Vesiensuojelu
Voit ilmoittaa vesistöihin ja pienvesiin liittyvästä ympäristöhaitasta ympäristönsuojeluyksikölle:
Vesistöjen ja pienvesien tila Tampereella
Tampereella on 160 järveä. Niistä pääosa on pienikokoisia eli pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin suuruisia. Yli 50 hehtaarin järviä on vain kymmenen prosenttia järvien määrästä. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi.
Vesiensuojelun tavoitteena on vesistöjen kuten järvien ja jokien sekä pienvesien kuten purojen, norojen, lähteiden, ja lampien haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen.
Pienvesiä (purot, norot, lähteet, lammet) on kartoitettu koko Tampereen alueelta v. 2010 alkaen. Tiedon saaminen pienvesistä ja niiden tilasta on tärkeää, sillä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset pienvedet ovat suojeltuja ja niitä ei saa tuhota.
Tampereen suurimmat järvet, Näsi- ja Pyhäjärvi, ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Pienempien järvien tila vaihtelee erinomaisesta huonoon. Järvien ekologista tilaa huonontaa erityisesti asutuksen jätevesistä, maa- Ja metsätaloudesta sekä keskusta-alueella hulevesistä vesiin johtuva ravinnekuormitus.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön säännöllisessä seurannassa on yhteensä 64 järveä ja lampea. Seurannassa olevat järvet ja lammet sekä näytteenottoaikataulu on esitetty alla olevassa seurantaohjelmassa. Vesinäytteitä otetaan joko vuosittain, kolmen, kuuden tai kahdentoista vuoden välein.
Virtavedet
Virtaavien vesien laatua seurataan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Seurantaa on toteutettu osassa virtavesiä 80-luvulta asti, osa havaintopaikoista on ollut tarkkailussa vain muutaman vuoden. Seurannan kohteina ovat Myllypuro ja sen sivu-uomat, Houkanoja, Vihioja, Vuohenoja, Pyhäoja, Viinikanoja, Härmälänoja, Ryydynoja ja Sorilanjoki. Vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen tila on Myllypurossa hyvä, Viinikanojassa ml. Vuohenoja ja Pyhäoja välttävä ja Härmälänojassa tyydyttävä. Muiden tarkkailtavien virtavesien ekologista tilaa ei ole määritetty. Seurantatulosten perusteella veden laatu Myllypuron ja sen sivu-uomien havaintopaikoilla on ollut keskimäärin erittäin rehevää tai rehevää. Myllypuron pääuomassa on tarkkailujaksolla havaittavissa typpiravinteen osalta lievästi nouseva suuntaus. Vuohenojan, Pyhäojan ja Viinikanojan tarkkailupisteiden ravinnepitoisuudet ovat ilmentäneet rehevää tai jopa erittäin rehevää vedentilaa ja ravinnepitoisuudet ovat nousseet Vuohenojassa ylävirrasta alavirtaan siirryttäessä. Houkanojan ja Vihiojan veden laatu on tulosten perusteella rehevää tai erittäin rehevää. Härmälänojan mitatut ravinnepitoisuudet ilmentävät rehevää tilaa ja uomassa on havaittu pitoisuuspiikkejä sameuden, kiintoaineen ja sähköjohtavuuden osalta. Sorilanjoen vesi ilmentää rehevää veden tilaa ja ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus. Ryydynojan ravinnepitoisuudet ilmentävät erittäin rehevää veden tilaa mutta ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa laskeva suuntaus. Hygieeninen laatu on ajoittain heikentynyt Viinikanojan, Vihiojan ja Härmälänojan vesistöalueen uomissa, muilla havaintopaikoilla hygieeninen laatu on ollut pääosin hyvä tai erinomainen. Valtaosa tuloksista on myös viety ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän vedenlaadun seurantajärjestelmään Veslaan, josta ne ovat avoimesti tarkasteltavissa ja haettavissa.
Alla oleva virtavesiseurannan koosteraportti on yhteenvetoraportti pitkän aikavälin seurannasta, joka osassa kohteita on alkanut jo 80-luvulla. Koosteraporttiin on otettu mukaan nykyisessä seurannassa olevat havaintopaikat (24) ja niiden tulokset koko seurantahistorialta. Yhteenvetoraportti on jatkossa tarkoitus tehdä 5 vuoden välein.