Radioaallon harjalla - Kidekoneesta podcastiin näyttely kertoo radion vaiherikkaan tarinan Suomessa 1920-luvulta nykypäivään. Näyttely pohtii, mikä radiossa on vuosisadan ajan viehättänyt tekijöitä, kuuntelijoita ja harrastajia – ja miksi maagisesta arkipäiväiseksi asiaksi muuttunut radio puolustaa edelleen paikkaansa tällä internetin ja digitaalisen viestinnän aikakaudella.
Amatöörivetoinen radioasema Tampereen Radio aloitti säännölliset lähetyksensä 1.11.1923. Tampereen Radiota pidetään ensimmäisenä yleisradioasemana Suomessa, sillä sen lähetykset jatkuvat säännöllisinä Suomen Yleisradion (1926) perustamiseen saakka. Tampereen Radion lisäksi esimerkiksi helsinkiläiset Radiola ja Radiopataljoona lähettivät ohjelmaa ennen varsinaista valtiollista Yleisradiota. Suomi kulki kehityksen kärjessä, sillä Tampereen lähetysten käynnistyessä BBC oli tuottanut radio-ohjelmaa vasta kaksi vuotta.
Uusi teknologia ei ollut kaikkien mieleen, vaan itsekseen puhuva, eetteristä viestejä lähettävä laite tuntui joistakin paholaisen keksinnöltä. Nopeasti radio kuitenkin valloitti yhä uusia ystäviä. Koska kaikilla ei ollut varaa radiovastaanottimeen, ihmiset kokoontuvat naapureiden radioiden ääreen kuuntelemaan yhdessä niin jumalanpalveluksia kuin urheilulähetyksiäkin
Radioaallon harjalla -näyttelyssä tavataan radioamatöörejä, piraattiradioiden toimijoita ja tuttuja radioääniä vuosien varrelta. Näyttelyvieras voi tallentaa oman audionsa podcast-studiossa.
Näyttelyssä on otettu huomioon erityisryhmät. Radion historia avautuu kokeilupisteillä, joissa voi tutustua näyttelyn esineisiin ja ääniaineistoihin pistekirjoituksella kuvailtujen ohjeiden opastamana. Näyttelytilassa on lattiaopaste, joka ohjaa turvallisesti näyttelytilassa liikkumisessa. Näyttelyssä on tarjolla selkokielinen ääniopastus ja näyttelyn valmistuttua siihen voi tutustua myös kuvailutulkatun ääniopastuksen johdolla.
Nykyisessä mediatulvassa radio vaikuttaa ehkä katoavalta medialta, mutta se on maailmanlaajuisesti edelleen merkittävä viestintäväline. Kaikkialla ei ole nettiä, matkapuhelinverkkoa, sähköä tai mahdollisuutta tiedonsaantiin. Radio on myös arvokas viestintäväline kriisitilanteissa, sillä radioverkko on suunniteltu kestämään pidempiä sähkökatkoksia kuin esimerkiksi matkapuhelinverkot. Radioamatöörit ovat kriisitilanteiden viestinnässä ja yhteydenpidossa tärkeässä asemassa.
Kaikille avoimet avajaiset Vapriikissa keskiviikkona 1.11. klo 18–20. Avajaisiin on vapaa pääsy, tervetuloa!
Ohjelma:
Tervetuliaissanat museoravintola Valssissa
Juha Ahonen, kulttuurijohtaja, Tampereen kaupunki
Radion ensimmäinen vuosisata Suomessa
Marko Ala-Fossi, FT, Tampereen yliopisto
Suomalaiset ja radio: sadan vuoden rakkaustarina
Ismo Silvo, VTT, Ylen 100-vuotistutkimuksen pääkoordinaattori
Pentti ”DJ Pena” Teräväinen soittaa musiikkia radioaalloilta
Paikka: Näyttelyn läheisyydessä 2. krs
Torstaina 2.11. klo 13, yleisöluento, vapaa pääsy
Lasse Vihonen, Radion varhaisvuodet Suomessa
Lasse Vihonen luennoi aikakaudesta ennen Suomen Yleisradion perustamista. Luennolla kuullaan varhaisista radiokokeiluista, ensimmäistä yleisradioasemista ja radion muutoksesta sähkötysradiosta puheradioksi.
