Tampere sai uuden arkkitehtuuriohjelman
Muut arkkitehtuuriohjelman neljä teemaa noudattavat kaupungin ensimmäisen arkkitehtuuriohjelman sisällön rakennetta: kaupunkiympäristö, historiallinen jatkuvuus, uudis- ja täydennysrakentaminen sekä vuorovaikutus ja koulutus. Aiempi ohjelma toi arkkitehtuuria edistämään muun muassa rakentamisesta lausuntoja antavan kaupunkikuvatoimikunnan.
Nyt hyväksytty ohjelma auttaa tavoitteiden asettamisessa hyvän arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi rakennus- ja kaupunkisuunnittelussa, hankekehittämisessä ja muissa arkkitehtuurin laatuun vaikuttavissa hallintoprosesseissa ja toiminnassa. Ohjelma sisältää laajoja, vuoteen 2050 mennessä toteutettavaksi esitettyjä tavoitteita sekä niitä täsmällisempiä vuoteen 2030 mennessä tehtäväksi esitettyjä toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimenpiteille on esitetty vastuutahot sekä asiantuntija-arvio vaikuttavuudesta ja kustannuksista suuntaa antavasti.
- Uudis- ja täydennysrakentamisessa kaupungin oman rakennustuotannon tulee olla esimerkkinä kun arkkitehtuurin laatua korostetaan taloudellisten arvojen rinnalla. Uusi, korkeatasoinen ja tunnistettava arkkitehtuuri, joka ottaa huomioon kaupungin historian, parantaa kaupungin vetovoimaa ja asukkaiden kokemaa kaupunkiympäristöä. Myös asuntoarkkitehtuurin toiminnallisen laadun parantamiseen tarjotaan lisää mahdollisuuksia kaupungin käsissä olevilla keinoilla, kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kertoo ohjelman tavoitteista.
Tampereen ohjelma on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten ja muun muassa kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Vuoden 2021 lopussa ohjausryhmään nimettiin kaupunkiympäristön, sivistyspalveluiden, kiinteistöt-, tilat ja asuntopolitiikan palveluryhmän, taidemuseon ja maakuntamuseon edustajat sekä rakennus- ja suunnittelualan toimijoiden, yliopiston ja alan järjestöjen edustajat.
Vehreä ja rohkea kaupunki
Arkkitehtuuriohjelmassa näkyy myös kuntalaispalautteissa arvostusta saanut kaupungin vehreys ja historialliset arvot. Tamperetta luonnehditaan myös rosoiseksi ja rohkeaksi sekä kehittyväksi.
– Rohkeutta on ollut myös säilyttää historiallista teollisuusmiljöötä samaan aikaan kun on kehitetty kaupunkiympäristöä, toteaa Tampereen yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, arkkitehti Hanna Montonen.
Tampere on vehreä kosken ympärille kasvanut järvien ja harjujen kaupunki, jonka monimuotoinen kaupunkiluonto on olennainen osa kaupunkikuvaa, kaupunkirakennetta ja elämyksellistä arkiympäristöä. Tavoitteen mukaan kaupunkiympäristön laatua vaalitaan niin keskustoissa kuin niiden ulkopuolisilla alueilla uudis- muutos- ja korjausrakentamiskohteissa sekä kunnossapidossa. Tampereen monimuotoisia luonnonympäristöjä vaalitaan ja rakennetaan uutta kaupunkiluontoa.
Taidetta ja elämyksellisyyttä
Tampere tunnetaan myös monipuolisuudesta, taiteesta ja kulttuurista. Myös julkinen taide ja elämyksellisyys kuuluvat hyvään kaupunkiympäristöön. Tampereella julkinen taide on tuotu osaksi arkkitehtuuria ja asuinympäristöä vahvistamaan paikallisidentiteettiä ja elämyksellisyyttä helposti saavutettavasti.
Myös saavutettavuus kuuluu tavoitteisiin: Tampereen kaupunkirakenteessa yhteisesti tärkeät kaupunkitilat, -reitit ja paikat ovat kaikille saavutettavia kaikkina vuodenaikoina. Myös alueiden ominaispiirteitä vaalitaan ja vahvistetaan. Monipuolinen kaupunkiympäristö ja -rakenne kannustavat aktiivisuuteen ja yhteisöllisyyteen.
Arkkitehtuuriohjelman tavoitteissa näkyy yhteisöllisyyden lisäksi kansainvälisyyden vahvistaminen.
Kestävää arkkitehtuuria
Kestävän kehityksen teema näkyy koko arkkitehtuuriohjelmassa. Sen toteutumiseen tarvitaan kestävään rakentamiseen myönteisesti suhtautuvaa ja kannustavaa päätöksentekoa. Tavoitteena on yhteiset määritelmät ja mittarit kestävän rakentamisen käsitteille. Tampereen kaupunkirakenteen kestävyyttä arvioidaan ja ohjataan aktiivisesti.
Arkkitehtuuriin kuuluu ihmisen muokkaama ympäristö yksittäisistä rakennuksista kokonaiseen kaupunkirakenteeseen, joten arkkitehtuuri vaikuttaa eri mittakaavoissa kaikkiin kestävyyden osa-alueisiin. Tämän lisäksi kestävyys arkkitehtuurissa tarkoittaa jatkuvaa prosessia, joka huomioi muuttuvan toimintaympäristön.
Valmiuksia kestävään arkkitehtuuriin ja rakentamiseen lisätään, keinoina lisää tietoja ja taitoja ja suunnitelmallisuutta.
Arkkitehtuuria näkyville
Arkkitehtuurikeskusteluun kannustetaan ja toivotaan mukaan muitakin kuin alan ammattilaisia. Tavoitteena on, että osallistuminen on luonteva osa kaupunkielämää ja asuinympäristöön vaikuttamisen mahdollisuuksia. Arkkitehtuurin aihepiiriä halutaan lisää kaikkeen opetukseen, ja kaupungissa oleva arkkitehtuurikoulutus on voimavara.
– Tampere voisi olla myös ammatillisesti nykyistäkin kiinnostavampi kaupunki ja arkkitehtuurimatkailun kohde, Hanna Montonen toteaa.
Uutena keinona on tarkoitus perustaa virtuaalinen arkkitehtuurigalleria, jonne hankeosapuolet voivat ilmoittaa arkkitehtuuriohjelmaa edistävät hankkeensa. Käytännön toteutusta selvitetään vielä.
Arkkitehtuuriohjelmaa tehdään lisää tunnetuksi syksyllä Tampereen arkkitehtuuri- ja design-viikolla (TAD). Arkkitehtuuriviikko syntyi aiemman arkkitehtuuriohjelman tuloksena, ja se yhdistettiin myöhemmin design-viikkoon.
Toteutumista arvioidaan
Ohjelma sisältää vuoteen 2050 mennessä toteutettavaksi esitettyjä laajoja tavoitteita sekä täsmällisempiä vuoteen 2030 mennessä tehtäväksi esitettyjä toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Nimetyt vastuutahot ovat pääosin kaupunkiorganisaation palvelualueita, -ryhmiä ja -yksiköitä. Joukossa on myös muita organisaatioita ja järjestöjä, jotka ovat olleet edustettuna ohjelman laadinnassa ja pitävät arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön laatua tavoitteenaan toiminnassaan muutoinkin tai joilla se on osa ydintehtävää.
Hyvän ja laadukkaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin edistäminen on tärkeää kaikilla kaupungin toimialoilla, joilla siihen voidaan vaikuttaa. Arkkitehtuuriohjelman toimenpiteiden läpiviemistä tehdään osin vastuutahojen perustoiminnan prosesseissa, mutta osin se vaatii erillistä paneutumista ja resurssia. Arkkitehtuuriohjelman toteutumista arvioidaan vuosina 2028-2030, minkä jälkeen ohjelman sisältämiä toimenpiteitä voidaan tarkentaa ja lisätä kaudelle 2030-2050. Vastuutahot sitoutuvat seurantaan omassa toiminnassaan.