Saostus- ja umpisäiliölietteet
Lietesäiliöiden tyhjentäminen
Kunnan on järjestettävä saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto asukkaille. Kiinteistön haltija on vastuussa jätevesijärjestelmän toimivuudesta ja huoltotoimenpiteistä sekä siitä, että lietesäiliöt tyhjennetään jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen tyhjennyksistä. Vaatimukset koskevat myös vapaa-ajan asuntoja.
Jätehuoltomääräysten mukaan lietesäiliöt on tyhjennettävä seuraavasti:
- Mustia jätevesiä (eli wc-vesiä) sisältävät saostussäiliöt ja pienpuhdistamot: tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
- Vain harmaita jätevesiä (eli pesuvesiä) sisältävät saostussäiliöt ja vastaavat säiliöt: tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
- Umpisäiliöt: tarvittaessa, täyttymistä seurattava säännöllisesti.
Alueellisen jätehuoltoviranomaisen toimialueella (pois lukien Nokia) lietesäiliöiden tyhjennykset tilataan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelusta.
Nokian kaupungin alueella kiinteistön haltija tekee lietteenkuljetuksesta tyhjennyssopimuksen ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin hyväksytyn yrittäjän kanssa. Rekisteriin hyväksymisen voi varmistaa yrittäjältä tai tarkastaa Jätehuoltokompassi-verkkopalvelusta.
Saostus- ja umpisäiliölietteen omatoiminen käsittely
Kiinteistön haltija voi poikkeustapauksissa käsitellä kiinteistöllään syntyviä lietteitä omatoimisesti. Myös tällöin on noudatettava jätehuoltomääräysten mukaisia lietesäiliöiden tyhjennysvälejä. Omatoimisen käsittelyn ehdottomana edellytyksenä on, että liete hygienisoidaan asianmukaisesti ja käsittelystä tehdään ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.
Käsitellyn lietteen peltolevitys
Käsitellyn saostus- ja umpisäiliölietteen saa levittää omalle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa. Ennen peltolevitystä lietteet on käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelijällä on oltava riittävästi viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan käyttöön soveltuvaa peltoa, jolle hygienisoituja lietteitä on sallittua levittää.
Myös lähikiinteistöjen lietteiden pienimuotoinen yhteiskäsittely on tietyin edellytyksin mahdollista. Jätteen haltija voi luovuttaa saostus- ja umpisäiliölietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä. Yhteisen käsittelyn harjoittaja voi käsitellä oman kiinteistönsä lisäksi enintään viiden (5) muun lähikiinteistön saostus- ja umpisäiliölietteet. Käsitellyt lietteet saa levittää peltoon samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen.
Alla olevasta pdf-tiedostosta on luettavissa ohjeita lietteen kalkkistabiloinnista:
Jätevesilietteen kompostointi
Tietyissä tapauksissa liete on mahdollista kompostoida kiinteistöllä.
Joidenkin pienpuhdistamojen liete on laitevalmistajan huolto-ohjeessa ohjeistettu kompostoimaan. Tällaisessa tapauksessa lietteen voi kompostoida kiinteistöllä. Jos pienpuhdistamoliete sisältää ulosteperäistä jätettä, on kompostointi tehtävä vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään vuosi.
Jos kiinteistöllä syntyy vain vähäisiä määriä harmaita jätevesilietteitä, voi ne kompostoida kompostorissa, puu- tai metallikehikossa tai aumassa.
Lietteen omatoimisesta käsittelystä ilmoittaminen
Lietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksessa on esitettävä mm. selvitys siitä, miten liete käsitellään ja miten käsittelijä varmistuu siitä, että hygienisointi on onnistunut. Ilmoituksessa on myös selvitettävä, mihin hygienisoitua lietettä aiotaan levittää.
Enintään 6 kiinteistön yhteiskäsittelyssä jokaisen kiinteistön osalta on täytettävä oma ilmoituslomake. Lietteen vastaanottavan, käsittelevän ja hyödyntävän henkilön on tehtävä ennen toiminnan aloittamista asiasta ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot, miten ja missä liete käsitellään ja hyödynnetään sekä käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön yhteystiedot. Ilmoituksessa on oltava sekä kiinteistön haltijan että lietteen käsittelijän allekirjoitukset.
Ilmoitukset toimitetaan tiedoksi ELY-keskuksen maatalousyksikköön sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, jotka toimivat asiassa valvovina viranomaisina. Valvova viranomainen voi kieltää saostus- ja umpisäiliölietteen omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole asianmukaista.
Voit tehdä ilmoituksen lomakkeella tai sähköisessä asiointipalvelussa.
Eri viranomaisten roolit haja-asutuksen jätevesiasioissa
Lainsäädäntö velvoittaa haja-asutusalueen kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät täyttämään tietyt vaatimukset, joiden toteutumista valvovat eri viranomaiset.
Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien rakennuslupa-asiat kuuluvat kunnan rakennusvalvonnalle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset, maatalousviranomaiset sekä Pirkanmaan ELY-keskus valvovat sitä, että saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjennykset ja lietteiden omatoiminen käsittely tapahtuvat lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti.
Jätehuoltoviranomainen antaa lietteen kuljetusta ja käsittelyä koskevia jätehuoltomääräyksiä sekä myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta.
Lisäksi jätehuoltoviranomainen ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä, johon tallennetaan lietesäiliöiden tyhjennystiedot. Tiedot saadaan Pirkanmaan Jätehuollolta tai Nokian alueella toimivilta lietekuljetusyrityksiltä. Rekisterin avulla seurataan lietesäiliöiden tyhjennysvälien toteutumista ja lietteen toimittamista asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Jos seurannassa havaitaan poikkeamia, asia siirretään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi.