Sujuva arki tukee Tampereella itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia
Suomessa nuoret itsenäistyvät perinteisesti hyvin varhain. Myös Tampereelle muuttaa vuosittain runsas joukko itsenäisesti asuvia 16–18-vuotiaita nuoria. Itsenäisesti asuvia nuoria on Tampereella noin 2000.
Nuorille itsenäistyminen on positiivinen muutos ja usein askel kohti omia unelmia. Itsenäiseen arkeen tottumisessa on kuitenkin myös haasteita, jotka kuormittavat mielen hyvinvointia. Tampereella halutaan varmistaa, että itsenäisesti asuva nuori ei jää arjen haasteiden kanssa yksin.
Itsenäisesti asuvat nuoret -hankkeessa kartoitettiin kohderyhmän nuorten palvelutarpeita ja etsittiin niihin ratkaisuja. Nuorista koottiin säännöllisesti kokoontuva ryhmä, jonka tapaamisissa he saivat äänensä kuuluviin. Nuorilta ja asiantuntijoilta kerättiin tietoa myös työpajoilla ja haastatteluilla.
Haastatteluista selvisi, että yksin asuva nuori tarvitsee usein enemmän tukea arjen hallintaan, toimeentuloon, yksinäisyyden ehkäisyyn ja vapaa-ajan mahdollisuuksien löytämiseen. Myös opiskeluyhteisöllä on erittäin tärkeä rooli osana nuoren elämää.
(Oivallusvideo: Videotiiviste Oy | videotiiviste.fi)
Työkaluja sujuvan arjen tukemiseen
Oppilaitosten aikuisten tuki on itsenäisesti asuville nuorille tärkeää, joten hankkeessa haluttiin kehittää heidän työtään helpottavia työkaluja. Keskeisenä tuloksena syntyi ekosysteemikartta eli kokonaisuus, johon kuuluu nuoria, kohderyhmän kannalta olennaisia ammattilaisia ja järjestötoimijoita. Se kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat sekä mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot.
- Kartta tuottaa nuorten kanssa toimiville ammattilaisille tietoa paikallisista ja valtakunnallisista toimijoista, palveluista ja alustoista. Se edistää kehittämiskumppaneiden tunnistamista ja nuorten ohjautumista olemassa oleviin ennalta ehkäiseviin palveluihin, kertoo projektipäällikkö Johanna Pyymäki.
Ensimmäiset yhteiset pilottikokeilut suunniteltiin yhdessä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Ryhmämuotoisen tuen kehittämisessä hyödynnettiin Tampereen yhteiskoulun lukion (TYK) yli kymmenen vuoden kokemusta ryhmämuotoisen tuen järjestämisestä.
Ryhmämuotoista toimintaa nuorille oppilaitoksessa
Yhdessä kuraattorien, opinto-ohjaajien ja Valo-Valmennuksen kanssa kehitettiin syksyllä 2022 oppilaitoksessa toteutettavaa ryhmämuotoista toimintaa nuorille. Lopputuloksena syntyi ryhmämuotoisen tuen malli.
– Ryhmä tarjosi nuorille vertaistukea ja mukavaa tekemistä arkeen. Loimme mallin, joka voidaan ottaa käyttöön myös muissa oppilaitoksissa. Mallin valmiit sisällöt säästävät aikaa suunnittelusta, joten saatavilla olevat resurssit voi keskittää itse tapaamisten ja tuen organisointiin”, tiivistää projektisuunnittelija Lauri Ikola.
Vaikka hankkeessa kehitetyt työkalut on suunniteltu erityisesti 16–18-vuotiaita itsenäisesti asuvia nuoria ajatellen, kohtaavat myös hieman vanhempana itsenäistyvät nuoret samoja haasteita. Esimerkiksi osana ryhmämuotoisen tuen kehittämistä pilotoitu Kelan ja Ohjaamon yhteinen infotilaisuus päätettiin kokeilun jälkeen kohdentaa toisen asteen koulutuksesta valmistuville opiskelijoille.
Kehittämistyön tulokset hyödynnettävissä myös laajemmin
Itsenäistymisen elämänvaihetta tukevat materiaalit on julkaistu sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja innovaatioyhteisö Innokylässä, ja ne ovat valtakunnallisesti hyödynnettävissä. Niistä koottu työkirja sitoo yksiin kansiin hankkeen kehittämistyön vaiheet, toimintamallit sekä kehittämisestä kertyneet opit.
– On tärkeää, että nuoret, jotka toisen asteen opintojen vuoksi muuttavat pois kotoa, eivät jää liian yksin arjen haasteiden kanssa. Näin itsenäistyminen sujuu onnistuneesti. Suosittelen toimintamallin laajentamista myös muihin isoihin opiskelukaupunkeihin, sanoo ylilääkäri Outi Linnaranta (mielenterveysstrategian toimeenpanon koordinaatio, THL).
Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden nuorten mielenterveyden edistämisen hanke päättyi vuoden 2022 lopussa. Se toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella osana Mielenterveysstrategian 2020–2030 toteutusta. Hanke on osa Tampere Junior -kehitysohjelmaa ja Tampereen Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyötä.
