Hyvinvoiva ja kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä

Tampereen vuoden 2024 talousarvion vuosikate on 116,0 miljoonaa euroa. Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittämisestä tulee satunnainen noin 165 miljoonan euron myyntivoitto. Ilman Veden yhtiöittämisen vaikutusta tilikauden tulos on 12,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 1,1 miljardia euroa. 

Tampereen tuloveroprosentti laskee ensi vuonna 7,60 prosenttiin (7,61 % v. 2023). Kiinteistöverojen osalta maan hallitus on muuttamassa kiinteistöverolakia niin, että yleinen kiinteistöveroprosentti määräytyy erikseen maapohjalle ja erikseen rakennuksille. Tämän vuoksi yleinen kiinteistövero nousee maapohjan osalta 1,25 prosentista 1,30 prosenttiin. Rakennusten ja muiden kiinteistöveroprosenttien veroa ei Tampereella kiristetä. 

Investointitarpeet pysyvät korkeina

Kaupungin investointitarpeet ovat korkeat ja pysyvät korkeina vuosikymmenen loppuun asti, mutta tulorahoituksen taso on jäämässä nykyistä tasoa matalammaksi. Vuosikate riittää vuonna 2024 kohtuulliseen investointien omarahoitusosuuteen, investointien tulorahoitusprosentti on 50 ilman Tampereen Veden liiketoimintakauppaa.

– Kaupungin vuoden 2024 talousarvio on todellisuudessa heikompi, mitä viralliset laskelmat osoittavat. Meidän on tehtävä tähän hetkeen paras mahdollinen arviointi tulevien päätösten taloudellisesta kestävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta, pormestari Kummola painottaa. 

Talousarvion investoinnit ovat 233,7 miljoonaa euroa, ja investointien rahoittamiseksi lainamäärä kasvaa ensi vuonna noin 80 miljoonaa euroa. 

– Kaupungin velka on kohtuullisella tasolla, ja vuosikate riittää maltilliseen investointien omarahoitusosuuteen. Talousarvion tuloihin sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 54 miljoonaa euroa, mikä on noin 25 miljoonaa euroa vuotuista normaalitasoa enemmän, Kummola sanoo.

Kaupungin lainamäärän arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa 924 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä on 3594 euroa per asukas. 

– Kaupungin ei tule kategorisesti supistaa investointitasoa, jottei se omilla toimillaan heikennä jo muutenkin vaikeuksissa olevaa rakennusteollisuutta. Lähivuosien talousnäkyvät ovat kuitenkin hyvin huolestuttavat, mikä on otettava huomioon kaupungin toiminnan ja talouden tulevien vuosien suunnittelussa, pormestari Kummola toteaa.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan tulevina vuosina kuntataloutta haastavat esimerkiksi TE-palveluiden sekä kuntien rahoitusjärjestelmän uudistukset. 

– Hallitusohjelmaan kirjatut uudistukset sosiaaliturvasta ja kiinteistöverotuksesta sekä kuntien valtionosuuksien indeksikorotusten leikkaamisesta aiheuttavat haasteen, mutta samalla mahdollisuuden tarkastella uudelleen toimintaa, Yli-Rajala sanoo.

Hänen mukaansa myös tytäryhtiöiden taloudelle tulee haasteita mm. nopeasti muuttuneesta korkoympäristöstä ja inflaatiosta. Osa yhtiöistä ennustaa liikevaihdon pysyvän suhteellisen tasaisena viime vuosiin nähden, osan ennuste on positiivinen ja osalla negatiivinen.

Konserniyhteisöjen investoinnit ovat vuonna 2024 noin 276 miljoonaan euroa. Suurin osa (43 %) investoinneista kohdistuu kaupunkiympäristön kehittämiseen ja energiaan erikoistuneihin yhtiöihin. Asuntoyhteisöjen osuus investoinneista on 25 prosenttia. Yli-Rajalan mukaan Tampereen Energia -konsernin liikevaihto tulee laskemaan merkittävästi eikä liikevoittotasokaan tule olemaan totuttua tasoa. 

– Merkittävimpiä investointeja tekevät Tampereen Energia, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö ja Raitiotie Oy. 

Satsauksia koulutukseen ja osaamiseen

Tampere investoi kasvavassa kaupungissa koulutuksen ja osaamisen palveluihin.

– Vahvistamme lasten ja nuorten digitaalisia taitoja tarjoamalla jokaiselle 6. luokkalaiselle kannettavan tietokoneen. Lasten ja nuorten kouluruokailuun panostamme lisärahoituksella. Ensi vuonna Tampereen kaupungin lukioissa aloituspaikkamäärä nousee 90:llä, kertoo Kummola.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa varaudutaan lapsimäärän kasvavan noin 300:lla. Talousarviossa huomioidaan erityisesti lapsille annettava tuki sekä alle 3-vuotiaiden ja monikulttuuristen lasten määrän kasvu ja heidän tarpeensa. Kaikki varhaiskasvatuksen toimenpiteet merkitsevät 77 henkilötyövuoden lisäystä, mm. avustajien, erityis- ja S2-opettajien määrää lisätään.

Vuonna 2024 valmistuvat Kisapuiston, Messukylän, Eteläpuiston ja Ojalan päiväkodit, ja perusparannukset saadaan loppuun Raholan ja Tasanteen päiväkodeissa. 

Perusopetuksessa erityishuomio on laadukkaan perustoiminnan toteuttamisessa. Ryhmäkoot pysyvät ennallaan huolimatta 90 oppilaan lisäyksestä, sillä erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja kouluvalmentajien määrää lisätään 55 henkilötyövuodella. 

Vuonna 2024 koulujen perusparannuksista valmistuvat Messukylän ja Härmälän koulut. Eteläpuiston uusi koulu valmistuu keväällä ja Ojalan koulu otetaan käyttöön kesällä. Ahvenisjärven koulun ja Lamminpään koulun rakentaminen alkaa, ja Kissanmaan koulun perusparannus käynnistyy keväällä. 

Panostuksia ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön

Soteuudistuksen myötä kaupungin tehtävissä korostuu entistä vahvemmin ennaltaehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Työtä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden ja hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvoinnin kehitysohjelmalla luodaan ketteriä toimintatapoja ja uudistuvia palveluja kaupunkilaisten hyvinvointiongelmien ratkaisemiseksi, esimerkiksi erilaisissa mielenterveys- ja päihdeongelmien teemoissa. 

Hyvinvointia edistetään myös köyhyysohjelman toteuttamisella. Pormestarin nimeämä köyhyystyöryhmä on ohjelmatyössään asettanut toimenpiteitä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen. Tavoitteena on, että Tampereella hyvinvointi jakautuu tasaisesti eri väestöryhmien ja alueiden välillä.

– Näiden lisäksi esimerkiksi ikäihmisten kuntoilua ja arjessa pärjäämistä tuetaan yli 65-vuotiaille tarjottavalla seniorirannekkeella, jolla pääsee maksuttomasti uimahalleihin maanantaista perjantaihin kello 9–15. Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään myös esimerkiksi tukemalla kokoontumisia, kertoo Kummola.

Vuonna 2024 kaupungin uimahallien lippujärjestelmälle tullaan tekemään kokonaisvaltainen muutos, jossa sarjalippujen ja erityisuimakorttien tilalle tulee yksi edullinen kausiranneke. Liikuntaolosuhteet paranevat muutenkin Tampereella merkittävästi, kun uusia tiloja valmistuu eri puolilla kaupunkia, mm. Tammelan stadion, Hervannan ja Lielahden tekojääradat, Kaupin pesäpallo- ja hiihtostadionin oheistilat. 

Lisäksi harrastusmahdollisuuksia edistetään lasten ja nuorten liikuntapilotilla, joka kohdistetaan Pispalan ja Kaukajärven kouluille yhteistyössä Varalan kanssa. Nuorisotilat avataan Koskikeskuksessa ja myös Vuoreksessa käynnistyy nuoristyötoiminta. Kaupungin henkilöstölle tarjotaan ensi vuonna työsuhdepolkupyöräetuus.

Kulttuurin saralla kaupunki on varautunut avustamaan merkittävästi Tampereen Teatterin perusparannushanketta ja sen jälkeen Tampereen Työväen Teatterin perusparannushanketta. Myös Komediateatterin remonttia avustetaan. Lisäksi Tampereen Taidemuseon uudisrakennushanke sekä Nekalan koulun sisäilmakorjaus ja muutos kulttuurin tiloiksi saadaan ensi vuonna liikkeelle.

Avauksia kansainvälisyyteen ja elinvoimaan

Tulevina vuosina kaupungin tulee tehdä toimia, jotta kasvu on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. Kaupungin kasvua vauhditetaan kestävillä avauksilla, ja merkittäviä muutoksia viedään eteenpäin kehitysohjelmilla. Ensi vuonna käynnistyvän Welcoming city -ohjelman tavoitteena on edesauttaa Tampereen muutosta kansainväliseksi kaupungiksi ja varmistaa osaltaan elinkeinoelämän toiminta- ja kilpailukykyä vahvistamalla kansainvälisten osaajien pito- ja vetovoimaa Tampereella.

– Olemme lisänneet panostuksia Tampereen kaupungin ja seudun yritysten EU:sta saaman TKI-rahoituksen kasvattamiseksi sekä kansainvälisen profiilimme nostamiseksi esimerkiksi kaupungin ja korkeakouluyhteisön tutkimusyhteistyön ja yhteisen TKIO- ja hanketoiminnan edistämisellä. Vuoden 2024 painopisteenä on uusien kehittämishankkeiden aktivointi EU:n rakennerahastosta, kertoo Kummola.

Talousarviossa on varauduttu myös raitiotien infra- ja hallintovastikkeen kasvuun, sähköenergian sekä katujen päällystetöiden hinnan nousun kattamiseen. Joukkoliikenteen kovien kustannuspaineiden vuoksi taksoja joudutaan korottamaan neljällä prosentilla. Palvelutaso säilyy ennallaan ja eikä bussilinjoihin tai reitteihin ole tulossa suuria muutoksia.

Raitiotieliikenne Pyynikintorilta Santalahteen käynnistyi elokuussa. Toisen vaiheen rakentaminen kohti Lentävänniemeä on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä.