Tampereen kaupunki sitoutuu edistämään henkilöstönsä mielenterveyttä
Tampereen kaupungille on myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki tunnustuksena siitä, että kaupunki on sitoutunut edistämään henkilöstön mielenterveyttä. Tunnustuksen myönsi Mieli Suomen Mielenterveys ry.
Kaupunki on myös liittynyt Mielenturvaa-verkostoon, jonka tavoitteena on tehdä mielenterveyden vahvistamisesta osa jokapäiväistä arkea kaikilla työpaikoilla. Verkostoon liittyminen ja merkin hakeminen pohjautuivat valtuustoaloitteeseen.
– Kaupungilla on ollut jo aikaisemminkin käytössä matalan kynnyksen ja elämän kriisitilanteisiin suuntautuvia palveluita. Työterveyshuollon sopimukseemme sisältyvät sekä psykologin palvelut että mahdollisuus lyhytterapiaan, selvittää henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen.
Mieli ry:n mukaan Tampereen kaupunki on löytänyt toimivan tuntuisen tavan mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi, vaikka onkin suuri organisaatio. Kaupunki huomioi sekä strategisen tason että yksikkötason varmistaen, että toimet tulevat lähelle jokaista työntekijää.
Kehittämiskohteina työkyvyn, työn ja kuormituksen hallinta sekä hybridityö
Kaupungilla on hyvin erilaisia ammattialoja ja työtehtäviä, minkä takia kaupungin yksiköissä on hyvin erilaisia kehittämiskohteita.
Henkilöstön hyvinvointia seurataan systemaattisesti erilaisten kyselyiden ja tilastotiedon avulla, joiden pohjalta laaditaan kehittämistavoitteet. Työpaikoille laaditaan vuosittain työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat, joissa on jatkossa myös erillinen mielen hyvinvoinnin tukemisen osuus.
– Kaupunkitasoisia kehittämisteemoja ovat esimerkiksi työkyvyn hallinta työuran eri vaiheissa, työn ja kuormituksen hallinta sekä toimiva hybridityö. Näitä kaupungin eri työpaikat tunnistavat ja laativat vuosittain niitä varten omiin tarpeisiinsa perustuvia konkreettisia tavoitteita, kertoo Pietikäinen.
Merkin myöntämistä Tampereen kaupungille Mieli ry perustelee muun muassa näin:
”Hakemuksessanne mainitut esimerkkiteemat kaupunkitason kehittämiskohteista ovat oivallisesti poimittuja ja vastaavat hyvin tälle ajalle tyypillisiä mielenterveyden voimavaroja verottavia työelämäaiheita.
Hyvältä kuulosti myös se, että työpaikkojen kehittämissuunnitelmiin lisätään erillinen, mielen hyvinvointiin keskittyvä osuus. Hyvien käytäntöjen jalkauttamiseksi luotu Mielenturvaa-verkosto, laaja-alaisen työryhmän mukanaolo suunnittelussa sekä suunnitelmaluonnoksen käsittely HR-verkostossa ovat hieno osoitus halustanne osallistaa henkilöstönne mahdollisimman laajasti mielenterveyden vahvistamistyöhön.”
