Hallitusohjelma­tavoitteet 2023‒2027

Etenkin kuuden suurimman kaupungin rooli Suomen elinvoiman vahvistajana on ainutlaatuinen. Niissä syntyvät innovaatiot ja ne luovat kasvua. Kansainväliset osaajat ja kansainväliset investoinnit suuntaavat suurimpiin kaupunkeihin, ja ne kilpailevat menestyksestään muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Moottoreiden työtä kannattaa tukea. Irrallisten kehityshankkeiden sijaan työn pitää kuitenkin olla pitkäjänteistä ja poikkihallinnollista.

Hallitusohjelmatavoite

• Uudistetaan valtionosuusjärjestelmää niin, että se tukee aiempaa paremmin väestönkasvua, huomioi vieraskieliset ja palkitsee elinvoiman edistämisestä.
• Taataan kunnille riittävän suuri osuus yhteisöverokertymästä palauttamalla jako-osuus kolmasosaan.
• Yhteisöveron tulee säilyä kaupungeille kannustimena houkutella uusia, kansainvälisiä kasvuinvestointeja Suomeen.
• Siirretään rahoitusta tehtävien perusrahoitukseen ja ennaltaehkäisevään työhön. 

Kun kumpi ja kampi tappelevat, kimppa voittaa. MAL-sopimus ja ekosysteemisopimukset antavat kaupungeille ja valtiolle keinon vastata yhteiskuntaa haastaviin megatrendeihin joustavasti ja koko Suomen kilpailukykyä vahvistaen. Siksi suurten kaupunkien ja valtion välistä kumppanuutta ja sopimuksellisuutta kannattaa lisätä. 

Ekosysteemisopimukset valtion ja yliopistokaupunkien kesken ovat toimivia, mutta kaipaavat lisää resursseja.

Hallitusohjelmatavoite

• Vakiinnutetaan ekosysteemi-sopimusten asema ja nostetaan niiden tasoa. 
• Jatketaan MAL-sopimuksia nykyisillä seuduilla ja varmistetaan sopimusten toteuttamiselle riittävä rahoitustaso toimenpiteille, kuten raitiotie-, lähijuna-, kävely- ja pyöräliikenteelle. Lisäksi kohtuuhintaista asumista edistetään. MAL-sopimukseen tulee sisällyttää myös saavutettavuushankkeet.

Tehokkuutta, ennakointia ja sujuvia digipalveluita? Kyllä, se on mahdollista, mutta digitalisaation täysmittainen hyödyntäminen ja kehittäminen vaativat muutoksia julkisten palvelujen järjestämisessä. 

Tampereen kaupunki on systemaattisesti kehittänyt data-analytiikkaa ja tekoälyä osana palvelujaan. Kaupunki on jo ollut mukana kumppanina AuroraAI-hankkeessa, kehittänyt nuorten palveluita hyvinvointidatan perusteella ja käynnistänyt kehitysohjelman Älykaupunki kaupunkilaisille.

Hallitusohjelmatavoite

• Syvennetään ja laajennetaan datan, automaation ja tekoälyn hyödyntämistä osana julkisen sektorin palvelurakennetta niin, että tiedonkulku valtio- ja kuntatoimijoiden sekä erilaisten  palveluntuottajien välillä on sujuvaa ja tietoturvallista.  
• Tiivistetään yhteistyötä kaupunkien kanssa ennakoivien palveluiden sekä yhteisten asiointijärjestelmien kehittämisessä erityisesti segregaation ehkäisyssä, työllisyydessä ja tehokkaissa yrityspalveluissa hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseksi. 
• Otetaan käyttöön digital first -toteutusmalli julkisissa palveluissa. Huolehditaan digituen tarjoamisesta tukemaan siirtymää. Tieto täytyy antaa julkiselle toimijalle lähtökohtaisesti vain kerran, minkä jälkeen sitä voidaan hyödyntää ihmislähtöisten palveluiden tuottamiseen.

Monialainen kulttuuritarjonta luo sekä hyvinvointia että kilpailukykyä. Erityisesti suurilla kaupungeilla on merkittävä asema kulttuurikeskuksina, luovien alojen kouluttajana ja kulttuuri- ja urheilutapahtumien paikkana. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeenkin kuntien tehtävä on edistää hyvinvointia sekä vahvistaa kuntien vetovoimaa. Kulttuuri on merkittävä tekijä molempien tavoitteiden saavuttamisessa.

Hallitusohjelmatavoite

• Laaditaan kulttuuripoliittinen selonteko pitkäjänteisen päätöksenteon ja yhteisen kulttuuripoliittisen vision mahdollistamiseksi.
• Turvataan kulttuurilaitosten ja järjestöjen asema rahoitusmuutoksessa. Mahdollistetaan kulttuuri- ja vapaa-aikainvestointien jatkuvuus

Kaupungit ratkovat valtion rinnalla monia visaisia, ilmastonmuutoksen kaltaisia haasteita. Samaan aikaan Suomen väestönkasvu ja kaupungistumisen ilmiöt keskittyvät suuriin kaupunkiseutuihin. Tulevaisuuden rakentamisen on oltava kestävää niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisestikin.

Hallitusohjelmatavoite

• Kasvatetaan suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määrää pohjoismaisten verrokkikaupunkien tasolle.
• Käynnistetään kohdennettu rahoitus kunnille luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Vauhditetaan suurten kaupunkien kiertotalousekosysteemejä ja mahdollistetaan kaikkien materiaalivirtojen kierrätys ja hyödyntäminen.
• Kohdennetaan resursseja työhön, jolla kaupungeissa voidaan saavuttaa pienempi hiilijalanjälki ja suurempi hiilikädenjälki.
• Segregaation vähentämisen työtä kaupungeissa jatketaan ja pitkäjänteinen kaupunginosakehittäminen turvataan mm. valtionavustuksilla ja kansallisen tiedontuotannon kehittämisellä.
• Maankäytön ja rakentamisen lainsäädännöllisissä uudistuksissa priorisoidaan kaavaprosessien sujuvuutta sekä kuntien liikkumatilaa kestävän kaupungistumisen edistämiseksi

Suomen merkittävin kasvukäytävä on väli Helsinki–Tampere–Seinäjoki. Tämän kasvun solmukohta sijaitsee Tampereella, joka on Suomen vilkkain henkilöliikenteen vaihtoasema. Toimivat yhteydet vahvistavat teollisuutta, työssäkäyntialueiden laajentumista ja vihreää siirtymää. Nykyisin sekä päärata että Tampereen henkilöratapiha ovat liikenteen pullonkauloja. Molempien uudistamiseen voi saada EU-rahoitusta, ja mahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä nopeammin hankkeista päätetään kansallisesti

Hallitusohjelmatavoite

• Helsinki–Tampere-yhteysvälin nopeutta ja kapasiteettia lisätään 
  koko Suomen saavutettavuuden ja raideliikenteen sujuvuuden 
  varmistamiseksi. 
• Varmistetaan valtion ja EU:n rahoitus Tampereen henkilöratapihan 
  uudistamiselle sekä pääradan peruskorjaukselle 2020-luvulla. 
• Edistetään Suomi-rataa osana koko Suomen kilpailukyvyn ja 
  saavutettavuuden parantamista.
• Selvitetään eurooppalaisen raideleveyden toteuttaminen 
  Helsinki–Tampere-yhteysvälille osana Suomi-rataa.
• Hallitus sitoutuu hankkeen edistämiseen ja pitkän aikavälin 
  suunnitteluun. 

Valtateiden liikenteen turvallisuus on kaikkien Pirkanmaalla ajavien etu, oli liikkeellä teollisuuden kuljetus, työmatkalainen tai turisti. Etenkin valtatie 9 välillä Alasjärvi–Käpykangas vaatii nopeasti toista ajorataa turvallisuussyistä, sillä se on Suomen vilkkain yksiajoratainen tieosuus. Oriveden ja Tampereen välillä ajaa keskimäärin 1 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Tieosuudella tapahtuu henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia keskimäärin viisi vuodessa.

Hallitusohjelmatavoite

• Kunnostetaan viipymättä VT 9 väli Alasjärvi–Käpykangas.
• Laaditaan investointisuunnitelmat VT 3:lle välille Hämeenkyrö–Parkano sekä VT 12:lle välille Alasjärvi–Huutijärvi.
• Edistetään VT 12:n parantamista Tampereen Vaitinarossa.

Tampere-Pirkkalan kenttä voi hyvien yhteyksiensä ansiosta palvella koko Länsi-Suomea. Kenttää on kehitetty vahvalla seutuyhteistyöllä. Työ on tuottanut tulosta, sillä vuonna 2022 AirBaltic teki Tampere-Pirkkalasta kotikenttänsä ja avasi useita suoria yhteyksiä eri Euroopan kohteisiin. Pikatie maailmalle on tärkeä niin vientiyrityksille, elämystaloudelle kuin korkeakouluyhteisöllekin, sillä ne kaikki kasvavat vain kansainvälisessä yhteistyössä.

Hallitusohjelmatavoite

• Hallitus ohjaa omistajapolitiikallaan Finavia Oyj:n toimintaa siten, että se edistää kansainvälisen kasvun ja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden kansainvälisten lentoasemien toimintaedellytyksiä ja liikennettä.

Työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat siirtymässä valtiolta kunnille vuonna 2025, ja vuonna 2022 voimaan astui pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Pirkanmaalla TE-uudistusta on edistetty rakentamalla maakunnan palveluekosysteemi, jossa on tarjolla sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluita. Tulokset ovat olleet kannustavia. Molempia uudistuksia on kehitettävä tarkoin niin, että sopivia palveluita on tarjolla nopeasti.

Hallitusohjelmatavoite

• Kehitetään Pohjoismaista työvoimapalvelumallia kustannustehokkaaksi, tarkoituksenmukaiseksi ja vaikuttavaksi.
• Hyödynnetään digitalisaation täysi potentiaali työllisyyspalveluissa varmistamalla 
  tietojärjestelmien yhteensopivuus ja tiedon liikkuvuus valtion, kuntien ja palveluiden tuottajien välillä.

Korkeakoulutus ja tieteen edistäminen ovat pohja Suomen kehittämiselle, ja Tampere on vahvan korkeakouluyhteisön koti. Korkeakouluja kannattaa kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena. Siksi on tärkeää tunnistaa suurten kaupunkiseutujen asema koulutus-, tutkimus- ja innovaatiokeskittyminä sekä turvata suurten kaupunkien opiskelupaikat ja rahoitus. Korkeakoulupaikkojen lisääminen kasvukeskuksiin helpottaa myös osaajapulaan vastaamista.

Hallitusohjelmatavoite

• Nostetaan pysyvästi korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää kasvukeskuksissa 
  kasvattamalla ja keskittämällä korkeakoulutukseen kohdistettavia resursseja.
• Kehitetään toimiva jatkuvan oppimisen rahoitusmalli eri asteille.

Pirkanmaan ja koko Suomen väestönkasvu perustuu tulevaisuudessa vieraskielisiin. Suomen osaajapulaa pitää ratkoa etenkin suurissa kaupungeissa sijoittamalla kansainvälisten osaajien houkutteluun ja kotiutumiseen. Kuntien rooli tässä kasvaa osana TE25-uudistusta. Erityisen tärkeää on kehittää lupaprosesseja Suomeen muuton helpottamiseksi sekä koordinoida ja vakiinnuttaa tulijoiden palvelut niin, että kotoutuminen sujuu.

Hallitusohjelmatavoite

• Kansainvälisten osaajien työllisyyttä, yrittämistä, kotoutumista ja koulutusta edistävät palvelut vakiinnutetaan suurissa kaupungeissa ja vahvistetaan kaupunkivetoista palveluiden koordinaatiota kaupunkien ja valtion yhteistyössä. 
• Käynnistetään ohjelma työvoiman rekrytoimiseksi työvoimapula-aloille ja toteutetaan pilotteja kaupunkivetoisissa yhteenliittymissä.
• Nopeutetaan kansainvälisten osaajien, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupa- ja rekisteröintiprosesseja. Lisäksi kehitetään ulkomaalaisen tunnistautumiseen liittyviä käytäntöjä nykyistä laaja-alaisemman etäasioinnin mahdollistamiseksi. Tuodaan valtion viranomaiset osaksi kaupunkien keskitettyjä International House -palveluita maahantulon alkuvaiheen viranomaisprosessien nopeuttamiseksi.

Osaajapulaa pitäisi ratkoa notkealla koulutuksella, mutta tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen jäykät järjestämislupaprosessit ja resurssien epätasainen jako vaikeuttavat työvoiman saatavuuden parantamista kasvuseuduilla. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on jälkijättöistä. Lukiokoulutuksessa taas kustannukset kasautuvat suurille kaupungeille. Tampereen lukiolaisista merkittävä osa asuu naapurikunnissa, mutta Tampere maksaa heidän lukiokoulutuksensa.

Hallitusohjelmatavoite

• Toisen asteen rahoitus- sekä järjestämisvastuumallia uudistetaan tarvelähtöiseksi sekä joustavaksi työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. 
• Valtio kompensoi jatkossakin oppivelvollisuuden laajentamisesta syntyneet kustannukset kunnille. Edistetään kotikunnan osallistumista toisen asteen koulutuksen kustannuksiin. 
• Mahdollistetaan englanninkielisen lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kasvatetaan englanninkielisten tutkintojen määrää ammatillisessa koulutuksessa.
• Jatketaan koulutusviennin esteiden purkamista esimerkiksi luopumalla tutkintojen myyntiin vaadittavista poikkeamislupahakemuksista. 

Uuden luominen kuljettaa talouden rattaita uusille kasvu-urille. Investoinnit TKI-toimintaan mahdollistavat teollisuuden pysymisen Suomessa, teollisuuden skaalautumisen ja viennin edistämisen. Neljän prosentin TKI-investointien taso takaa Suomen kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla. 

Maailman innovaatioista suurin osa syntyy kaupungeissa. Suomen patenttihakemuksista leijonanosa jätetään kahden tunnin säteellä Tampereesta.

Hallitusohjelmatavoite

• Kiihdytetään TKI-toimintaa Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Sitoudutaan siihen, että TKI-investointien taso saavuttaa 4 % BKT:stä.
• Varmistetaan tutkimusrahoituksen kilpailukykyinen taso.
• Varmistetaan teollista uudistumista ja resurssiviisautta tukeva Suomen Akatemian rahoitus. 

Valmistava teollisuus muodostaa Pirkanmaan ja Tampereen elinkeinoelämän perustan, ja on suurin vientiteollisuuden ala. Sen rinnalla ICT-alalla on ollut kasvava merkitys seudun työllistäjänä ja kasvun tekijänä. TEM:n uudet rahoitusinstrumentit ovat osoittautuneet vaikuttaviksi Tampereen seudun teollisuuden näkökulmasta. Business Finlandin veturihanke ja ekosysteemisopimus ovat tuoneet seudulle merkittäviä investointeja ja tukeneet yksityisten investointien syntyä.

Hallitusohjelmatavoite

• Ekosysteemipohjaisia rahoitusmuotoja tulee jatkaa ja varmistaa pk-yritysten ja startupien linkittyminen ekosysteemeihin. Jatketaan Business Finlandin veturiohjelmaa. 
• Osallistutaan aktiivisesti EU:n kehittämisohjelmiin ja otetaan kansallista osarahoitusta vaativat ohjelmat ennakoivasti huomioon budjettivalmistelussa. 

Trendit ja maailman muutokset luovat mahdollisuuksia, joihin Suomen kannattaa tarttua. Esimerkiksi EU:n sirusäädös voi avata meille uusia ovia. Tampereella on Suomen parasta osaamista mikrosirujen kehittämiseen. Työtä on jo tehty Nokian sekä yliopiston johdolla. Toimialan kehittämisellä on tulevaisuudessa miljardien investointimahdollisuudet. Näemme suuria mahdollisuuksia elämystalouden kasvussa. Tampere on nostanut profiiliaan onnistuneesti luovien alojen keskittymänä erityisesti AV-alalla, peliteollisuudessa ja tapahtumateollisuudessa. Luovat alat paitsi tuovat voimaa aluetalouteen ja vientiin, myös lisäävät hyvinvointia ja kaupunkien kansainvälistäkin vetovoimaa. Nato-jäsenyyden myötä myös suomalaiselle turvallisuusalalle aukeaa uusia mahdollisuuksia. Tampereella on vahva turvallisuusalan klusteri.

Hallitusohjelmatavoite

• Toimitaan aktiivisesti Euroopan sirusäädöksen teollisuuspoliittisessa toimeenpanossa ja tavoitellaan johtavan aseman saavuttamista mikrosirujen teollisessa kehittämisessä ja soveltamisessa. Siruosaamiskeskus sijoitetaan Tampereelle. 
• Puolustus- ja turvallisuusalan liiketoiminnan kasvuun, TKI-toimintaan ja kansainvälistymiseen panostetaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Suomi hakee osaksi Naton osaamis- ja innovaatioverkostoa.
• Panostetaan luovien alojen työpaikkojen syntyyn, liiketoiminnan kasvuun ja liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Edistetään AV-alan kansallisen kasvusopimuksen toimeenpanoa.