Tampere julkaisi jo viidennen kerran talousarviossaan ilmastobudjetin, joka auttaa seuraamaan vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitteen etenemistä ja ilmastotoimien resursointia. Hiilineutraalius edellyttää määrätietoista yhteistoimintaa ja vuosi vuodelta tiukentuvia päästötavoitteita. Jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan suunnitelmallisesti.
Ilmastobudjetti esittää Tampereen vuoden 2024 ilmastopäästöjen enimmäismäärän eli päästöbudjetin sekä suuntaa-antavat enimmäispäästöt vuosille 2025 ja 2030. Lisäksi ilmastobudjetti sisältää ilmastotoimien taloussuunnitelman, jossa eritellään kaupunkikonsernin ilmastotoimille suunnatut eurot toimintamenojen ja investointien osalta. Ilmastobudjetin toteumaa seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.
Päästöbudjetti auttaa arvioimaan kaupungin mahdollisuutta saavuttaa hiilineutraaliustavoite vuonna 2030. Arvioon on yhdistetty Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan päästöennuste ja Tampereen ilmasto- ja ympäristövahdissa olevista ilmastotoimista ne, joiden vaikutus on voitu arvioida.
Sähkön kulutuksessa ilmastopäästöt ovat parhaiten hiilineutraaliustavoitteen mukaisella polulla. Energiakriisi saattoi aiheuttaa sähköntuotannon päästöjen nousua lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta murros varsinkin sähkön kysyntäpuolella on sen myötä kiihtynyt.
Liikenteen päästöt ovat suuremmat kuin tavoite edellyttäisi huolimatta vuoden 2021 historiallisen alhaisista lukemista. Uusin tieto liikenteen päästöistä vuodelta 2022 on 225 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), mikä tarkoittaa 6 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kasvu on ymmärrettävää jakeluvelvoitteen pienennyttyä ja koronasulkujen loputtua, mutta se on huono uutinen tavoitteen saavuttamisen kannalta.
Nyt päätetty vuoden 2024 päästöbudjetti on liikenteen osalta jopa 34 prosenttia vuoden 2022 päästöjä pienempi (168 ktCO2e). Siihen pääseminen vaatii määrätietoista toimia sekä kaupungilta, kuntalaisilta että yrityksiltä.
Kaukolämmön päästökehitys ei ole viime vuosina noudattanut ilmastobudjettia, mutta tilanne on muuttunut Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksen myötä. Sen tekniikka mahdollistaa turpeen korvaamisen puupolttoaineilla, mikä voi laskea kaukolämmön päästöjä jopa 160 ktCO2e hyvin nopeasti. Lisäksi Tampereen Energia on juuri julkaissut selvityksen hiilineutraalista ja polttovapaasta kaukolämmön tuotannosta tulevaisuuteen.
Jätteet ja jätevedet näyttää olevan sektori, joka ei pääse tavoitteeseen. Kyse ei kuitenkaan ole nykyisen jätehuoltotoiminnan päästöistä vaan olemassa olevien kaatopaikkojen eli aiempina vuosikymmeninä tuotetun jätteen hajoamisen aiheuttamasta laskennallisesta päästöstä. Päästön todellisesta määrästä ja mahdollisuuksista sen vähentämiseen tarvitaan kipeästi lisää tietoa.
Ilmastobudjettiin sisältyvä ilmastotoimien taloussuunnitelma havainnollistaa kaupunkikonsernin rahallista panostusta päästöjä vähentäviin toimiin. Ilmastotoimia ovat toimet, jotka tehdään ensisijaisesti ilmastonmuutoksen hillinnän, siihen sopeutumiseen tai kestävän liikkumisen edistämisen vuoksi. Mikäli päästöbudjetissa on vaikeuksia pysyä, on syytä tarkastella ilmastotoimien rahallisen panostuksen riittävyyttä.
Kaupunkiorganisaation ilmastotoimien toimintamenot ovat kasvaneet edellisvuodesta ja ovat vuoden 2024 talousarviossa 24,5 miljoonaa euroa. Ilmastotoimiin investoidaan 17,1 miljoonaa euroa. Koko kaupungin budjettiin suhteutettuna nämä ovat toimintamenoista 2,0 prosenttia ja investoinneista 7,3 prosenttia. Toimintamenot koostuvat pääosin erilaisista henkilöstö- ja suunnittelukuluista, puhtailla käyttövoimilla kulkevan joukkoliikenteen tilaamisesta sekä kävely- ja pyöräteiden kunnossapidosta. Investoinneista merkittävimmät erät liittyvät kävely- ja pyöräteiden rakentamiseen, sähköbusseihin ja niiden latausinfrastruktuuriin, polkupyöräpysäköinnin rakentamiseen, ulkovalaistuksen LED-vaihtoihin sekä kaupungin rakennuskannan öljylämmityksestä luopumiseen ja aurinkopaneelien asentamiseen.
Tampereen kaupungin tytäryhteisöt suunnittelevat investoivansa ilmastotoimiin vuonna 2024 yhteensä jopa 105 miljoonaa euroa, joka on 38,2 prosenttia tytäryhteisöjen kokonaisinvestoinneista. Tästä merkittävin osa koostuu raitiotieinfrasta ja vaunukalustosta sekä Naistenlahti 3 -voimalaitoksen lisäinvestoinneista. Lisäksi merkittäviä investointeja liittyy Tampereen Energian sähkökattiloihin ja kaukolämpöakkuun, Tampereen Veden verkostosaneerauksiin sekä lämmitysjärjestelmäsaneerauksiin.
