Aihetta lähestytään 20 kohteen kautta ennen ja nyt -vertauksin. Katsaus luodaan myös tulevaisuuden Tampereeseen. Muutoksen rinnalla tarkastellaan kaupungin pysyvyyttä. Visuaalisesti vaikuttavan näyttelyn valokuvat ja videot ovat Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista.
Kaupunkikuva muuttuu jatkuvasti. Rakennetussa ympäristössä on samanaikaisesti läsnä monia aikakerrostumia. Parhaillaan Tampere käy läpi suurinta kaupunkikuvallista muutostaan vuosikymmeniin. Kun kaikki käynnissä olevat kaupunkisuunnittelu- ja rakentamishankkeet on saatu toteutettua, Tampere näyttää monilta osin erilaiselta kuin nyt.
- Parhaiten kaupunkikuvan muutoksen havaitsee menneisyyden kautta. Käytännössä kaupungin muutosta voi tarkastella vertailemalla eri aikoina otettuja valokuvia, kertoo Antti Liuttunen.
- Useimmiten kaupunkikuvalla tarkoitetaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, mutta sillä on myös aineeton ulottuvuutensa: nyt jo kadonnut kaupunki sekä toimijoiden kaupunkitilalle antamat arvot ja merkitykset.
Yksi suuri haaste on pirstoutuneen kaupunkikuvan eheyttäminen, sillä Tampereen keskeinen kaupunkialue on vain ydinosaltaan rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Edellinen suuri kaupunkikuvan murros tapahtui 1960-70-luvuilla, jolloin keskustan puu-Tampere hävitettiin ja aloitettiin metsälähiöiden rakentaminen.
- Kaupunkikuvan muuttuminen on yleensä hidasta ja pitkäkestoista, mutta Tampereella voidaan kuitenkin nostaa esiin kolme murrosvaihetta: kaupungin voimakas kasvu 1900-luvun vaihteen molemmin puolin, sitten 1960–70-luvut ja kolmantena nykyhetken kaupunkikehitys, sanoo Liuttunen.
Näyttelyn kohteet on valittu niin, että niistä kuvastuvat monipuolisesti Tampereen rakennetun kaupunkiympäristön piirteet ja historia. Mukana ovat tietenkin ydinkeskustan keskeiset elementit: Hämeenkatu, Keskustori, Tammerkoski ja Hämeenpuisto, ja lisäksi esimerkiksi vanha teollisuusalue Tampella, Lauri Viidan ”Luojan palikkaleikiksi” kutsuma Pispala, melko muuttumattomana pysynyt Kissanmaa jäähalleineen (Hakametsän jäähalli sijaitsee Kissanmaalla!), Tampereen ensimmäiseksi lähiöksi luonnehdittu Kaukajärvi, entinen kartanoalue Hatanpää, hurjaa muodonmuutosta läpikäyvä Lielahti, huonoa imagoa pitkään kantanut metsälähiö Tesoma, tuleva kaupunginosa Tampereen Kansi ja paljon muuta. Kosketusnäytöllä on ennen ja nyt –kuvapari jokaisesta Tampereen 115 kaupunginosasta.
Valottaessaan kaupunkikuvan muutoksen historiaa näyttely tarjoaa samalla tietoa nykyhetken ymmärtämiseen ja tulevaisuuden arviointiin. Tavoitteena on myös muistuttaa rakennus- ja ympäristönsuojelun merkityksestä: kerran menetettyä ei saada enää milloinkaan takaisin. Kuvien, muistojen ja rakennetun kaupungin kautta muodostuu yhteys menneisyyden ja nykyhetken välille. Ennen kaikkea näyttelyllä halutaan tarjota museovieraille nostalginen ja esteettinen elämys, mahdollisuus lumoutua Tampereen – entisen ja nykyisen – monimuotoisesta kauneudesta.
