Kaupunkilaisiin kohdistuvia ilmastoriskejä arvioitiin selvityksessä sen suhteen, miten alttiita ihmiset ovat myrskyjen, liukkauden ja helteen vaikutuksille ja miten hyvin heidän on mahdollista sopeutua poikkeusoloihin. Esimerkiksi vanhukselle tai apuvälineen kanssa liikkuvalle runsas lumentulo ja lisääntyvät liukkaat kelit voivat tarkoittaa ulkona liikkumisen vähenemistä ja kotiin jäämistä.
Tarkastelussa kävi ilmi, että sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien näkökulmasta haavoittuvia väestöryhmiä ovat pienet lapset, vanhukset ja henkilöt, joilla on yleisesti alentunut toimintakyky tai alentunut liikkumiskyky, sekä matalatuloiset, kielivähemmistöt ja asunnottomat henkilöt.
Monet ilmastonmuutoksen riskit lisäävät yhteiskunnan kriittisten toimintojen, kuten terveydenhuollon, pelastustoimen sekä tieto- ja viestintäyhteyksien kuormitusta ja heikentävät niiden toimivuutta. Tämä puolestaan heijastuu ryhmiin, joilla ei ole mahdollisuutta omatoimisesti varautua häiriötilanteisiin eikä vähentää häiriöiden vaikutusta itse tilanteen aikana.
Selvitystä varten kerättiin kokemuksia haavoittuvien ryhmien edustajilta sään ääriolosuhteiden vaikutuksesta. Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh painottaa, että poikkeusolot vaikeuttavat aina arkea. Itsenäinen asioiden hoitaminen, esimerkiksi kaupassa käyminen, vaikeutuu.
– Kotoa lähteminen riippuu hyvin usein toisesta ihmisestä, vammaisten tulkkauspalvelusta tai vapaaehtoisesta. Pakkanen voi esimerkiksi jäädyttää tulkin auton, eikä hän pääse tulemaan.
Suuri osa vammaisista henkilöistä on myös pienituloisia tai tulottomia ja siksi yleensä huonosti varustautuneita. Esimerkiksi poikkeuksellisen koville pakkasille ei ole sopivia toppatakkeja ja kenkiä.
Myös tietoa voi olla vaikea saada, jos kuurosokea tarvitsee jonkun viittomaan tiedon kädestä käteen, eikä tulkkien apu tavoita nopeasti kaikkia. Iäkkäät kuulonäkövammaiset henkilöt eivät välttämättä pysty käyttämään verkkoviestintää.
Milla Lindh ja selvitykseen ikäihmisten näkökulmaa tuonut Tampereen vanhusneuvoston Taina Törmä korostavat, että kulkureittien esteettömyydestä ja kunnossapidosta huolehtiminen palvelee kaikkien ihmisten selviytymistä, ei vain erityisryhmiä.
Yksin asuville vanhuksille konkreettiset ohjeet varautumisesta kylmään ja helteeseen ovat tarpeen.
– Ikäihmiset on hyvä nähdä toimijoina, jotka voivat itse vaikuttaa asioihin. On lähdettävä viileään puistoon, jos kotona on liian kuuma. Oma toimijuus pitää yllä toiveikkuutta, kuvaa Taina Törmä.
Moni vanhus elää sosiaalisesti taloyhtiön naapurikontaktien varassa. Siksi isännöitsijät ja huoltoyhtiöt ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia varautumisessa. Kirjastot ja kauppakeskukset ovat jo nyt tärkeitä lämpimiä ja valoisia kohtaamisen paikkoja
Selvityksessä tarkasteltiin, missä Tampereella asuu haavoittuviin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, ja tieto yhdistettiin kartoille tietoon todennäköisimmistä tulva- ja lämpösaarekealueista.
Maantieteellisesti tarkasteltuna Tampereella haavoittuvuus ilmastonmuutoksen riskeille on suurinta tiiviissä asutuskeskittymissä, kuten keskustassa, Hervannassa, Lielahdessa ja kaupunginosien keskuksissa. Samoin alueilla, joilla on yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja, kuten useita kouluja tai päiväkoteja, ja joihin muodostuu lämpösaareke ─ tällaisia alueita on esimerkiksi Kaarilassa, Hyhkyssä, Sairaalankadun alueella, Nekalassa ja Muotialassa.
Lämpösaareke tarkoittaa aluetta, jonka lämpötila on korkeampi kuin sitä ympäröivien alueiden. Lämpösaarekeilmiötä esiintyy Tampereella voimakkaana myös teollisuus- ja työpaikka-alueilla, kuten Nekalassa, Lielahdessa ja TAYS:in alueella.
– Kaupungin tehtävä on taata asukkailleen terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Haavoittuvuutta selvittämällä toimenpiteitä voidaan tehdä ensimmäisenä sinne, missä niitä nopeimmin tarvitaan, sanoo kehittämispäällikkö Kaisa Mustajärvi Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksiköstä.
Kaupunkisuunnittelun keinoin esimerkiksi lämpösaarekeilmiötä voidaan lieventää lisäämällä puistoja ja viheralueita, heijastavia pintoja, jotka eivät ime lämpöä, sekä lisäämällä vesielementtejä ja mahdollistamalla helppo pääsyn veden äärelle. Tulvia voidaan ehkäistä korvaamalla asfaltti- ja betonipintaa niin sanotusti läpäisevällä pinnalla sekä rakentamalla sade- ja valumavesiä viivyttäviä ja imeyttäviä rakenteita, kuten viivytysaltaita ja sadepuutarhoja. Selvityksen karttatarkastelussa keskityttiin lämpösaareke- ja tulva-alueisiin. Väestön lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutokselle haavoittuvia yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, elinkeinoja ja ekosysteemejä.
Tampereen kaupungin toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitellään Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartassa.
Haavoittuvuustarkastelun toteutti Ramboll Finland Oy.
