty eli tällaisilla alueilla ei voi kerätä eikä torjua vieraslajeja. Myös moottori- ja moottoriliikenneteille tai muille kaksiajorataisille teille meno on kokonaan kielletty.
Tampereen kaupungin alueella muun muassa järjestöt ja yhdistykset järjestävät vieraslajitalkoita. Tampereen tapahtumakalenterista voit etsiä sinulle sopivia vieraslajitalkoita tai ehdottaa omaa tapahtumaa tapahtumakalenteriin.
Vinkkejä vieraslajien torjuntaan omalla pihalla
Omalla pihalla vieraslajikasveja torjuessa kannattaa selvittää, miten kasvi leviää. Siemenlevitteisistä kasveista kannattaa poistaa kukinnot ennen siementen kehittymistä. Suosi kasvien kanssa mekaanista torjuntaa, kuten kitkentää, niittämistä, peittämistä tai kaivamista. Tarkat ajantasaiset vieraslajien lajikohtaiset torjuntaohjeet löytyvä vieraslajit.fi sivustolta.
Vieraslajitorjunnassa tulee ennaltaehkäistä jätteen syntyä. Jätemäärään voidaan vaikuttaa esimerkiksi torjumalla kasvi jo pienenä siementaimena. Jätteenkäsittelyssä on tärkeää huomioida kasvin leviämiskykyisten osien esimerkiksi siementen, juurien huolellinen hävittäminen. Muut kasvinosat kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan maatumaan, joka vähentää jätekuljetuksen tarvetta. Vieraslajit.fi sivustolta saa ajantasaista tietoa myös vieraslajien jätteenkäsittelystä.
Voit ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä myös kasvivalinnoilla, välttämällä vieraslajit.fi sivustolla lueteltuja kasveja. Muista myös: älä tuo ulkomaanmatkoilta tuliaisena kasvi- tai eläinlajeja. Toinen tärkeä keino ennaltaehkäistä vieraslajien leviämistä on puutarhajätteen oikeaoppinen käsittely. Kunnalliset jätehuoltomääräykset ja jätelaki (646/2011) kieltävät puutarhajätteen ympäristöön viemisen eli puutarhajätettä ei saa viedä esimerkiksi joutomaille, yleisille alueille tai metsänreunaan. Monet vieraslajit ovat todella tehokkaita valtaamaan alueita, joten näistä puutarhajätekasoista ne voivat lähteä hallitsemattomasti leviämään ympäristöön.
Vieraslajijätettä voi viedä jätesäkkeihin pakattuna Pirkanmaan jätehuollon jäteasemille (hinnoittelu sekajätteen mukaan). Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskukset ottavat vastaan maksutta alle neljä kuutiota vieraslajijätettä.
Linkkejä vieraslajien tunnistusohjeisiin ja torjuntamenetelmiin
Ilmoita vieraslajihavainnostasi
Voit ilmoittaa vieraslajihavaintosi myös sähköpostilla:
Tampereen palvelupisteeseen
sähköposti tampereenpalvelupiste(at)tampere.fi
Ilmoitusta tehdessä hyödyllisiä tietoja ovat mm. laji, yksilömäärä, pinta-ala, sijainti ja tieto siitä, milloin havainto on tehty ja valokuva. Tampereen karttapalvelusta vieraslajihavainnot, kasvit (julkinen)-karttatasolta voi varmistaa ennen ilmoitusta, onko kyseinen vieraslajiesiintymä jo kaupungin tiedossa.
Yhteystiedot
Tampereen palvelupiste
Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/vieraslajit