Tampereen keskusta

Tampereen keskustaan kuuluvat kaupunginosat

Amuri, Finlayson, Jussinkylä, Kaakinmaa, Kalevanharju, Kyttälä, Nalkala, Osmonmäki, Pyynikinrinne, Pyynikki, Ratina, Särkänniemi, Tammela, Tammerkoski, Tampella, Tulli.

Finlayson

Skotti John Finlayson aloitti kehräämötoiminnan Tammerkosken länsirannalla 1820. Ensimmäinen säilynyt Finlaysonin alueen tehdasrakennus on vuodelta 1837 (”Kuusvooninkinen”). Suurin osa rakennuksista on 1800-luvun loppupuoliskolta. Plevnassa sytytettiin Suomen, Pohjoismaiden ja Venäjän keisarikunnan ensimmäinen hehkulamppu 15.3.1882. Plevna oli aikoinaan myös Pohjoismaiden suurin kutomosali. Tehdaskäytössä alue oli 1990-luvun alkuun. Nykyään siellä sijaitsee muun muassa kulttuuritiloja (museoita, elokuvateatteri), liiketiloja ja ravintoloita.

Hirsinen Barkerin talo vuodelta 1837 on Tampereen vanhin asuinkäytössä oleva rakennus. Sen vieressä on Vanha Postitalo vuodelta 1867. 

Tampella

Tampella, Naistenlahti ja Armonkallio muodostavat Tampellan kaupunginosan. Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osakeyhtiö perustettiin 1844 ja ensimmäinen pellavakehräämö- ja kutomo nousivat Tammerkosken rannalle 1856. Nykyiset rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta. Tehdaskäytössä ne pysyivät 1990-luvun alkuun. Nykyään niissä toimivat muun muassa Museokeskus Vapriikki ja Pirkanmaan käräjäoikeus. Alueella niin ikään sijaitseva Herrainmäki oli vuoteen 1991 asti yleisöltä suljettu Tampellan johtajien asuinalue.

Frenckell

Johan Christopher Frenckell perusti Suomen ensimmäisen jatkuvatoimisen paperitehtaan Tammerkosken rannalle vuonna 1842. Ensimmäinen paperitehdas paikalla oli kuitenkin jo 1783. Nykyiset rakennukset ovat pääosin vuosilta 1903–05. Kahdeksankulmainen pannuhuoneen piippu muurattiin 1875–76. Tehtaan toiminta siirrettiin Poriin 1928 ja nykyisin rakennukset ovat toimisto- ja kulttuurikäytössä.

Tammerkoski

Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista ja sen ympäristö Suomen ensimmäisiä teollisuuskeskittymiä. Ensimmäinen merkintä kosken viljamyllyistä on vuodelta 1466 jolloin Takahuhti, Messukylä ja Tammerkoski kiistelivät myllyosuuksista. Todennäköisesti myllyjä on koskessa ollut jo paljon ennen. 1600-luvun alussa kosken rannalla oli merkittävä markkinapaikka ja 1638 Per Brahe määräsi pidettäväksi kahdet markkinat vuodessa (Pertun elokuussa ja Matin helmikuussa). 1.10.1779 Tampere perustettiin Kustaa III:n määräyksellä. Aluksi Tampere käsitti kosken länsirannan ja vasta 1876 se laajeni myös itärannalle, joka aiemmin oli Turun ja Porin läänin puolta. Tampere ympäristöineen siirrettiin Hämeen lääniin 1870. Tammerkosken alueella on ollut myös kartano. Ensimmäinen Hämeensilta kosken yli rakennettiin puusta 1807, nykyinen on vuodelta 1929. ”Kuusvooninkinen” pystytettiin Finlaysonin alueelle 1837.

Nalkala

Nalka-nimiset talot mainitaan vuonna 1540.

Kaakinmaa

Kaakinmaalla sijaitsi kaupungin kaakinpuu 1800-luvun jälkipuoliskolle asti.

Amuri

Amuriin muodostettiin vuonna 1869 ensimmäiset tontit. Nimi tulee siitä, että alue sijaitsi aikalaisten mielestä yhtä kaukana keskustasta kuin Siperian Amuri. Sinne oli juuri noihin aikoihin muuttanut suomalaisia siirtolaisia, joten alue oli esillä uutisissa. Amuriin muodostunut omaleimainen puutaloalue purettiin uusien kerrostalojen tieltä 1960-luvulla ja jäljelle jäi vain yksi kokonainen kortteli, jossa toimii nykyään museo. 

Pyynikki

Mainitaan asiakirjoissa 1540-luvulla. Pyynikin talo tuli Tammerkosken kartanon alaisuuteen 1650-l. Alue oli aluksi yhteislaidun, 1800-luvulta alkaen näköala- ja kokoontumispaikka. Huvihuone sinne rakennettiin 1840, ravintolat 1864 ja -66.

Pyynikinrinne

Alue on rakennettu enimmäkseen 1920–30-luvuilla ja se on pääosin suojeltua, yhtenäistä puurakennuskantaa. Pyynikillä on myös Suomen suurin piispantalo. Lars Sonckin asemakaava, Bertel Strömmer suunnitellut paljon. Tampereen läntisin osa ennen v. 1937.

Tammela

Kaupungin omistukseen 1876, sitä ennen alueella oli Hatanpään kartanon torppia. Suunniteltiin ja kaavoitettiin työväestön asuinalueeksi. Tammela oli 1960-luvulle asti Tampereen tärkeimpiä teollisuuskeskittymiä ja erityisesti siellä oli kenkätehtaita, kuten Aaltonen ja Attila. Sittemmin suuri osa alueen vanhoista puisista asuinkortteleista on purettu ja korvattu kerrostaloilla.

Lappi (Lapinniemi)

Kaupunginosaan kuuluu myös Käpylä vuodesta 1915. Naistenlahti liitettiin Tampereeseen vuonna 1888. Nimi on tullut siitä, että veneillä Teiskosta kirkonmenoihin Messukylään matkanneet naiset astuivat siellä maihin.

Kyttälä

Skyttälän torppa on sijainnut Suomen pankin talon paikalla. 1600-luvulla alue siirtyi Tammerkosken kartanolle ja 1790 Hatanpään kartanolle. Se jakaantuu Pohjois- ja Etelä-Kyttälään. Kosken itäpuoli oli Messukylää vielä 1850-luvulla. 1877 se siirtyi kaupungille ja 1892 alueen torpparit häädettiin uuden asutuksen tieltä Armonkalliolle. Ronganoja sijaitsi nykyisen Rongankadun paikalla, Sorinahde oli puolestaan torppa, joka on antanut aukealle nimen. Kyttälä tuhoutui pahoin vuoden 1918 taisteluissa.

Armonkallio

Kyttälän entisille torppareille luovutettiin täältä tontit ensimmäiseksi viideksi vuodeksi vuokrattomina, niin sanotut ”armon vuodet”. Ensimmäinen kerrostalo rakennettiin 1938, sitä ennen se oli köyhälistön aluetta.

Rautatieasema

Tampereelle saatiin rautatie ja rautatieasema 1876. Aluksi se oli myös radan pääteasema. Rautatien tuleminen vaikutti suuresti Tampereen teollistumiseen ja kaupungin asukasluku kahdeksankertaistui vuosina 1870–1935. Nykyinen funkkista edustava asemarakennus on vuodelta 1936 ja se on suojeltu.