Vesiensuojelu
Voit ilmoittaa vesistöihin ja pienvesiin liittyvästä ympäristöhaitasta ympäristönsuojeluyksikölle:
Vesistöjen ja pienvesien tila Tampereella
Tampereella on 160 järveä. Niistä pääosa on pienikokoisia eli pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin suuruisia. Yli 50 hehtaarin järviä on vain kymmenen prosenttia järvien määrästä. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi.
Vesiensuojelun tavoitteena on vesistöjen kuten järvien ja jokien sekä pienvesien kuten purojen, norojen, lähteiden, ja lampien haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen.
Pienvesiä (purot, norot, lähteet, lammet) on kartoitettu koko Tampereen alueelta v. 2010 alkaen. Tiedon saaminen pienvesistä ja niiden tilasta on tärkeää, sillä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset pienvedet ovat suojeltuja ja niitä ei saa tuhota.
Tampereen suurimmat järvet, Näsi- ja Pyhäjärvi, ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Pienempien järvien tila vaihtelee erinomaisesta huonoon. Järvien ekologista tilaa huonontaa erityisesti asutuksen jätevesistä, maa- Ja metsätaloudesta sekä keskusta-alueella hulevesistä vesiin johtuva ravinnekuormitus.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön säännöllisessä seurannassa on yhteensä 64 järveä ja lampea. Seurannassa olevat järvet ja lammet sekä näytteenottoaikataulu on esitetty alla olevassa seurantaohjelmassa. Vesinäytteitä otetaan joko vuosittain, kolmen, kuuden tai kahdentoista vuoden välein.
Virtavedet
Virtaavien vesien laatua seurataan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Seurantaa on toteutettu osassa virtavesiä 80-luvulta asti, osa havaintopaikoista on ollut tarkkailussa vain muutaman vuoden. Seurannan kohteina ovat Myllypuro ja sen sivu-uomat, Houkanoja, Vihioja, Vuohenoja, Pyhäoja, Viinikanoja, Härmälänoja, Ryydynoja ja Sorilanjoki. Vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen tila on Myllypurossa hyvä, Viinikanojassa ml. Vuohenoja ja Pyhäoja välttävä ja Härmälänojassa tyydyttävä. Muiden tarkkailtavien virtavesien ekologista tilaa ei ole määritetty. Seurantatulosten perusteella veden laatu Myllypuron ja sen sivu-uomien havaintopaikoilla on ollut keskimäärin erittäin rehevää tai rehevää. Myllypuron pääuomassa on tarkkailujaksolla havaittavissa typpiravinteen osalta lievästi nouseva suuntaus. Vuohenojan, Pyhäojan ja Viinikanojan tarkkailupisteiden ravinnepitoisuudet ovat ilmentäneet rehevää tai jopa erittäin rehevää vedentilaa ja ravinnepitoisuudet ovat nousseet Vuohenojassa ylävirrasta alavirtaan siirryttäessä. Houkanojan ja Vihiojan veden laatu on tulosten perusteella rehevää tai erittäin rehevää. Härmälänojan mitatut ravinnepitoisuudet ilmentävät rehevää tilaa ja uomassa on havaittu pitoisuuspiikkejä sameuden, kiintoaineen ja sähköjohtavuuden osalta. Sorilanjoen vesi ilmentää rehevää veden tilaa ja ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus. Ryydynojan ravinnepitoisuudet ilmentävät erittäin rehevää veden tilaa mutta ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus. Hygieeninen laatu on ajoittain heikentynyt Viinikanojan, Vihiojan ja Härmälänojan vesistöalueen uomissa, muilla havaintopaikoilla hygieeninen laatu on ollut pääosin hyvä tai erinomainen. Valtaosa tuloksista on myös viety ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän vedenlaadun seurantajärjestelmään Veslaan, josta ne ovat avoimesti tarkasteltavissa ja haettavissa.
Alla oleva virtavesiseurannan koosteraportti on yhteenvetoraportti pitkän aikavälin seurannasta, joka osassa kohteita on alkanut jo 80-luvulla. Koosteraporttiin on otettu mukaan nykyisessä seurannassa olevat havaintopaikat (24) ja niiden tulokset koko seurantahistorialta. Yhteenvetoraportti on jatkossa tarkoitus tehdä 5 vuoden välein.
Vesistöjen ja pienvesien eliöstön seuranta
Vesistöt, pienvedet (pienet uomat, lähteet ja lammet) ja ranta-alueet toimivat elinympäristöinä monille eliölajeille. Pienvesissä esiintyy runsaasti uhanalaista lajistoa muun muassa kaloja, vesihyönteisiä, sammalia ja putkilokasveja. Vesistöjen ja pienvesien toimiminen laadukkaina ja monipuolisina elinympäristöinä vesi- ja rantaeliöstölle edellyttää niiden hyvää kemiallista ja ekologista tilaa. Jatkossa vesielinympäristöjen lajistoselvityksiä tehdään suunnitelmallisesti vuosittain päivittyvän seurantaohjelman mukaan.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut vesistöjen ja pienvesien ekologisen tilan seurantaohjelman vuosille 2025-2036. Seurantaohjelma koostuu asiaa taustoittavasta dokumentista, varsinaisesta seurantaohjelmasta vuosille 2025–2036 ja tehtyjen selvitysten koosteesta. Ohjelman liitettä 2 eli tehtyjen selvitysten koostetta ei ole tuotu verkkosivuille, mutta sen voi pyytää erikseen ympäristönsuojeluyksiköstä.
Vesistöjen ja pienvesien ekologisen tilan seurantaohjelman tarkoituksena on koota Tampereen alueen vesistöissä ja pienvesissä tehdyt biologiset eliöstöselvitykset yhteen ja suunnitella sekä ohjelmoida selvitystarpeita tuleville vuosille. Pääpaino on vesistöjen ekologisen tilan biologisten seurantamuuttujien (kalasto, pohjaeläimet, vesikasvillisuus, kasviplankton, piilevät) seurannassa. Tarkoitus on tehdä myös vesielinympäristöissä esiintyvän uhanalaisen tai muuten arvokkaan lajiston seurantaa.
Suunnitelma on ohjeellinen ja toteutus ratkaistaan erikseen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Ohjelman valmistelussa on tehty yhteistyötä kaupungin muiden yksiköiden, muiden viranomaisten sekä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Ohjelman toteuttamisessa yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa jatketaan.