Kansainvälinen Hyper-näyttely vie katsojan suoraan iholle, lähelle ihmisyyttä. Teokset käsittelevät elämän ja kuoleman, todellisuuden ja fantasian, ihmisen ja koneen välistä suhdetta sekä ihmiskehon erilaisia deformaatioita. Hyperrealistisissa teoksissa kerronnalliset ja yllättävät elementit yhdistyvät todellisuuden valokuvantarkkaan esittämiseen. Aiheina ovat arkiset tilanteet, tavalliset ihmiset ja inhimillisen olemassaolon moninaisuus.
Hyperrealismi syntyi 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa vastareaktiona abstraktille ekspressionismille. Lähestymistapana se on jatkunut niin maalaus- kuin veistotaiteen alueella monien taiteilijoiden tuotannossa näihin päiviin saakka. Hyperrealismi kytkeytyy fotorealistiseen taiteeseen ja se on yksi ”uuden realismin” taidemuoto.
Hyper-näyttelyn veistokset ovat teknisesti taiturimaisia ja esittävät ihmiskehon sellaisena kuin se on, pienintä yksityiskohtaa, kuten ihohuokosta, ryppyä, partakarvaa ja hikikarpaloa myöten. Tämä tekee katsomiskokemuksesta hätkähdyttävän todentuntuisen ja läsnäoloa korostavan. Hyperrealismissa käytetään usein hyödyksi vieraannuttamista liittämällä teoksiin draamallisia tai outoja elementtejä sekä ajattomia teemoja. Monissa teoksissa leikitään myös poikkeavalla mittakaavalla ja huumorilla. Näyttely nostaa esiin ajankohtaisia teemoja kuten robottiteknologian, tekoälyn, kloonauksen sekä kuolemattomuuden tavoittelun.
Näyttelyn taiteilijat ovat hyperrealistisen kuvanveiston keskeisimpiä nimiä viideltä vuosikymmeneltä. Mukana on Duane Hansonin amerikkalaisen keskiluokan kuvausta, Ron Mueckin mittakaavalla leikkiviä veistoksia sekä Zharko Basheskin jättiläismäinen lattian läpi nouseva mies Ordinary Man (2009–10). Näyttelyn muita keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Jacques Verduyn, Tony Matelli, Sam Jinks, Marc Sijan, John DeAndrea, Mathilde ter Heijne ja Patricia Piccini. Kaikkiaan mukana on teoksia yli 20 taiteilijalta.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä saksalaisen Insititut für Kulturaustauschin kanssa. Tampereen taidemuseo toteuttaa näyttelyn yhteydessä laajan Pirkanmaan koululaisille suunnatun yleisötyön kokonaisuuden osana alueellisen vastuumuseon tehtävää. Hankkeen rahoittajana ja yhteistyökumppanina toimii Operaatio Pirkanmaa.
Ensimmäiseksi vuonna 2024 taidemuseon remontin jälkeen esille pääsevät kuitenkin jo aiemmin julkistetut taiteilijat Tuula Lehtinen ja Charles Sandison.
Näyttely esittelee tamperelaisen kuvataiteilijan Tuula Lehtisen laajaa ja monipuolista taiteellista uraa 1980-luvulta 2020-luvulle. Mukana on taidegrafiikkaa, maalauksia ja posliiniveistoksia. Lehtinen lähestyy kauneuden tematiikkaa taiteen perinteestä ja nostalgisista aiheista, kuten kukkamaalauksista, maisemista, koristeellisista posliiniesineistä, verhoista, pitseistä ja maailmanhistorian kuningattarista käsin. Samalla hän kyseenalaistaa taiteentekemisen vakiintuneita tapoja ja taidemaailman arvohierarkioita.
With Pleasure avaa laajan ajallisen kaaren Tuula Lehtisen tiestä grafiikan tekijästä taidemaalariksi ja julkisten teosten toteuttajaksi.
Maamme kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteilijoihin lukeutuva Charles Sandison toteuttaa taidemuseossa koko alakerran kattavan valoinstallaation. Sandisonin teoksissa seinille heijastetaan sanoja, symboleja ja liikettä. Näyttelyvieraat kokevat olevansa ikään kuin avaruusmatkalla, kaaoksen ja järjestyksen rajamailla. Sandison paljastaa taidemuseolle tulevan teoksen teeman vasta näyttelyn avautuessa.
Charles Sandison (s. 1969, Englanti) on Tampereella asuva mediataiteilija, joka on toteuttanut näyttäviä valoinstallaatioitaan mm. Sao Paulossa, Denverissä, Roomassa, Madridissa ja Lontoossa.
Neljäskymmenes Vuoden nuori taiteilija julkistetaan 31.1.2024. Hänen yksityisnäyttelynsä avautuu Tampereen taidemuseon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa syksyllä 2024.
Tampereen taidemuseon alakerran syysnäyttely esittelee aiempien Vuoden nuorten taiteilijoiden teoksia Tampereen taidemuseon kokoelmista. Mukana on maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia, tila- ja mediataidetta.
Valinta Vuoden nuoreksi taiteilijaksi on yksi Suomen merkittävimmistä palkinnoista kuvataiteen alalla. Valtakunnallinen Vuoden nuori taiteilija -tapahtuma syntyi vuonna 1984 Tampereen Nuorkauppakamarin aloitteesta. Tapahtuma toimii keskustelun herättäjänä ja nykytaiteen näkyvyyden edistäjänä. Palkinnolla pyritään tukemaan kansainvälisesti kiinnostavia alle 35-vuotiaita suomalaistaiteilijoita. Näyttely juhlistaa Vuoden nuoria taiteilijoita neljän vuosikymmenen ajalta.
Tove Jansson on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista taiteilijoista. Hän oli taidemaalari, kuvittaja, sarjakuvataiteilija, pilapiirtäjä ja kirjailija. Tove Jansson tunnetaan parhaiten muumihahmoistaan. Muumimuseon Observatorion näyttely tarkastelee hänen muuta tuotantoaan ja elämäänsä, kuten maalauksia ja ensimmäistä kertaa julkisuudessa olevia kuvituksia. Tove Jansson oli rohkea oman tiensä kulkija taiteilijana, ihmisenä ja naisena. Hänen elämänsä oli täynnä vaiheikkaita käänteitä, työtä, ihmissuhteita, suuria tunteita, rakkautta ja draamaa.
Tove Janssonin muumikirjojen kantavia teemoja ovat ystävyys, yhdenvertaisuus, rauhanomainen yhteiselo, moninaisuuden ymmärtäminen sekä elämästä ja sen pienistä ja isoista seikkailuista nauttiminen. Jansson käsitteli kirjoissaan usein vertauskuvainnollisesti myös vaikeampia aiheita, kuten sotaa, yksinäisyyttä, ihmissuhteiden haasteita ja kuolemaa. Sama tematiikka näkyy myös Janssonin muissa romaaneissa ja novelleissa. Tove Jansson koki itse olevansa ennen kaikkea taidemaalari. Hän teki esittävien ja abstraktien maalaustensa ohella useita julkisia monumentaalitöitä. Muumimuseon Observatorion näyttely käsittelee Tove Janssonin moninaisen taiteellisen uran ohella hänen elämänsä vaiheita ja ihmissuhteita, sekä niihin liittyviä haasteita, iloa ja rakkautta.
Muumimuseon perusnäyttelyn paperipohjaiset teokset vaihtuvat syksyllä 2024.
