Haiharan kartanossa nähdään elokuussa neljän taiteilijan monitaiteinen näyttely

Elokuussa Haiharan kartanon valtaa Larva, neljän tamperelaisilla juurilla varustetun ystävyksen yhteistyössä rakentama virittynyt kokonaisuus. Jan Anderzén, Heta Bilaletdin, Jonna Karanka ja Tero Niskanen ovat tutustuneet toisiinsa yhteisöllistä tekemistä juhlistavissa kokeellisen musiikin maanalaisissa verkostoissa. Heitä yhdistää monialaisuus, tekniikoiden moninaisuus ja läheinen suhde äänten taiteisiin. Kaikkien tekemisistä löytyy kujeilevaa arvoituksellisuutta ja uskoa sanojen tuolle puolen kurkottavaan ilmaisuun. Heidän tekemisiään ohjaavat kuitenkin yksilölliset pyrkimykset ja esteettiset näkemykset. Larva tarjoaa sekä katsauksen ryhmäläisten tämänhetkisiin prosesseihin että poimintoja heidän aikaisemmasta työskentelystään. Haiharan kartanon tiloihin räätälöity kokonaisuus pitää sisällään muun muassa kuvakudoksia, vastaloitsun, pylväsilluusion, spiralisoivasti soivan videon, amppelin, robottiavusteisia piirustuksia, saippuaveistoksia, motorisoituja rasahduksia ja ehkä tonttuoven.

Jan Anderzén on tamperelainen taiteilija, joka valmistaa tekstiiliteoksia, mosaiikkeja, piirustuksia, printtejä, soivia veistoksia, äänitteitä ja esityksiä. Jan pyrkii pitämään taiteensa raikkaana opettelemalla ja kehittelemällä uusia työtapoja, reagoimalla muuttuviin teknologioihin ja pysymällä avoimena monenlaisille yhdessä tekemisen muodoille. Jan ajattelee taiteen toimintana, jossa piilee arvaamattomia voimia.

Heta Bilaletdin työskentelee liikkuvan kuvan, äänen, esineiden ja tekstin parissa. Hän on tehnyt muun muassa esseemuotoisia elokuvia, interaktiivisia installaatioita, kokeellista musiikkia ja soivia veistoksia. Hänen työskentelylleen luonteenomaista on loitsumainen toistaminen, kadulla lojuvien esineiden ja ympäristön äänien mukaan poimiminen, kaikkeen kytkeytyvä planetaarinen pohjavire sekä teoksen kokijan puhuttelu järjen takaisilla ja runollisilla menetelmillä.

Jonna Karanka muovaa ääniä, solmii lankoja ja liimailee yhteen huojuvia esinekollaaseja. Psykofyysiset kudelmat rakentuvat usein materiaalien ehdoilla – kimallus, karkit ja tilpehööri ovat taiteentekemisen osapuolia. Erilaiset lankatekniikat yhdistyvät ryijyissä ja kuvakudoksissa askartelumaiseen otteeseen. Työskentelyä ruokkivat ajatukset geometristen kuvioiden muodostamista yksinkertaisista hallusinaatioista, perinnetekstiilien esoteriasta sekä sattumanvaraisen hapuilun luomasta ei-minkään ajattelun ihanuudesta.

Tero Niskanen on Helsingissä työskentelevä monialainen taiteilija ja kokeellisen musiikin tekijä. Hänen työskentelynsä lähtökohtana toimii havainto. Niskasen teosten ominaisia piirteitä ovat perättäisten kokeiluiden sarjoista muodostuvat prosessit, ilmaisuvälineiden ristiinkytkennät sekä niiden yhteen punoutumisen muodostamat tilanteet. Hän yhdistelee valokuvaa, musiikillista improvisaatiota, ohjelmointia, performanssi-, video- ja valotaidetta sekä taidegrafiikan menetelmiä.

Kiitos Marko Vierimaa, Samuli Tanner ja Helinä Tanner. Hetan ja Janin työskentelyä tukee Koneen Säätiö.