Tampereen kaupungin vammaisneuvosto myöntää vuosittain esteettömyyspalkinnon kohteelle, joka mahdollisimman laajasti lisää aisti-, liikunta- ja toimintaesteellisten tamperelaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tavalliseen arkielämään kaupungissa.
Tiedostavat esteettömyys- ja saavutettavuusratkaisut ovat avainasemassa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Uusissa kohteissa esteettömyyden tekemättä jättäminen ja vanhoissa kohteissa kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää.
Tampereen kaupungin vammaisneuvoston on myöntänyt esteettömyyspalkintoja yli kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna esteettömyyspalkinnon saa Tampereen Ratikka.
– Vammaisneuvosto ja sen esteettömyystyöryhmä on ollut mukana esimerkillisesti tässä jättihankkeessa sen suunnitteluvaiheesta asti, sanoo vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Metsävainio.
Jo vuonna 2018 neuvoston kahdentoista hengen delegaatio vieraili kolmesti Oulussa, jossa sijaitsi ratikan suunnittelutehdas. Ryhmä pääsi vaikuttamaan vaunujen sisätilojen suunnittelun toteutukseen.
– Myös myöhemmissä vaiheissa, kuten pilotoinnissa ja varsinaisilla koeajoilla, meitä on kuultu, jotta ratikasta tulisi mahdollisimman käyttökelpoinen kaikille matkustajille, jatkaa esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja Sirpa Virtanen.
Vaunussa on erikseen paikat enimmillään kuudelle isolle pyörätuolille sekä neljä paikkaa opaskoiran kanssa matkustaville.
Ratikassa on myös niin kutsuttu "Katjan penkki", joka on muita kippituoleja matalammalla, jotta lyhytkasvuiset ja lapset yltävät paremmin istumaan.
Ratikkavaunun lattia on samalla tasolla kuin pysäkkilaiturit, eikä vaunussa ole portaita, joten liikkuminen vaunuun ja vaunussa on useimmille liikuntaesteisille henkilöille esteetöntä. Ratikka on hyvin valaistu ja kontrastit ovat selkeät, mikä on tärkeää niille näkövammaisille henkilöille, jotka näkevät edes vähän.
Kehittäminen jatkuu
Vammaisneuvosto toivoo, että ratikan esteettömyyssuunnittelu jatkuu loistavan alun jälkeen. Neuvosto painottaa, että näkövammaisten ja sokeiden henkilöiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta tulisi parantaa.
– Ratikan voi tällä hetkellä tunnistaa vain näkemällä kyseisen raitiovaunun numeron. Tämä tuo haasteita näkövammaiselle matkustajalle. Ratkaisu on pysäkkikuulutukset Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun niillä pysäkeillä, joissa kulkevat molemmat linjat 1 ja 3, toteaa Sirpa Virtanen.
Myös äänimerkit raitiovaunun ulko- ja sisäpuolella oven kohdalla auttaisivat näkövammaisia henkilöitä löytämään oven. Samoin talvikunnossapito, joka hyödyttäisi monia muitakin ihmisiä.
– Ratikan seinällä, taittopenkkien välissä on painike, jolla ilmoitetaan kuljettajalle hitaasti liikkuvasta henkilöstä. Tätä nappia on hankala painaa, mikäli penkeillä seinän vieressä istuu tai seisoo kanssamatkustajia, jatkaa Virtanen.
Katja Metsävainio kuuluu myös Tampereen kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyöryhmään, joka seuraa suunnitelman toimeenpanoa.
– On hienoa, että Ratikka ja Nysse koko laajuudessaan valmistelevat turvallisemman tilan periaatteita osana Nysse-etikettiä. On oleellista, että me kaikki olemme tervetulleita kyytiin mistään tekijästä tai ominaisuudesta riippumatta, Metsävainio toteaa.