Tampereen hallitusohjelmatavoitteet tukevat osaavaa, kekseliästä ja kestävän kasvun kaupunkia

Uutta elinvoimaa mikrosiruosaamisesta ja elämystaloudesta. Osaamisen vahvistamista ja toisen asteen koulutuskustannusten tasaisempaa jakamista. Toimivaa kaavoitusta, vauhtia raiteille sekä sujuvaa liikkumista Tampereella ja Tampereelta maailmalle. Kestävän kasvun vahvistamista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Esimerkiksi tällaisia tavoitteita Tampereen kaupungilla on seuraavaan hallitusohjelmaan vuosille 2023–2027. 

Vahvasti kasvava vetovoimakaupunki

Seuraava hallituskausi on myös kaupunkien kannalta monella tavalla tärkeä. 

– Tampereen hallitusohjelmanostojen tavoitteena on tuoda alueelliseen ja valtakunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon suurten kaupunkien, Tampereen ja Pirkanmaan näkökulmaa, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Vetovoimainen Tampere kasvaa kovaa vauhtia, ja on ennusteiden mukaan ylittämässä 250 000 asukkaan rajan tänä vuonna. Hyvinvointialuesiirron myötä kaupunkien rooli on murroksessa, ja uudessa roolissa korostuvat etenkin elinvoiman ja osaamisen vahvistaminen. Vuonna 2025 edessä on suunniteltu työvoima-ja elinkeinopalveluiden siirto valtiolta kunnille. 

Samaan aikaan kaupungit tekevät valtion rinnalla työtä esimerkiksi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja osaamisen vahvistamisen puolesta. Suuret kaupungit ovat Suomessa ja maailmalla innovaatioiden ja osaamisen keskuksia ja talouskasvun vetureita. Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa syntyy noin 55 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tampereella on erittäin vahva teknologisen osaamisen pohja, jota kannattaa entisestään vahvistaa koko Suomen kasvun ja eurooppalaisen edelläkävijyyden vauhdittamiseksi.

Poimintoja Tampereen hallitusohjelmatavoitteista:

• Tampereen henkilöratapiha. Kiireellisimmiksi toteutettavaksi liikennehankkeeksi kaupunki nostaa rahoituspäätöksen saamisen Tampereen henkilöratapihan uudistamiselle. Tampere on Suomen junaliikenteen solmukohta ja henkilöratapiha jäänyt ajastaan jälkeen. Toimiva henkilöratapiha helpottaa junaliikenteen sujumista ja aikatauluissa pysymistä koko Suomessa. Henkilöratapihan korjaaminen hyödyttää liikenteen lisäksi kaupunkikehittämistä eli Tampereen asemakeskuksen etenemistä. Lisäksi päärata on korjattava pian. Suomi-rataa on edistettävä 2030-luvun tulevaisuushankkeena.
   
• Laaja-alainen ja kansainvälinen osaajapolitiikka vahvistaa tulevaisuutta. Suomessa on osaajapulaa monilla aloilla, ja tulevaisuuden eläköitymiset vaikuttavat sekä yksityiseen että julkiseen sektoriin. Korkeakoulujen aloituspaikkoja etenkin osaajapulasta kärsivillä aloilla pitäisi lisätä siellä, missä osaajista on eniten pulaa. Kansainvälisten osaajien houkuttelua ja kotoutumista on sujuvoitettava kaupunkien ja valtion yhteistyönä. Ylioppilastutkinto on voitava suorittaa englanniksi. 
   
• Uudet mahdollisuudet ja avaukset. Uusia kasvusuuntia on etsittävä ja nykyisiä vahvistettava. TKI-investointien taso pitää nostaa neljään prosenttiin, ja esimerkiksi EU:n siruosaamiskeskus tulisi sijoittaa Tampereelle. Seudulla on jo ennestään vahvaa puolijohdealan osaamista. Elämystaloutta ja esimerkiksi audiovisuaalista alaa kannattaa kehittää tulevaisuuden vetovoiman lähteenä. Nato-jäsenyyden myötä myös suomalaiselle turvallisuusalalle aukeaa uusia mahdollisuuksia. Tampereella on vahva turvallisuusalan klusteri.
   
• Kestävää kasvua on tuettava. Kaupunkien kasvun pitää olla kestävää niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Sen tukemiseksi MAL-sopimuksia on jatkettava nykyisten seutujen kanssa ja varmistettava niiden taso. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki pitää nostaa pohjoismaiselle tasolle. Segregaatiota pitää vähentää ja kaupunginosia kehittää pitkäjänteisesti. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on ohjattava rahoitusta.