Koko kantakaupunkia koskevat yleiskaavaratkaisut kohdistuvat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja viherympäristön ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämiseen. Lisäksi nähtäville tulee elinkeinoalueiden visiotyön luonnosraportti.
Vaiheyleiskaavassa vastataan valtuustokauden 2017–2021 vaiheyleiskaavan hyväksymiskäsittelyssä tehtyyn valtuuston toivomusponteen, jonka mukaan Joukkoliikenteen laatukäytävien määrää on lisättävä keskeisille reiteille seuraavassa kantakaupungin yleiskaavassa siten, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Tämän pohjalta vaiheyleiskaavassa on osoitettu laajennuksia yleiskaavassa jo oleviin ”kaupunkirakenteen kannalta merkittäviin liikenteen kokoojakatuihin ja joukkoliikenteen laatukäytäviin.” Muut tarkistukset liittyvät pääosin yleiskaavojen merkintöjen yhdenmukaistamiseen ja teknisiin korjauksiin.
Kaupunkistrategiassa toimenpiteiksi on määritelty määrätietoinen luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja ilmastoriskeihin varautuminen. Yleiskaavatyössä etsitään kaupunki- ja luonnonympäristöön sekä liikenteeseen ratkaisuja, jotka tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää sekä edistävät luonnon monimuotoisuutta. Yleiskaavaratkaisujen tulee samalla varmistaa, että kaupunkilaisten arki on sujuvaa ja kaupungin elinvoima lisääntyy. Tavoitteena on, että Tampere kasvaa kestävästi ja laadukkaasti, kaupunkiympäristöstä muodostuu viihtyisä ja houkutteleva ja että lähiluonto huomioidaan kaupungin kehittämisessä.
Tampereen kantakaupungissa on kolme eri aikoina hyväksyttyä ja voimaan tullutta yleiskaavaa. Yleiskaavatilanne kantakaupungissa on pääosin ajantasainen eikä yleiskaavaa ole tarve tarkistaa kokonaisuutena. Tästä syystä yleiskaava laaditaan vaiheyleiskaavana. Kantakaupungin vaiheyleiskaavatyö kuluvalla valtuustokaudella sisältyy kaupunginvaltuustossa 21.2.2022 hyväksyttyyn yleiskaavoituksen työohjelmaan vuosille 2021–2025. Kevään 2023 valmisteluvaiheen jälkeen vuonna 2024 on tarkoitus asettaa nähtäville yleiskaavaehdotus ja hyväksyä vaiheyleiskaava vuonna 2024.
Vaiheyleiskaavan ratkaisut on esitetty yleiskaavan eri kartoilla sekä yleismääräyksinä että kehitettävinä kohteina, alueina tai yhteyksinä. Vaiheyleiskaavassa esitetään yksityiskohtaiset maankäytön kehittämisperiaatteet Tesoman asemanseudulle, Lielahti-Hiedanrannan alueelle, keskustan osa-alueelle ja Alasjärven itäpuolelle.
Vaiheyleiskaavan keskeinen tavoiteltu vaikutus on turvata ja kehittää yhtenäistä siniviherrakennetta, joka on perusta kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä ihmisten terveellisten elinolojen ja elinympäristön säilymisessä. Tavoitteena on ylläpitää viheralueiden käytettävyyttä mutta myös viheralueista saatavia terveyshyötyjä samalla, kun tavoitellaan noin 3000 asukkaan kasvua vuodessa. Vaiheyleiskaavan ohjausvaikutus ja kehittämistavoitteet toteutuvat pääosin asemakaavoituksen kautta.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavan yleismääräyksen mukaan yhtenäisen siniviherrakenteen turvaamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, edellytetään asemakaavoitettujen puistojen ja virkistysalueiden määrän säilymistä sekä laadullista kehittämistä, velvoitetaan viheralueiden määrän lisäämistä toimitila-alueilla tapahtuvien maankäytönmuutosten yhteydessä sekä ohjataan säilyttämään olemassa olevien katu-, kortteli- ja puistopuiden määrä. -> Lisäksi kantakaupunkiin on osoitettu eri puolille kaupunkia 10 kaupunkivihreän kehittämisaluetta, joilla tulee lisätä monipuolisen kasvillisuuden ja vettä läpäisevän viherpinnan määrää.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen kaavaluonnoksessa on ohjausta, joka kohdistuu keskustan, Lielahti-Hiedanrannan sekä Tesoman asemanseudun osa-alueille. Osa-alueilla ohjataan muun muassa pysäköinnin järjestämistä siten, että kortteleiden pihoihin voidaan istuttaa monipuolista puustoa ja kasvillisuutta ja käyttää niitä hule- ja sadevesien imeytymiseen. Keskustassa parannetaan rantojen ja veden saavutettavuutta ja Tesomalle tavoitellaan jalankulkupainotteista viherkatua.
Viherympäristöä ja vapaa-ajanpalveluja vahvistetaan keskuspuistoverkoston sekä ohjeellisten ekologisten ja virkistysyhteyksien turvaamisella ja kehittämisellä. Uusi yleismääräys sekä tarkistettu keskuspuistoverkoston määräys edellyttävät muun muassa kehittämään lähiluonnon monimuotoisuutta ja viheralueiden kestävyyttä.
Kaavaluonnokseen on kehitetty ja lisätty uusia ekologisia yhteyksiä. Ohjeellisen virkistysyhteyden verkostoa on tarkistettu ja määräykseen on lisätty velvoite yhteyksien kehittämisestä latvuspeitteeltään yhtenäisinä ja luonnonympäristöltään monimuotoisina. Kaupungin hiljaisten alueiden kaavamääräystä on vaiheyleiskaavassa täsmennetty ja osoitettu uusina kohteina Haukiluomanpuisto ja Linnainmaa-Leinola.
Virkistyspalveluiden osalta vaiheyleiskaavan keskeinen teema on rantojen virkistyspalvelut ja luontomatkailupalvelut Alasjärven itäpuolella. Vaiheyleiskaavalla edistetään satamien kehittämistä monipuolisen järvi- ja luontomatkailun keskittyminä sekä tuetaan lähilaivaliikenteen kehittymistä Näsi- ja Pyhäjärvellä.
Kestävää vesitaloutta ohjataan päivittämällä merkittäviä vesireittejä ja uomia koskevaa kaavamääräystä sekä lisäämällä kaavakartalle uusia uomia pienvesi- ja vesistöselvityksen 2022 pohjalta. Hulevesiin ja valuma-alueisiin liittyviä määräyksiä tarkistetaan myöhemmin valmistuvien Tampereen hulevesiohjelman sekä kantakaupungin valuma-alueselvityksen pohjalta yleiskaavaehdotukseen.
Vaiheyleiskaavatyön yhteydessä Tesoman alueelle on laadittu visio lähijunapysäkin ympäristön muuttumisesta asumiselle sekä liike- ja palvelutoiminnoille. Vision pohjalta vaiheyleiskaavan luonnoksessa on esitetty alueen muutoksen ohjaukseen liittyvät tarkempaa suunnittelua ohjaavat kehittämistavoitteet yhteyksien, viheralueiden ja toimintojen vaiheittaisen kehittymisen osalta.
Lielahti-Hiedanrannan aluekeskuksen kehitystä ohjataan siten, että alueesta muodostuu viihtyisä asumista ja monipuolisia palveluja tarjoava läntinen keskus, joka osaltaan toimii edelleen houkuttelevana seudullisen kaupan alueena. Vaiheyleiskaavassa on osoitettu vähittäiskaupan maakuntakaavasta poikkeava mitoitus, kaupan sijainnin tarkempi ohjaus keskustatoimintojen alueella, uusien ja olemassa olevien viheryhteyksien kehittäminen sekä vaiheittaisen kehittämisen periaatteet.
Keskustassa on voimassa vuonna 2016 hyväksytty keskustan strateginen osayleiskaava, joka on tavoitteiltaan ja ratkaisuiltaan suurimmaksi osaksi ajantasainen. Valtuustokauden vaiheyleiskaavan 2021–2025 keskustan osalle ei ole tarpeen tehdä suuria muutoksia. Keskustan uudet yleismääräykset ohjaavat viherympäristön kehittämistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä korkean rakentamisen laatua.
Joukkoliikenteen osalta kaavakartalla yhtenäistetään kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muualla kantakaupungissa käytettävien merkintöjen kanssa. Keskustan alueelle valmistelussa olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman ratkaisut huomioidaan vaiheyleiskaavan ehdotuksessa.
Kulttuuriympäristön osalta keskustassa on osoitettu alueita ja kohteita uusien selvitysten pohjalta. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on osoitettu maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen pohjalta.
Alasjärven itäpuolella tavoitteena on mahdollistaa alueen virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen ja niiden saavutettavuuden parantaminen siten, että alueen luontoarvot turvataan. Alueen tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa kaupunkilaisille ja matkailijoille elämyksiä, luontokokemuksia ja vapaa-ajan palveluita, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia.
Alasjärven itäpuolella vaiheyleiskaavassa osoitetaan luontomatkailun palveluiden kehittämisen alueet ja toimintojen kehittämisen reunaehdot. Yleismääräys edellyttää alueen luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien turvaamisen sekä alueen pysäköinnin ratkaisemista kokonaisuutena. Vaiheyleiskaavassa on osoitettu luonnonympäristölle merkittäviä alueita ja yhtenäisen metsäalueen kokonaisuus.
Luontomatkailun palveluiden toimintoja ja sijoittumista on alueella ohjattu viidellä erilaisella kaavamerkinnällä. Jalankulun ja pyöräilyn yhteys- tai kehittämistarve-merkinnällä on osoitettu Niihamankatu ja Luhtaantie. Tavoitteena on kehittää liikkumisen turvallisuutta sekä virkistys- ja luontomatkailupalveluiden saavutettavuutta.
Yhdessä yleiskaava-aineiston kanssa asetetaan nähtäville Tampereen elinkeinoalueiden visiotyön luonnosraportti. Nähtävillä olon tarkoituksena on korostaa yritysalueiden painoarvoa osana Tampereen kehittämistä, antaa elinkeinoteeman osallisille tilaisuus palautteenantoon sekä ylipäänsä mahdollistaa vuoropuhelu yritysalueiden tulevaisuudesta.
Elinkeinoalueiden visioraportissa tarpeeseen vastataan täsmentämällä keskeisiä yritysalueiden kehittämislinjauksia sekä esittämällä polku aluekohtaisten visioiden laatimiseksi. Työn tulosten ja saadun osallispalautteen perusteella korostuu erityisesti kaupungin aktiivinen rooli hankekehityksen mahdollistajana ja elinvoimainvestointien tekijänä.
Yritysalueiden pilottikohteena ovat toimineet kaupunkirakenteen keskelle sijoittuvat ja toimijaverkostoiltaan vahvat Hankkion ja Nekalan perinteiset yritysalueet. Valittuja alueita luonnehtii paitsi toimijoiden orastava alueen kehittämishalukkuus, myös uudistamista jarruttanut epävarmuus alueiden tulevasta kehityssuunnasta. Visiotyössä alueille on haettu yhteistä kehittämisen tahtotilaa laatimalla vuorovaikutteisesti toimijakentän toiveita ja kaupungin tavoitteita yhteensovittavat visioluonnokset.
Työn osallistava osuus toteutettiin keväällä ja syksyllä 2022 järjestämällä Hankkion ja Nekalan yrittäjille työpaja- ja esittelytilaisuudet sekä kohdennettu sähköpostikysely. Visiosisällöt on tarkoitus hyväksyä yritysalueiden kehittämisen yleispiirteiseksi pohjaksi myöhemmin syksyllä 2023.
Yhdyskuntalautakunnan kokous 7.3.2023
Esityslista- ja pöytäkirjajärjestelmä
Oskari karttapalvelu
