Kiinteistön haltija on vastuussa jätevesijärjestelmän toimivuudesta ja huoltotoimenpiteistä. Kiinteistön haltijana olet vastuussa myös siitä, että lietesäiliöt tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lisäksi kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen tyhjennyksistä.
Saostus- ja umpisäiliölietteet
Lietesäiliöiden tyhjentäminen
Jätevesilietteiden jätehuollosta säädetään jätehuoltomääräyksissä. Lietteiden säännöllinen tyhjentäminen on tärkeää jätevesijärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
Jätehuoltomääräysten mukaan lietesäiliöt on tyhjennettävä seuraavasti:
- Mustia jätevesiä (eli wc-vesiä) sisältävät saostussäiliöt ja pienpuhdistamot: vähintään kerran vuodessa.
- Vain harmaita jätevesiä (eli pesuvesiä) sisältävät saostussäiliöt ja vastaavat säiliöt: vähintään kolmen vuoden välein.
- Umpisäiliöt: tarvittaessa, täyttymistä seurattava säännöllisesti.
Saostus- ja umpisäiliölietteen omatoiminen käsittely
Kiinteistön haltija voi poikkeustapauksissa käsitellä kiinteistöllään syntyviä lietteitä omatoimisesti. Myös tällöin on noudatettava jätehuoltomääräysten mukaisia lietesäiliöiden tyhjennysvälejä. Omatoimisen käsittelyn ehdottomana edellytyksenä on, että liete hygienisoidaan asianmukaisesti ja käsittelystä tehdään ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle.
Käsitellyn lietteen peltolevitys
Käsitellyn saostus- ja umpisäiliölietteen saa levittää omalle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa. Ennen peltolevitystä lietteet on käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Ruokaviraston tai ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelijällä on oltava riittävästi viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan käyttöön soveltuvaa peltoa, jolle hygienisoituja lietteitä on sallittua levittää.
Myös lähikiinteistöjen lietteiden pienimuotoinen yhteiskäsittely on tietyin edellytyksin mahdollista. Jätteen haltija voi luovuttaa saostus- ja umpisäiliölietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä. Yhteisen käsittelyn harjoittaja voi käsitellä oman kiinteistönsä lisäksi enintään viiden (5) muun lähikiinteistön saostus- ja umpisäiliölietteet. Käsitellyt lietteet saa levittää peltoon samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen.
Lue lisää lietteen kalkkistabiloinnista alla olevasta ohjeesta (pdf):
Jätevesilietteen kompostointi
Pienpuhdistamon jätevesiliete on mahdollista kompostoida kiinteistöllä, jos liete on ohjeistettu kompostoimaan laitevalmistajan huolto-ohjeessa. Jos pienpuhdistamoliete sisältää ulosteperäistä jätettä, on kompostoinnissa huomiotava seuraavat asiat:
- Kompostori (tai käymälälaite) on tarkoitustaan varten suunniteltu ja hyvin ilmastoitu.
- Kompostori on haittaeläinsuojattu ja valumavesien pääsy maaperään on estetty.
- Ulosteteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.
Jos kiinteistöllä muodostuu vain vähäisiä määriä harmaita jätevesilietteitä, voi ne kompostoida kompostorissa, puu- tai metallikehikossa tai aumassa.
Lietteen omatoimisesta käsittelystä ilmoittaminen
Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle ennen käsittelyn aloittamista.
Ilmoituksessa on esitettävä mm. selvitys siitä, miten ja missä liete käsitellään sekä miten käsittelijä varmistuu siitä, että hygienisointi on onnistunut. Ilmoituksessa on myös selvitettävä, mihin käsiteltyä lietettä aiotaan levittää.
Jos useamman lähikiinteistön jätevesilietteet käsitellään yhteisesti, on jokaisen kiinteistön osalta on täytettävä oma ilmoitus.
Ilmoitukset toimitetaan tiedoksi ELY-keskuksen maatalousyksikköön sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, jotka toimivat asiassa valvovina viranomaisina. Valvova viranomainen voi kieltää saostus- ja umpisäiliölietteen omatoimisen käsittelyn, jos se ei ole asianmukaista.
Voit tehdä ilmoituksen jätehuoltoviranomaisen sähköisessä asiointipalvelussa alla olevan linkin kautta. Palvelun käyttö vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Vaihtoehtoisesti voit tehdä ilmoituksen pdf-lomakkeella.